Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnan ilmastovaikutukset vuonna 2025

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kokonaispäästöt olivat 13 % pienemmät vuonna 2025 kuin vuonna 2024. Siitä huolimatta omasta toiminnasta syntyneet päästöt kasvoivat Suomen Pankin Vantaan kiinteistöllä sattuneen kylmäainevuodon johdosta. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oma toiminta ei juuri aiheuta kasvihuonepäästöjä, vaan ne muodostuvat epäsuorasti arvoketjussa.

Vuonna 2025 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan hiilijalanjäljen laskenta noudatti edelleen GHG-protokollaa

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat laskeneet hiilijalanjälkeään kansainvälisesti käytetyimmän standardin, GHG-protokollan (Greenhousa Gas Protocol), mukaan jo vuodesta 2021. Vuoden 2025 päästölaskentaan ei tehty merkittäviä muutoksia aiempiin laskentavuosiin verrattuna.

Laskentastandardina käytetty GHG-protokolla jakaa päästöt kolmeen päästöluokkaan eli scopeen.

Scope 1 -luokan päästöt syntyvät oman toiminnan seurauksena, ja ne ovat usein helpoiten hallittavissa. Scope 2 -luokkaan kuuluvat ostettuun energiaan liittyvät epäsuorat päästölähteet ja scope 3 -luokka kattaa koko yrityksen arvoketjun päästölähteet. 

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oman toiminnan päästölähteet (scopet 1 ja 2) kattavat polttoaineen kulutuksen organisaation hallinnassa olevissa, omistetuissa tai vuokratuissa, ajoneuvoissa ja laitteissa, mahdolliset kiinteistöjen jäähdytysainevuodot sekä ostoenergian kulutuksen organisaation hallinnoimissa tiloissa.

Ostoenergian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt (scope 2) käsittävät sähkön- ja lämmönkulutuksen. Nämä epäsuorat päästöt laskettiin markkinaperusteisella laskentamenetelmällä eli laskennassa huomioitiin Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan energiatoimittajien käyttämät tuotantotavat.

Kokonaisuudessaan Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisiä. Suurin osa toiminnan päästöistä muodostuu epäsuorasti arvoketjussa.

Arvoketjun päästölähteet (scope 3) sisältävät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan vuoden 2025 aikana tekemät hankinnat ja käyttämät palvelut, rakentamiseen ja korjaukseen tehdyt investoinnit, polttoaineiden ja ostoenergian alkutuotannon, toimintaan liittyvät kuljetukset, toimipaikoilla muodostuvien jätteiden käsittelyn, liikematkustamisen, työntekijöiden työmatkat, etätöiden tekemisen sekä vuokralaisten energiankulutuksen.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kokonaispäästöt laskivat vuonna 2025

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnan hiilijalanjälki vuonna 2025 oli 4 216 t CO₂e. Päästöt vähenivät 16 % vuoteen 2024 verrattuna.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan omasta toiminnasta syntyvät päästöt (scopet 1 ja 2) olivat vuonna 2025 yhteensä 1 169 t CO₂e. Edellisvuoteen verrattuna oman toiminnan päästöt laskivat 13 %.

Pelkät scope 1 -päästöt kuitenkin kasvoivat vuoteen 2024 verrattuna, sillä vuonna 2025 Suomen Pankin Vantaan kiinteistöissä sattui kylmäainevuotoja. Kylmäaineilla on korkea ilmastoa lämmittävä potentiaali, joten pienetkin vuotomäärät nostavat päästöjä ja sen vuoksi kylmäaineet ja niiden vuodot tuleekin huomioida yrityksen hiilijalanjälkilaskennassa. Satunnaiset pienet vuodot laitteista ovat kuitenkin varsin tavallisia.

Energiankäytöstä syntyvät scope 2 -päästöt laskivat vuoteen 2024 verrattuna aiempaa pienemmän energiankulutuksen seurauksena. Energiankulutuksen lasku selittyy osittain Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan pitkäjänteisellä työllä energiatehokkuuden lisäämiseksi, mutta kyse on myös vuosien välisestä vaihtelusta, joka liittyy säätiloihin ja heijastuu siten myös energiantarpeeseen.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan päätoimipaikoilla on uusiutuvan sähkön hankintasopimus, jonka perusteella hankittu ja kulutettu sähkö on ollut viime vuosina 100 % uusiutuvaa energiaa.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan  arvoketjussa syntyvät päästöt vähenivät vuonna 2025

Arvoketjun eli scope 3:n päästölaskennassa ei tapahtunut vuonna 2025 merkittäviä muutoksia vuoteen 2024 verrattuna. Suurin osa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan päästöistä syntyi arvoketjussa; vuoden 2025 scope 3 -päästöt olivat 3 046 t CO₂e kattaen 72 % kaikista toiminnan päästöistä.

Toimialasta riippumatta on hyvin tyypillistä, että valtaosa yrityksen päästöistä syntyy nimenomaan epäsuorista lähteistä, kuten hankinnoista, kuljetuksista ja liikematkoista.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan merkittävimmät arvoketjun päästölähteet olivat liikematkustus (811 t CO₂e) sekä hankitut tuotteet ja palvelut, joiden valmistuksesta syntyi päästöjä 735 t CO₂e. Myös vuokralaisten energiankulutus Vantaan vuokratiloissa erottui päästölähteenä (734 t CO₂e).

Yhteensä scope 3 -päästöt olivat 20 % pienemmät kuin edellisvuonna. Tämä selittyy vuosien välisellä luonnollisella vaihtelulla sekä Vantaan vuokralaisten aiempaa pienemmällä energiankulutuksella, sillä merkittäviä laskentateknisiä muutoksia tai esimerkiksi hankintaan liittyviä linjauksia ei vuonna 2025 tehty.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta seuraavat toimintansa ympäristövaikutuksia toimintakuluihin suhteutetun mittarin avulla.

Mittari huomioi kaikki oman toiminnan ja arvoketjun päästöt (scopet 1–3). Vuonna 2025 toimintakuluihin suhteutettuna päästöjä aiheutui
33 kg / t CO₂e / 1 000 euroa.