3.2 Koronapandemia edellytti poikkeuksellisia toimia rahoitusvakauden ylläpitämiseksi

Suomen Pankki teki koronavuonna 2020 aktiivista yhteistyötä muiden rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaavien viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli ehkäistä koronapandemian haitallisia vaikutuksia talouteen ja edistää luotonantoa. Työ rahoitusjärjestelmän lujittamiseksi ja makrovakausvälineistön kehittämiseksi jatkuu.

Rahoitusvakauspolitiikalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään rahoitusjärjestelmän vakautta ja toimivuutta.

Vuonna 2020 koronapandemian negatiivisia vaikutuksia talouteen pyrittiin maailmanlaajuisesti vaimentamaan monin keskuspankki- ja makrovakauspolitiikan sekä pankkivalvonnan ja pankkisääntelyn keinoin. Tavoitteena oli ylläpitää rahoitusjärjestelmän vakaata toimintaa sekä luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille. Näin pyrittiin helpottamaan niiden selviämistä äkillisistä tulonmenetyksistä.

Samalla pyrkimyksenä oli vahvistaa raha- ja finanssipoliittisten toimien tehoa sekä ehkäistä pandemian vahingollisia pidemmän aikavälin vaikutuksia talouteen. Suomen Pankki osallistui tässä sekä kotimaiseen että kansainväliseen yhteistyöhön.

Korona aiheutti nopeita toimenpiteitä ja tiivisti yhteistyötä

Globaalin finanssikriisin jälkeisten sääntelymuutosten ansiosta pankeilla oli koronapandemian alkaessa huomattavasti parempi kyky selviytyä ongelmista kuin finanssikriisin puhkeamisen aikoihin.

Pankeilla oli vuonna 2020 enemmän ja parempaa pääomaa sekä parempi maksuvalmius.

Kasvatetut pääomapuskurit ja mahdollisuus niiden hyödyntämiseen paransivat pankkien kykyä kestää luottotappioita ja jatkaa kotitalouksien ja yritysten rahoittamista äkillisesti heikentyneistä talousnäkymistä huolimatta.

Euroopassa pankki- ja makrovakausvalvojat toimivat keväällä nopeasti. Euroopan keskuspankin (EKP) pankkivalvonta salli valvonnassaan olevien pankkien tilapäisesti alittaa tiettyjä likviditeetti- ja pääomavaatimuksia. Lisäksi pankeille annettiin mahdollisuus käyttää muun muassa luottotappiovarausten kirjaamiseen liittyviä joustoja.

Kansalliset valvojat antoivat vastaavia helpotuksia valvonnassaan oleville pienemmille pankeille. Eurooppalaiset pankit noudattivat laajasti valvojien suosituksia pidättäytyä osingonmaksusta tilapäisesti.

Myös maailmanlaajuisesti pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyn (niin sanotun Basel III:n viimeistelyn) voimaantuloa viivästettiin vuodella.

Koronapandemia tiivisti entisestään kotimaista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. Suomen Pankki osallistui aktiivisesti muun muassa Euroopan järjestelmäriskikomitean ESRB (European Systematic Risk Board) ja EKP:n koronatyöryhmiin. Euroopan järjestelmäriskikomitea vastaa EU:n rahoitusjärjestelmän vakauden valvonnasta.

Makrovakauspolitiikalla tuettiin luotonantoa

Globaalin finanssikriisin jälkeen aktiiviseen käyttöön otettu makrovakauspolitiikka joutui koronapandemian myötä ensimmäiseen testiin.

Euroopassa monet kansalliset makrovakausviranomaiset kevensivät pankkien lisäpääomavaatimuksia tai peruivat aiemmin päätettyjä kiristyksiä.

Pankki- ja makrovakausvalvojien toimien ansiosta pankeilta vapautui pääomaa luotonannon ylläpitämiseen ja tappioiden kattamiseen.

Suomessa makrovakaustoimista päättää Finanssivalvonnan johtokunta. Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti makrovakauspolitiikan valmisteluun ja vaikutusten arviointiin sekä makrovakausvälineiden kehittämiseen.

Vuonna 2020 Finanssivalvonnan johtokunta teki makrovakauspolitiikkaa keventäviä päätöksiä.

Huhtikuussa kaikkien luottolaitosten rakenteellisia pääomavaatimuksia kevennettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Rakenteelliset makrovakauspuskurit on asetettu ensi sijassa pankkisektorin vakavien finanssijärjestelmään liittyvien ongelmien rajoittamiseksi kriisitilanteissa.

Tavoitteena oli lieventää koronaviruspandemian kielteisiä vaikutuksia finanssimarkkinoiden vakauteen sekä edistää luottolaitosten luotonantokykyä.

Yhdessä muiden maiden makrovakausvalvojien päätösten kanssa rakenteellisten puskurien keventämisen arvioitiin lisäävän luotonantokapasiteettia suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille noin 30 mrd. eurolla.

Kesäkuussa Finanssivalvonnan johtokunta palautti enimmäisluototussuhteen eli niin sanotun lainakaton sen lakimääräiselle perustasolle.

Perustasolla asuntolainan ja laskennassa hyväksyttävien vakuuksien suhde on enintään 90 % muille kuin ensiasunnon ostajille ja 95 % ensiasunnon hankintaa varten.

Päätöksellä tuettiin asuntomarkkinoiden toimintaa koronapandemian vuoksi muuttuneessa taloustilanteessa.

Ilman tehtyjä politiikkatoimia rahoitussektori olisi saattanut voimistaa reaalitalouden suhdanteen heikkenemistä, kun luotonannon hidastuminen olisi ajanut reaalitalouden yhä syvempään taantumaan.

Syyskuussa 2020 Finanssivalvonnan johtokunta päätti olla jatkamatta vuonna 2018 voimaan tulleen asuntolainojen riskipainolattianPankkien pääomavaatimukset asetetaan prosentteina suhteessa pankin riskipainotettuihin saamisiin. Riskipainotettujen saamisten yhteismäärää laskettaessa pankin riskiltään erilaiset erät, esimerkiksi luotot, kerrotaan kunkin erän riskillisyyttä kuvastavalla riskipainolla ennen erien laskemista yhteen. Mitä pienempi riskipaino erällä on, sitä vähemmän pääomaa pankin tulee varata kyseisen saamisen varalle. Riskipainolattialla asetettiin 15 prosentin alaraja asuntolainojen keskimääräiselle riskipainolle. voimassaoloa. Riskipainolattian makrovakaudellinen merkitys oli pienentynyt ja sen arvioitiin edelleen pienentyvän valvojien toimien ja sääntelymuutosten myötä.

Finanssivalvonnan johtokunta myös kehotti lainanantajia pidättäytymään lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suurien ja takaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempien lainojen myöntämisestä.

Lisäksi Finanssivalvonnan johtokunta piti neljännesvuosittaisilla makrovakauspäätöksillä suhdanneluonteisiin vakausriskeihin kohdistettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa.

Laajojen politiikkatoimien tukemana rahoitusjärjestelmä kesti pandemian puhkeamisvuoden 2020 koetukset, mutta pidemmällä aikavälillä talousnäkymien heikkeneminen lisännee luottotappioita.

Työttömyysturvan, yritystukien ja julkisten takausten odotetaan kuitenkin jonkin verran vaimentavan tappioiden kasvua.

Suomen Pankki osallistuu makrovakausvälineiden kehittämiseen

Koronapandemia osoitti tarpeen varmistaa, että makrovakauspolitiikkaa voidaan toteuttaa suhdanneluonteisesti.

Makrovakauspolitiikan suunnittelussa ja mitoituksessa pyritään lähivuosina tukemaan talouden ja rahoitusjärjestelmän elpymistä kestävällä tavalla.

Makrovakauspuskureiden käyttö selkeytyy ja joustavoituu vuonna 2021 pankkisääntelyn uudistumisen myötä. Pankkipaketiksi kutsutulla sääntelyuudistuksella pannaan EU:ssa täytäntöön myös finanssikriisin jälkeen kansainvälisesti sovittuja pankki- ja rahoitussääntelyn uudistuksia.

Suomen Pankki osallistui aktiivisesti työhön pankkipaketin sisällyttämiseksi kotimaiseen lainsäädäntöön.

Suomen Pankki korosti lausunnossaan pankkipakettiin sisältyvien uudistusten merkitystä rahoitusvakauden turvaamisessa ja kannatti erityisesti makrovakaudellisten lisäpääomavaatimusten enimmäissuuruuksiin, asettamisperusteisiin ja yhteenlaskuun liittyviä ehdotuksia.

Lisäksi Suomen Pankin asiantuntijat ovat antaneet lausuntoja muun muassa eduskunnan valiokunnille muista rahoitussääntelyyn liittyvistä asioista, kuten arvopaperistamisesta ja kriisinratkaisurahaston yhteisestä varautumisjärjestelystä.

Suomen Pankin asiantuntijat ovat myös edistäneet valtiovarainministeriön kotitalouksien velkaantumista pohtineen työryhmän ehdottamia makrovakaustoimenpiteitä.

Työryhmän suositusten pohjalta tehtäviä lakiehdotuksia valmistellaan esiteltäväksi vuonna 2021.

Valmistelussa oleva positiivinen luottotietorekisteri helpottaa valmistuttuaan velkaantumiseen kohdistettavien makrovakausvälineiden käyttöä. 

Suomen Pankki osallistuu työhön makrovakausvälineistön laajentamiseksi pankkisektorin ulkopuolelle, erityisesti rahastoihin ja vakuutussektorille.

Digitalisaatio muuttaa ja lisää rahoituspalveluiden tarjontaa. Euroopan komissio julkisti 2020 digitaalisen rahoituksen strategian, jonka tavoitteena on muun muassa taata tasapuoliset kilpailuedellytykset rahoitusmarkkinatoimijoille.

Suomen Pankki pyrkii osaltaan arvioimaan rahoitusmarkkinoiden digitalisaatiota myös rahoitusvakauden näkökulmasta.

Pankkijärjestelmän lujittaminen ja pääomamarkkinoiden kehittäminen entistä tärkeämpää

Koronakriisin myötä on korostunut, että Euroopan pankkijärjestelmää tulee kehittää ja lujittaa edelleen. Tässä työssä keskeistä on Euroopan pankkiunionin viimeisteleminen.

Pankkiunioniin kuuluvan yhteisen kriisinratkaisujärjestelmän viimeistelystä päätettiin vuonna 2020 aikaistamalla kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyä.

Varautumisjärjestely helpottaa ongelmiin joutuneiden suurten pankkien toiminnan järjestelyä uudelleen ilman, että rahoitusjärjestelmän vakaus vaarantuu.

Pankkikeskeisen eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän monipuolistamiseksi on tärkeää myös jatkaa pääomamarkkinoiden kehittämistä.

Euroopan komissio julkaisi uuden pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelmansa syksyllä 2020.

Pääomamarkkinoiden kehittäminen parantaisi erityisesti yritysrahoituksen saatavuutta ja hajauttaisi riskejä. Vihreän rahoituksen markkinoiden kehittäminen auttaisi myös EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.