Voimapolitiikan puristaessa inflaatio vakautettiin tavoitteeseen

Vuotta 2025 leimasi poikkeuksellinen epävarmuus. Rujo voimapolitiikka jylläsi, maailmantalous jakaantui blokkeihin ja kansainvälinen yhteistyö riutui henkitoreissaan. Yhdysvallat raskautti maailmantaloutta tulliuhkauksin presidentti Donald Trumpin astuttua valtaan tammikuussa.

Yhdysvalloissa paine keskuspankin itsenäisyyttä kohtaan oli kova. Presidentti Trump painosti maan keskuspankkia voimakkaasti laskemaan korkoja ja osoitti olevansa valmis vaihdattamaan keskuspankin johtohenkilöitä perustein, jotka eivät kestä päivänvaloa. Yhdysvaltain keskuspankki ja sen pääjohtaja Jerome H. Powell osoittivat, etteivät hetkahda poikkeuksellisen poliittisen paineen edessä.

Euroopassa Euroopan keskuspankin itsenäisyys rahapolitiikasta päätettäessä on ankkuroitu EU:n perussopimukseen, jossa se on monen institutionaalisen lukon takana. Ei olekaan pelkkää sattumaa, että euroalueen inflaatio vakautui vuoden aikana 2 prosentin tavoitteeseen – kyllä sillä on yhteys keskuspankin itsenäiseen päätöksentekoon.

EKP:n neuvoston kokouksissa laskimme ohjauskorkoja neljästi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kesäkuun koronlaskun jälkeen tarkimmin seurattu talletuskorko pidettiin loppuvuosi 2 prosentissa.

Tehdyillä korkopäätöksillä pyrimme aina varmistamaan sen, että hinnat pysyvät vakaina. Maailmanpolitiikan ja -talouden arvaamattomat käänteet varmistavat sen, että valppautta vaaditaan myös jatkossa.

Heinäkuussa 2025 julkaisimme eurojärjestelmän laajan arvion rahapolitiikan strategiasta eli päätöksentekomme perustasta. Inflaatiotavoitetta ei arviossa ollut tarvetta muuttaa. Sitoudumme siis jatkossakin symmetriseen 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä. Terävöitimme kuitenkin valmiuksiamme reagoida vahvasti, jos inflaatio näyttää poikkeavan siitä pidemmäksi aikaa – kumpaan suuntaan tahansa – ja vahvistimme muun muassa varautumista epävarmuuden kasvuun.

Euroalueella talouden kasvu osoittautui vuoden aikana sitkaaksi ja iskunkestäväksi kauppasodan ja epävarmuuden varjoista huolimatta. Suomen osalta ennustimme kesäkuussa talouskasvun hiljalleen virkoavan, vaikka kauppasota tunnistettiinkin elpymisen jarruna. Loppuvuodesta myönteisten taloustunnelmien perusteet vahvistuivat edelleen. Kansainväliset jännitteet kasvattivat myös Suomen rahoitusvakauden riskejä, mutta rahoitusjärjestelmämme pysyi vakaana.

Suomen julkisen talouden paineet jatkuivat. Silläkin saralla vuosi toi silti myös hyviä uutisia, kun eduskuntaryhmät lokakuussa kertoivat saavuttaneensa laajan parlamentaarisen yhteisymmärryksen siitä, miten Suomen julkisen talouden velkakestävyys varmistetaan.

Vuoden 2025 päättyessä maailman meno askarrutti meistä monia todennäköisesti jopa enemmän kuin vuoden alkaessa. Keskuspankkina roolimme on tuoda vaikeassakin tilanteessa talouteen vakautta.

Teemme joka päivä töitä vakaiden hintojen ja vakaan rahoitusjärjestelmän eteen ja varmistamme, että maksamiseen on tarjolla turvallisia ja toimivia tapoja niin käteistä kuin muitakin maksutapoja suosiville. Suomessa edistimme pikamaksamista, ja eurojärjestelmässä valmisteluja digitaalisesta eurosta, jonka tärkeänä tavoitteena on lisätä Euroopan omavaraisuutta sähköisessä vähittäismaksamisessa, jota nykyisin hallitsevat amerikkalaiset korttiyritykset.

Rahoitusjärjestelmän osalta tunnistimme ja arvioimme olemassa olevia ja uudempia riskejä kryptovarojen ja stablecoinien kasvattaessa suosiotaan. Eurojärjestelmässä teimme suosituksia pankkisääntelyn yksinkertaistamiseksi vakautta vaarantamatta. Tunnistimme myös, että euron kansainvälisen aseman rakenteellinen vahvistaminen vaatii isoja päätöksiä ja etenkin integraation syventämistä rahoitusmarkkinoilla.

Kiitän lämpimästi Suomen Pankin asiantuntevaa ja osaavaa henkilöstöä siitä, että olette osoittaneet vahvaa sitoutumista tavoitteisiimme ja sidosryhmiämme erittäin toimivasta yhteistyöstä vuoden aikana. Kaikkia suomalaisia kiitän siitä, että osoitatte toimintanne ja asenteenne keinoin, että kansakuntamme kestää myrskyt ja myllerrykset ja arki pyörii niistä huolimatta.

Maaliskuussa 2026

Olli Rehn
pääjohtaja