Suomen Pankki
Suomen Pankki vuonna 2025
Vuonna 2025 Suomen Pankin strategiset painopisteissä korostuivat vakaa ja kilpailukykyinen Eurooppa, iskunkestävä talous sekä data ja tekoäly taloudessa ja työssä. Suomen Pankin kansainvälinen yhteistyö jatkui aktiivisena. Lisäksi Suomen Pankki kehitti työntekijäkokemusta ja pyrki lisämään kansalaisten luottamusta oikea-aikaisella sekä luotettavalla taloustiedon välittämisellä.
- Suomen Pankki keskittyi vuonna 2025 osana eurojärjestelmää euroalueen hintavakauden turvaamiseen. Keskeistä oli myös pankki- ja pääomamarkkinaunionin loppuunsaattaminen ja yhteisen eurooppalaisen talletussuojan kehittäminen.
- Suomen Pankki vahvisti taloudellista iskunkestävyyttä, ja huolehti rahoitus- ja maksujärjestelmän häiriöiden kestävyydestä yhteistyössä talouspolitiikan ja työmarkkinoiden kanssa.
- Suomen Pankki hyödynsi dataa ja tekoälyä innovatiivisesti, kehitti työntekijäkokemusta, sai tunnustusta kansainvälisessä yhteistyössä, ja teki paljon vastuullisuustyötä.
Suomen Pankin tehtävät
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä sekä hallinnoi maailman toiseksi suurinta valuuttaa, euroa.
Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen maltillista nousua. Hintojen kehitys on vakaata, kun euroalueen yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu vuotuinen inflaatio on keskipitkällä aikavälillä 2 %.
Vuonna 2025 talouteen vaikuttivat erityisesti geopoliittiset jännitteet. Puristavasta voimapolitiikasta huolimatta Suomen Pankki onnistui yhdessä muiden euroalueen keskuspankkien kanssa vakauttamaan inflaation lähelle 2 %:n tavoitetta.
Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita kuten
- valmistella ja toteuttaa rahapolitiikkaa Suomessa
- valvoa rahoitusjärjestelmän vakautta ja tuottaa tilastoja
- tehdä tutkimusta ja osallistua talouspoliittiseen keskusteluun
- huolehtia pankkien välisten maksujen selvityksestä sekä omasta sijoitustoiminnastaan
- pitää yllä vakaita ja tehokkaita maksujärjestelmiä ja laskea setelit ja kolikot liikkeeseen.
Suomen Pankin strategiset painopisteet vuonna 2025
Suomen Pankilla oli vuonna 2025 kolme strategista painopisteettä.
1. Vakaa ja kilpailukykyinen Eurooppa
Suomen Pankki vaikuttaa Euroopan vakauteen ja kilpailukykyyn edistämällä hinta- ja rahoitusvakautta sekä Euroopan unionin (EU) sisämarkkinoiden syventymistä. Keihäänkärkenä on pankki- ja pääomamarkkinaunioninsaattaminen loppuun, mikä parantaa rahoituksen välittymistä innovaatioiden, turvallisuuden ja vihreän siirtymän investointeihin.
Suomen Pankki edistää pankkien kriisiratkaisukehikon uudistamista ja yhteistä eurooppalaista talletussuojaa. Se tuo vakauden ja kilpailukyvyn osaksi vuoropuhelua Euroopan tulevaisuudesta.
2. Iskunkestävä talous
Suomen Pankki vahvistaa talouden iskunkestävyyttä siten, että hinta- ja rahoitusvakaus toteutuvat kaikissa olosuhteissa. Se huolehtii osaltaan, että rahoitus- ja maksujärjestelmä kestää häiriöitä.
Suomen Pankki rakentaa yhteistä tilannekuvaa talouspolitiikan ja työmarkkinoiden tueksi. Tehokas toiminta, kestävä talous ja yhdessä tekemisen kulttuuri varmistavat Suomen Pankin toimintakyvyn ja riippumattoman aseman.
3. Data ja tekoäly taloudessa ja työssä
Suomen Pankki ymmärtää teknologisen kehityksen vaikutuksia talouteen sekä sen mahdollisuudet ja riskit keskuspankkitoimintaan. Se hyödyntää tekoälyä turvallisesti ja omaa työntekoa edistävällä tavalla.
Suomen Pankki on datatalouden edelläkävijä. Sen työkulttuuri ja organisaation rakenteet tukevat uusien asioiden oppimista, monipuolisen osaamisen hyödyntämistä ja innovatiivisia ratkaisuja.
Suomen Pankin kansainvälinen yhteistyö oli vuonna 2025 aktiivista
Euroopan keskuspankki (EKP) ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ovat Suomen Pankin tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kuuluu eurojärjestelmän korkeimpaan päättävään elimeen, EKP:n neuvostoon. Neuvoston keskeisin tehtävä on euroalueen rahapolitiikasta päättäminen.
Vuonna 2025 pääjohtaja Rehn oli jäsenenä myös EKP:n neuvoston perustamassa korkean tason työryhmässä, joka käsitteli EU:n sääntelyn, pankkivalvonnan ja raportoinnin yksinkertaistamista. Työryhmä julkaisi laatimansa suositukset joulukuussa 2025.
Eurojärjestelmän lisäksi Suomen Pankki on mukana Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän vakautta valvovassa Euroopan järjestelmäriskikomiteassa (EJRK), jonka tehtävänä on ehkäistä ja minimoida järjestelmäriskejä. Pääjohtaja Olli Rehn on EJRK:n ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Suomen Pankki on myös Euroopan unionin talous- ja rahoituskomitean (EFC, Economic and Financial Committee) jäsen. Komitean tehtävänä on edistää jäsenmaiden talouspoliittista koordinaatiota sekä osallistua unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofinin työn valmisteluun.
Suomen Pankki vastaa lisäksi Suomen suhteista Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF, International Monetary Fund). IMF:n tehtävänä on edistää kansainvälistä yhteistyötä, avointa ja sääntöihin perustuvaa ulkomaankauppaa, kestävää talouskasvua sekä rahoitusvakautta.
Suomen Pankin pääjohtaja edustaa Suomea IMF:n hallintoneuvostossa. Suomi osallistuu IMF:n päätöksentekoon osana Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä.
Vuotta 2025 IMF:ssä väritti etenkin kauppapoliittinen ja taloudellinen epävarmuus. IMF:n tukea tarvitsivat vuonna 2025 erityisesti Ukraina ja Argentiina sekä monet IMF:n köyhimmät jäsenmaat. IMF vastasi haasteisiin jatkamalla jäsenmaidensa tukemista ja turvaamalla monenkeskistä ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.
IMF:n viesteissä korostuivat etenkin vuoden loppua kohden maailmantalouden resilienssi ja luottamuksen vahvistamisen tärkeys. IMF painotti myös velkakestävyyden ja keskuspankkien itsenäisyyden varmistamista.
Lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu Kansainvälisen järjestelypankin (BIS, Bank for International Settlements) säännönmukaisiin keskuspankkien pääjohtajien tapaamisiin.
Suomen Pankilla on tiiviit yhteydet muiden Pohjoismaiden keskuspankkeihin. Pohjoismaiden keskuspankkien pääjohtajien vuosittainen kokous järjestettiin syyskuussa Islannissa.
Vuonna 2025 Suomen Pankki kehitti työntekijäkokemusta
Suomen Pankki kehitti vuonna 2025 työntekijäkokemusta ja viesti siitä monin keinoin. Suomen Pankki haluaa tavoittaa sen tehtäviä, strategiaa ja arvoja ajatellen oikeat henkilöt, ja olla heille kiinnostava työpaikka, johon on helppo sitoutua.
Suomen Pankilla on Finanssivalvonnan kanssa yhteinen työntekijälähettiläsryhmä Vakauttajat, joka tekee viestinnällään näkyväksi sen, millaista Suomen Pankissa on työskennellä. Näin Suomen Pankkiin töihin hakevilla henkilöillä on oikea kuva organisaation tehtävistä ja työkulttuurista.
Vakauttajien työ inspiroi myös kansainvälisiä kollegoja ja toi kesällä 2025 Suomen Pankille eurooppalaisten keskuspankkien HR-komitean vuosipalkinnon.
Universumin toteuttaman kaupallisen alan ihanteellisimpien työnantajien opiskelijatutkimuksessa 2025 Suomen Pankki nousi sijalle neljä, ja oli lisäksi julkisen sektorin ihanteellisin työnantaja. Suomen Pankki seuraa myös itse työnantajakuvan ja työntekijäkokemuksen kehitystä säännöllisin tutkimuksin.
Suomen Pankin oman henkilöstön piirissä arviot Suomen Pankista työnantajana olivat keväällä 2025 tehdyssä tutkimuksessa parantuneet miltei joka alueella.
Finanssialalla työskenteleville suunnatun ulkoisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen Pankkia pidetään asiantuntevana, luotettavana ja vastuullisena työnantajana, joka tarjoaa merkityksellisiä työtehtäviä ja kansainvälistä yhteistyötä.
Vastuullisuus ja ilmastotoimet vuonna 2025
Suomen Pankin työntekijälähettiläsryhmä sai toiminnastaan kansainvälistä tunnustusta, kun eurooppalainen HR-komitea myönsi sille vuosipalkinnon.
Lue lisääSuomen Pankin ja Finanssivalvonnan kokonaispäästöt vähenivät 13 prosenttia vuodesta 2024.
Lue lisääEKP:n neuvosto tarkensi rahapoliittisten osto-ohjelmien päästövähennysten välitavoitteita kesäkuussa.
Lue lisääSuomen Pankki analysoi, millaisilla julkisen vallan toimilla voitaisiin parhaiten edistää investointeja vähäpäästöisiin teknologioihin.
Lue lisääSuomen Pankki kehitti setelisilpun jatkokäyttöä. Aiemmin silppu poltettiin energiajätteenä, mutta nyt se hyödynnetään lämpöeristeen raaka-aineena suomalaisissa kodeissa ja muissa rakennuksissa.
Lue lisääSuomen Pankki saavutti osakesijoitustensa päästöintensiteetin puolittamistavoitteen vuoden 2025 lopussa. Samalla se asetti uudet ilmastovälitavoitteet vuoteen 2030 asti.
Lue lisääStrategiset painopisteet näkyivät Suomen Pankin viestinnässä vuonna 2025
Suomen Pankki haluaa viestinnällään lisätä kansalaisten luottamusta toimintaansa, käydä vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa ja välittää niille luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa. Vuoden 2025 aikana Suomen Pankin viestinnän sisällöissä korostuivat erityisesti Suomen Pankin strategiset painopisteet.
Vuoden 2025 aikana Suomen Pankki viesti Suomen ja Euroopan taloudesta, Suomesta osana maailmantaloutta, julkisen talouden tilasta, hintavakaudesta, rahoitusjärjestelmän tilanteesta ja monista maksamiseen liittyvistä aiheista, kuten digitaalisesta eurosta.
Kansalaisten talousosaamista Suomen Pankki vahvisti muun muassa julkaisemalla suurelle yleisölle suunnatut videot inflaatiosta ja keskuspankin tehtävistä. Kansalaisten luottamusta ja sidosryhmien näkemyksiä se selvitti sidosryhmätutkimuksella.
Suomen Pankin budjetti vuonna 2025
Suomen Pankin tavoitteena on toteuttaa tehtäviään taloudellisella ja tehokkaalla tavalla. Johtokunta arvioi tavoitteiden toteutumista neljännesvuosittain.
| Suomen Pankki | Toteutunut2025Milj. euroa | Budjetti2026Milj. euroa |
|---|---|---|
| Toimintakulut ja tuotot | ||
| KULUT | ||
| Henkilöstökulut | -41,0 | -44,5 |
| Henkilöstösidonnaiset kulut | -2,4 | -3,3 |
| Muut kulut | -37,7 | -45,9 |
| Pankkipalvelumaksut | -6,8 | -6,3 |
| Poistot | -9,9 | -10,4 |
| Yhteensä | -97,9 | -110,4 |
| Setelien hankinta | -4,9 | -2,6 |
| Eläkerahastomaksut | -8,3 | -8,3 |
| Toimintakulut yhteensä | -111,1 | -121,3 |
| TUOTOT | ||
| Pankkipalvelutuotot | 0,7 | 0,1 |
| Kiinteistöjen tuotot | 4,8 | 4,4 |
| Muut tuotot | 0,5 | 0,3 |
| Palvelut Finanssivalvonnalle | 8,5 | 9,2 |
| Tuotot yhteensä | 14,5 | 14,0 |
| Netto | -96,7 | -107,3 |
| Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. | ||
| Suomen Pankki | Toteutunut2025Milj. euroa | Budjetti2026Milj. euroa |
|---|---|---|
| Investoinnit | ||
| Kiinteistöinvestoinnit | 9,0 | 13,3 |
| Pääkonttorikiinteistöt | 4,8 | 6,7 |
| Vantaan kiinteistö | 3,7 | 6,1 |
| Muut kiinteistöt | 0,5 | 0,5 |
| IT-laitteet ja ohjelmistot | 5,0 | 6,7 |
| Rahankäsittelykoneet | 0,0 | 0,0 |
| Turvallisuuslaitteet | 1,2 | 3,3 |
| Muut | 0,3 | 0,0 |
| Investoinnit yhteensä | 15,4 | 23,3 |
| Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. | ||
| Eläkerahasto | Toteutunut2025Milj. euroa | Budjetti2026Milj. euroa |
|---|---|---|
| Toimintakulut ja tuotot | ||
| KULUT | ||
| Henkilöstökulut | -0,0 | -0,0 |
| Eläkerahastotoiminnan kulut | -0,3 | -0,3 |
| Eläkerahaston kiinteistökulut | -0,7 | -0,9 |
| Poistot | -1,0 | -1,0 |
| Maksetut eläkkeet | -33,5 | -35,6 |
| Kulut yhteensä | -35,6 | -37,7 |
| TUOTOT | ||
| Työeläkemaksut | 15,1 | 15,7 |
| Sisäiset vuokrat | 2,0 | 2,0 |
| Eläkerahastomaksut | 10,0 | 10,0 |
| Tuotot yhteensä | 27,1 | 27,7 |
| Netto | -8,5 | -10,0 |
| Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. | ||
| Finanssivalvonta | Toteutunut2025Milj. euroa | Budjetti2026Milj. euroa |
|---|---|---|
| Toimintakulut ja tuotot | ||
| KULUT | ||
| Henkilöstökulut | -28,3 | -30,6 |
| Henkilösidonnaiset kulut | -0,7 | -1,2 |
| Muut kulut | -8,5 | -9,1 |
| Poistot | -1,8 | -2,1 |
| Palvelut Suomen Pankilta | -8,5 | -9,2 |
| Eläkerahastomaksut | -1,7 | -1,7 |
| Toimintakulut yhteensä | -49,5 | -53,8 |
| TOIMINNAN RAHOITUS | ||
| Valvontamaksut | 44,2 | 47,7 |
| Toimenpidemaksut | 2,0 | 1,9 |
| SP:n rahoitusosuus | 2,5 | 2,7 |
| Edellisen kauden yli- /alijäämä | 2,9 | 1,3 |
| Sekalaiset tuotot | 0,0 | 0,2 |
| Tuotot yhteensä | 51,5 | 53,8 |
| Seuraavalle vuodelle siirtyvä ylijäämä | -2,0 | |
| Pyöristyksen vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. | ||
| Finanssivalvonta | Toteutunut2025Milj. euroa | Budjetti2026Milj. euroa |
|---|---|---|
| Investoinnit | ||
| IT-laitteet ja ohjelmistot | 2,5 | 3,4 |
| Investoinnit yhteensä | 2,5 | 3,4 |
| Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. | ||
Tietotilinpäätös
Tietotilinpäätökseen kerätyt tunnusluvut raottavat näkymää keskuspankin tietointensiiviseen työhön ja tietovarantoihin. Tunnuslukuja, tiedonkeruita, analyysien taustoja ja tiedonhallinnan uudistuksia esitellään laajemmin huhtikuussa julkaistavassa Suomen Pankin Tietotilinpäätöksessä.
| Asianhallinta ja asiakirjat | 2025 | 2024 |
|---|---|---|
| Asianhallintaan avatut asiat (kpl) | 702 | 688 |
| Asianhallintaan tallennetut asiakirjat (kpl) | 2 884 | 3 280 |
| Sähköiseen arkistoon arkistoidut asiakirjat | 36 742 | 24 659 |
| Sähköisen arkiston kaikki asiakirjat (kpl) | 509 615 | 477 126 |
| Kävijämäärä historiallisessa arkistossa (henkilöä) | 3 | 4 |
| Käyntien kesto yht. (tuntia) | 3 | 20 |
| Data- ja tilastotietopääoma | 2025 | 2024 |
| Tilastotiedonkeruut (kpl) | 12 | 12 |
| Säännölliset tilastoraportoijat (kpl) | 1 623 | 1 662 |
| Tilastotiedonkeruiden saapuneet raportit (kpl) | 30 604 | 26 570 |
| Aikasarjaa aikasarjatietokannassa (kpl) | 13 021 334 | 10 256 341 |
| Tilastodashboardit ulkoverkossa (kpl) | 94 | 85 |
| Avoimen datan palvelun rajapintakutsut (milj. kpl) | 10 | 15 |
| Asiantuntija-, lausunto- ja tietopyynnöt | 2025 | 2024 |
| Asiantuntijapyynnöt (kpl) | 34 | 27 |
| Lausuntopyynnöt (kpl) | 36 | 59 |
| Tietopyynnöt (kpl) | 98 | 65 |
