Kuvio 10. Eurojärjestelmän osto-ohjelmaomistukset pienenevät noin 500 mrd. euron vuosivauhdilla

Kuvio 10. Eurojärjestelmän osto-ohjelmaomistukset pienenevät noin 500 mrd. euron vuosivauhdilla
Tämä infograafi kertoo, että eurojärjestelmän osto-ohjelmaomistukset pienenevät noin 500 miljardin euron vuosivauhdilla. Kuva summaa viisi osto-ohjelmaa, jotka ovat pandemiaan liittyvä PEPP-osto-ohjelma, omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ABSPP-osto-ohjelma, julkisen sektorin velkakirjojen PSPP-osto-ohjelma, yrityssektorin velkakirjojen CSPP-osto-ohjelma sekä kolmas katettujen velkakirjojen CBPP3-osto-ohjelma.

Jaa kuvio

Tallenna kuvatiedosto

Alkuperäinen (PNG) JPG

Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa oli 381

Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 381 Tämä infograafi kertoo Suomen Pankin henkilöstöstä. Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 381, keski-ikä 47 vuotta ja keskimääräinen palvelusaika 14,4 vuotta. Korkeakoulutettujen osuus oli 88 % ja kolme yleisintä tutkintoa kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden maisteri ja AMK-pohjainen tradenomi.

Kuvio 2. Suomen Pankin viestinnän vuosi 2025

Kuvio 2. Suomen Pankin viestinnän vuosi 2025 Tämä infograafi kokoaa yhteen Suomen Pankin viestinnän avainlukuja vuonna 2025. Luottamusta ja mainetta käsitelleen kansalaiskyselyn arvo oli 87 %, sosiaalisen median yhteenlaskettu seuraajamäärä 50 917 ja medianäkyvyyden indeksi 4,3/5. Rahamuseon asiakastyytyväisyys oli 77 %. Talousosaamiskeskuksessa vieraili 95 opiskelijaryhmää. ”Suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä”, kertoo kansallisen talousosaamisen strategiasta kuvaan nostettu sitaatti.

Olli Rehn

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin valokuva

Marja Nykänen

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykäsen valokuva.

Tuomas Välimäki

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäen valokuva.

Kuvio 3. Euroalueen inflaatio ja pohjainflaatio

Kuvio 3. Euroalueen inflaatio ja pohjainflaatio Tämä infograafi kuvaa euroalueen inflaation ja pohjainflaation muutosta vuosina 2019–2025. Käyrät osoittavat, että vuonna 2025 ne molemmat laskivat lähelle tavoiteltua kahden prosentin tasoa. Kuva sisältää paljon tietoa. Jos haluat tietää aiheesta tarkemmin, lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected], niin autamme sinua.

Kuvio 4. EKP:n ohjauskorko ja keskeisiä markkinakorkoja

Kuvio 4. EKP:n ohjauskorko ja keskeisiä markkinakorkoja Tämä infograafi kuvaa Euroopan keskuspankin ohjauskorkoja ja keskeisiä rahamarkkinakorkoja vuosina 2022–2025. Käyrät osoittavat, että korot laskivat vuonna 2025. Kuva sisältää paljon tietoa. Jos haluat tietää aiheesta tarkemmin, lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected], niin autamme sinua.

Kuvio 5. Eurojärjestelmän varat

Kuvio 5. Eurojärjestelmän varat Tämä infograafi kuvaa eurojärjestelmän varoja vuosina 2008–2025. Kuvattavia varoja on kolme. Ne ovat rahapoliittiset arvopaperit, rahapoliittiset luotot ja muut saamiset. Kuva osoittaa, että vain muiden saamisten luokkaan luettavat varat kasvoivat vuonna 2025.

Kuvio 6. Luoton myöntäminen pankille

Kuvio 6. Luoton myöntäminen pankille Tämä infograafi kuvastaa sitä, miten luoton myöntäminen tapahtuu Suomen Pankin ja Suomessa toimivan pankin välillä. Suomen Pankki lainaa rahaa pankeille tarjoamalla luottoa, jota vastaan pankkien on asetettava vakuudet. Pankit maksavat takaisin luottoa ja sen korkoa, ja kun koko luotto on maksettu, Suomen Pankki vapauttaa pankin vakuuden.

Kuvio 7. Suomen Pankin vastapuolipankeilleen myöntämät luotot

Kuva 7. Suomen Pankin vastapuolipankeilleen myöntämät luotot Tämä infograafi kuvaa Suomen Pankin vastapuolipankeilleen myöntämiä luottoja aikavälillä 4.1.2021–30.12.2025. Kuvattuja luottoja ovat kohdennetut pitempiaikaiset TLTRO-rahoitusoperaatiot, pandemiaan liittyvät pitempiaikaiset PELTRO-rahoitusoperaatiot, eurojärjestelmän MRO-perusrahoitusoperaatiot ja pitempiaikaiset LTRO-operaatiot. Diagrammi osoittaa, että Suomen Pankin vastapuolipankeilleen myöntämät luotot ovat olleet hyvin vähäisiä vuonna 2025.

Kuvio 8. Suomen Pankille toimitetut vakuudet ja niiden keskimääräiset osuudet vuoden 2025 aikana

Tämä infograafi kuvaa Suomen Pankille toimitettuja vakuuksia ja niiden keskimääräisiä osuuksia vuonna 2025. Diagrammi osoittaa, että vakuuksien merkittävin osa eli 39 % koostui ei-jälkimarkkinakelpoisista lainasaatavista. Jos haluat tietää aiheesta tarkemmin, lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected], niin autamme sinua.

Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletukset

Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletukset Tämä infograafi kuvaa Suomen Pankkiin tehtyjä keskuspankkitalletuksia vuosina 2020–2025. Vuonna 2025 keskuspankkitalletukset olivat suurimmaksi osaksi yön yli -talletuksia. Kuva sisältää hyvin paljon tietoa. Jos haluat tietää aiheesta tarkemmin, lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected], niin autamme sinua.

Kuvio 10. Eurojärjestelmän osto-ohjelmaomistukset pienenevät noin 500 mrd. euron vuosivauhdilla

Kuvio 10. Eurojärjestelmän osto-ohjelmaomistukset pienenevät noin 500 mrd. euron vuosivauhdilla Tämä infograafi kertoo, että eurojärjestelmän osto-ohjelmaomistukset pienenevät noin 500 miljardin euron vuosivauhdilla. Kuva summaa viisi osto-ohjelmaa, jotka ovat pandemiaan liittyvä PEPP-osto-ohjelma, omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ABSPP-osto-ohjelma, julkisen sektorin velkakirjojen PSPP-osto-ohjelma, yrityssektorin velkakirjojen CSPP-osto-ohjelma sekä kolmas katettujen velkakirjojen CBPP3-osto-ohjelma.

Kuvio 11. Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpanon välineet

Kuvio 11. Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpanon välineet Tämä infograafi kuvaa eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpanovälineitä. Niitä on kolme. Ensinnä Euroopan keskuspankin ohjauskorot, joihin kuuluvat talletuskorko, perusrahoitusoperaatioiden korko sekä maksuvalmiusluoton korko. Toiseksi säännölliset luotto-operaatiot, joihin kuuluvat yhden viikon MRO- ja kolmen kuukauden LTRO-operaatiot. Kolmanneksi rakenteelliset luotto-operaatiot ja rakenteellinen arvopaperisalkku, jotka otetaan käyttöön myöhemmin rakenteellisen likviditeettivajeen kattamiseksi.

Kuvio 12. Suomen talous luovii taantumasta

Kuvio 12. Suomen talous luovii taantumasta Tämä infograafi kuvaa Suomen talouden luovimista taantumassa. Talouskasvu ja työllisyys vankistuvat vähitellen, kun kotimainen kysyntä elpyy. Inflaatio pysyy lähivuosina maltillisena ja julkinen talous syvästi alijäämäisenä.

Kuvio 13. Suomen maariskin hinnoittelu suhteessa muihin euroalueen valtioihin ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina

Kuvio 13. Suomen maariskin hinnoittelu suhteessa muihin euroalueen valtioihin ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina Tämä infograafi kuvaa Suomen maariskiä suhteessa muihin euroalueen valtioihin vuosina 2022–2025. Se osoittaa, että maariski on pysynyt viime vuodet lähes muuttumattomana. Kuva sisältää hyvin paljon tietoa. Jos haluat tietää aiheesta tarkemmin, lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected], niin autamme sinua.

Kuvio 14. Asuntokauppa ja uusi asuntolainananto Suomessa

Kuvio 14. Asuntokauppa ja uusi asuntolainananto Suomessa Tämä infograafi kuvaa asuntokauppaa ja uutta asuntolainanantoa Suomessa vuosina 2005–2025. Käyrät osoittavat, että sekä uusien asuntolainojen euromäärä että vanhojen ja uusien asuntokauppojen lukumäärä laskivat vuonna 2025.

Kuvio 15. Suomen Pankista liikkeeseen laskettu setelistö

Kuvio 15. Suomen Pankista liikkeeseen laskettu setelistö Tämä infograafi kuvaa Suomen Pankista liikkeeseen lasketun setelistön määrää vuosina 2002–2025. Määrä on kasvanut koko kuvatulla ajanjaksolla, niin myös vuonna 2025.

Kuvio 16. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2025

Kuvio 16. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2025 Tämä infograafi kuvaa Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-lukuja vuonna 2025. Suomen Pankin kokonaismarkkinariskin VaR-luku on vaihdellut vuoden aikana noin 100–225 milj. euron välillä. Kuva sisältää hyvin paljon tietoa. Jos haluat tietää aiheesta tarkemmin, lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected], niin autamme sinua.

Kuvio 17. Eurojärjestelmän tase-erien kehitys

Kuvio 17. Eurojärjestelmän tase-erien kehitys Tämä infograafi kuvaa eurojärjestelmän tase-erien kehitystä vuosien 2016 ja 2025 välillä. Kuvattavia eriä on seitsemän. Ne ovat valuuttanettosaatavat ja kulta, rahoitusoperaatiot, rahapolitiikan osto-ohjelmat, muut varat, oman pääoman erät, setelistö ja euromääräiset talletukset. Eurojärjestelmän tase on rahapoliittisten toimien johdosta suuri. Tase pienenee ajan mittaan, kun osto-ohjelmissa hankitut velkakirjat erääntyvät.

Kuvio 18. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejä

Kuvio 18. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejä Tämä infograafi kuvaa Suomen Pankin kokonaisriskejä ja omaa pääomaa ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejä. Markkina- ja luottoriski on noin kolme miljardia euroa. Pääoma jakautuu kolmeen osaan: käytettävissä olevat arvonmuutostilit noin miljardi euroa, käytettävissä olevat varaukset vajaa kolme miljardia euroa sekä kanta- ja vararahasto vajaa kolme miljardia euroa. Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit. Vuoden 2025 lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 0,7 mrd. euron ja varauksia 2,8 mrd. euron verran. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,9 mrd. euroa.

Kuvio 19. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliä

Kuvio 19. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliä Tämä infograafi kuvaa riskien ja riskipuskurien kehitystä ilman kultaa ja kullan arvonmuutostilejä vuosina 2016–2025. Suomen Pankin kokonaisriskit kasvoivat hieman ja riskipuskurit pienenivät vuonna 2025.

Jaettu

Kuvio 10. Eurojärjestelmän osto-ohjelmaomistukset pienenevät noin 500 mrd. euron vuosivauhdilla

Tilaa Suomen Pankin uutiskirje