Taseen liitetiedot 2025

Vastaavaa

1. Kulta ja kultasaamiset

Suomen Pankilla on 1 406 634 troyunssia kultaa (1 troyunssi = 31,103 g), joka on tilinpäätöksessä arvostettu markkinahintaan. Vuoden 1999 alussa Suomen Pankki, kuten muutkin eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit, siirsi noin 20 % kullastaan EKP:lle.

2. Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 

Tase-erässä ovat valuuttavarantoon luettavat valuuttasaamiset euroalueen ulkopuolelta sekä SDR-määräiset saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). 

2.1 Saamiset kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) 

Suomen jäsenosuuden kokonaismäärä valuuttarahastossa on 2 410,6 milj. SDR. Varanto-osuus on se osuus Suomen Pankin jäsenosuudesta, joka on maksettu IMF:lle valuuttana. Toinen osa jäsenosuudesta on maksettu markkoina ja euroina. Tämän osan valuuttarahasto on lainannut takaisin Suomen Pankille. Markkoina ja euroina maksetun jäsenosuuden nettovaikutus Suomen Pankin taseessa on nolla, sillä edellä mainittu saaminen ja velka ovat samassa tase-erässä. 

Suomen Pankin erityisten nosto-oikeuksien (Special Drawing Rights, SDR) määrä on 4 117,4 milj. euroa. Erityiset nosto-oikeudet ovat IMF:n luomaa valuuttavarantoa, jonka rahasto on jakanut jäsenmailleen. Erityisiä nosto-oikeuksia käytetään valuuttakaupoissa normaalien valuuttojen tapaan. Erän arvo muuttuu valuuttarahaston jäsenmaiden välisten valuuttakauppojen seurauksena. Lisäksi erän suuruuteen vaikuttavat saadut ja maksetut korot sekä voitto-osuus IMF:ssä. 

Yhteensä Suomen Pankin saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta ovat 5 065,6 milj. euroa. 

2.2 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

Tase-erä sisältää valuuttamääräiset arvopaperi- ja rahastosijoitukset sekä muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta. 

3. Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta 

Tase-erässä ovat valuuttamääräiset talletukset ja arvopaperit sekä muut valuuttamääräiset saamiset euroalueelta.

4. Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 

Tase-erässä ovat euromääräiset arvopaperit euroalueen ulkopuolelta.

5. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille 

Erä muodostuu korkoa sisältävistä luotoista suomalaisille luottolaitoksille, ja sen suuruus määräytyy suomalaisten luottolaitosten likviditeetintarpeen perusteella. 

Koko eurojärjestelmän saamiset rahapoliittisista operaatioista ovat 36,7 mrd. euroa, josta Suomen Pankin taseessa on 0 milj. euroa. Perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit jakavat rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät riskit, mikäli ne toteutuvat, täysimääräisesti ja suhteessa osuuksiinsa EKP:n merkityn pääoman jakoperusteesta. Tappioita voi syntyä ainoastaan, jos vastapuoli menee vararikkoon eikä kyseisen vastapuolen toimittamien vakuuksien realisointi tuota riittävästi varoja. Riskejä, jotka aiheutuvat mahdollisista kansallisten keskuspankkien harkinnanvaraisesti hyväksymistä erityisvakuuksista, ei EKP:n neuvoston päätöksen nojalla jaeta.

5.1 Perusrahoitusoperaatiot 

Perusrahoitusoperaatiot ovat viikoittain toteutettavia likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita, joiden maturiteetti on yksi viikko. Ne toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina. Perusrahoitusoperaatiot ovat keskeisessä osassa pyrittäessä vaikuttamaan korkoihin ja hallitsemaan markkinoiden likviditeettitilannetta sekä viestittäessä rahapolitiikan mitoituksesta. 

5.2 Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 

Näissä operaatioissa vastapuolille tarjotaan pitempiaikaista rahoitusta. Operaatiot toteutettiin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti. 

5.3 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 

Käänteisillä hienosäätöoperaatioilla pyritään hallitsemaan markkinoiden likviditeettitilannetta ja vaikuttamaan korkoihin. Niiden tarkoituksena on erityisesti tasoittaa markkinoiden odottamattomien heilahtelujen vaikutusta korkoihin. Näitä operaatioita toteutetaan tarvittaessa. 

5.4 Käänteiset rakenteelliset operaatiot 

Käänteiset rakenteelliset operaatiot ovat vakiohuutokauppoina toteutettavia käänteisiä avomarkkinaoperaatiota, joiden avulla eurojärjestelmä voi säädellä rakenteellista likviditeettiasemaansa rahoitussektoriin nähden. 

5.5 Maksuvalmiusluotot 

Maksuvalmiusluoton avulla vastapuolet voivat saada kansallisilta keskuspankeilta yön yli -likviditeettiä ennalta määrätyllä korolla hyväksyttyjä vakuuksia vastaan. 

5.6 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot 

Erä sisältää vastapuolille suoritetut käteismaksut tilanteissa, joissa vastapuolen toimittamien vakuuksien markkina-arvo ylittää määritetyn kynnysarvon eli avoinna olevista rahapoliittisista operaatioista aiheutuvan tarpeen. 

6. Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 

Tase-erässä ovat eurotalletukset sekä tilit euroalueen luottolaitoksissa.

EKP:n neuvosto päätti 17.5.2017 julkistaa hätärahoitusta koskevan sopimuksen EKP:n verkkosivuilla avoimuuden lisäämiseksi. Sopimus korvaa verkkosivuilla hätärahoitusta koskevan menettelykuvauksen, joka julkistettiin lokakuussa 2013. Sopimuksen julkistamisesta kertova lehdistötiedote on luettavissa osoitteessa http://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2017/html/ecb.pr170619.en.html (englanniksi).

7. Euromääräiset arvopaperit euroalueelta 

7.1 Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit 

31.12.2025 erään sisältyivät velkapaperit, jotka Suomen Pankki on hankkinut arvopaperimarkkinaohjelmassa (SMP), kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP3), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP), yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (CSPP) ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP).

Vuonna 2025 omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP)Omaisuuserien osto-ohjelmasta (englanniksi) kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla. ja PEPP-ohjelmassaPandemiaan liittyvästä osto-ohjelmasta (englanniksi) kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla. tehdyt sijoitukset vähenivät edelleen hallitusti ja ennakoitavasti, sillä eurojärjestelmä ei enää sijoittanut omaisuuserien erääntynyttä pääomaa uudelleen. 

Suomen Pankin osto-ohjelmissa hankkimat arvopaperit kirjataan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta ”3. Arvopapereiden arvostus- ja jaksotusperiaatteet”). Seuraavassa esitetään Suomen Pankin velkapaperiomistusten jaksotettu hankintameno ja vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvoMarkkina-arvot ovat suuntaa antavia, ja ne lasketaan markkinanoteerauksen perusteella. Jos markkinanoteerauksia ei ole saatavilla, markkinahinnat arvioidaan eurojärjestelmän sisäisillä malleilla., jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti. Tässä yhteydessä tehdään vuosittain tilikauden lopun tietoihin perustuvia arvonalentumistestejä, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan kassavirtaan. 

SMP-, CBPP3- ja CSPP-ohjelmissa, PSPP-ohjelman ostoissa monikansallisilta laitoksilta (ns. supra) sekä PEPP-ohjelman katettujen joukkolainojen (PEPP-COV) ja yrityssektorin velkapapereiden (PEPP-CORP) ostoissa hankituista arvopapereista mahdollisesti aiheutuvat tappiot jaetaan toteutuessaan EKPJ:n perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti kokonaan eurojärjestelmän keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. 

Arvonalentumistestien tulosten perusteella Suomen Pankki ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2025. 

Seuraavassa taulukossa esitetään ohjelmakohtaisesti eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien hallussa oleva ostettujen arvopaperien määrä ja niistä Suomen Pankin taseessa oleva osuus.

7.2 Muut arvopaperit 

Tase-erä sisältää euromääräiset arvopaperit ja rahastosijoitukset euroalueelta.

8. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset 

8.1 Osuudet EKP:ssä 

EKPJ:n perussäännön artiklan 28 nojalla ainoastaan EKPJ:n kansalliset keskuspankit voivat merkitä EKP:n pääomaa. EKPJ:n perussäännön artiklan 29 nojalla kansallisten keskuspankkien painoarvot EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa määritetään sen perusteella, mikä on kunkin jäsenvaltion osuus koko EU:n väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta. EKP tarkistaa nämä painot joka viides vuosi ja aina, kun osuuksia EKP:n pääomasta maksavien EU:n jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien määrä muuttuu. Viimeisin viisivuotistarkastelu suoritettiin 1.1.2024. 

Suomen Pankin taseessa tähän erään sisältyvät i) kansallisten keskuspankkien maksamat osuudet EKP:n merkitystä pääomasta, ii) nettomäärät, jotka Suomen Pankki on maksanut, koska sen osuus EKP:n oman pääoman arvosta on suurentunut kaikkien EKP:n pääoman jakoperusteen aiempien tarkistusten seurauksena, ja iii) EKPJ:n perussäännön artiklan 48.2 mukaiset osuudet. 

Kunkin kansallisen keskuspankin osuus 10 825 milj. euron suuruisesta EKP:n merkitystä pääomasta lasketaan soveltamalla pääoman jakoperustetta. Euroalueen kansalliset keskuspankit ovat maksaneet kaikki merkitsemänsä osuudet EKP:n pääomasta. Euroalueen ulkopuoliset kansalliset keskuspankit ovat maksaneet puolestaan 3,75 % merkitsemästään EKP:n pääomasta osallistuakseen EKP:n toimintakustannuksiin. EKP:n pääoman jakoperuste, merkitty pääoma ja maksettu pääoma käyvät ilmi seuraavasta taulukosta.

8.2 Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset 

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset -erä sisältää Suomen Pankin EKP:lle siirtämän valuuttavaranto-osuuden. Siirto tehtiin eurojärjestelmään siirtymisen yhteydessä. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 mukaisesti valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta. Saamisten korko on laskettu 1.1.2025 alkaen päivittäin eurojärjestelmän talletusmahdollisuuden viimeisimmän saatavilla olevan koron (eli yön yli -koron) pohjalta lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa. Korko laskettiin 1.1.2025 saakka eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa. 

31.12.2025 Suomen Pankin valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset olivat 736,8 milj. euroa. 

8.3 TARGET-järjestelmään liittyvät saamiset 

Tase-erään sisältyy Suomen Pankin TARGET-saldo EKP:hen nähden (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”). 31.12.2025 erän koko oli 11 726,7 milj. euroa (20 896,8 milj. euroa vuonna 2024). TARGET-saamisen supistuminen johtui pääasiallisesti Suomen Pankkiin tehtyjen talletusten määrän vähenemisestä. Talletukset vähenivät, koska rahapolitiikan arvopapereiden erääntyminen vähensi eurojärjestelmän ylimääräistä likviditeettiä, jota liikepankit voivat tallettaa keskuspankkiin.

Saamiselle/velalle kertynyt korko on laskettu 1.1.2025 alkaen päivittäin eurojärjestelmän talletusmahdollisuuden viimeisimmän saatavilla olevan koron (eli yön yli -koron) pohjalta. Korko laskettiin 1.1.2025 saakka eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta. 

8.4 Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset tai vastattavaa-puolen erä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat” 

Tase-erä sisältää saamisen, joka syntyy, kun Suomen Pankin setelistön määrä oikaistaan pääoma-avaimen mukaiseksi, ja velan, joka liittyy EKP:lle kohdistettuun 8 prosentin osuuteen setelistöstä. Sekä saamisen että velan vastakirjaukset ovat taseen vastattavaa-puolen erässä ”Liikkeessä olevat setelit”.Euroseteleiden liikkeeseenlaskua koskevien eurojärjestelmän tilinpäätöskäytäntöjen mukaan liikkeessä olevien eurosetelien kokonaisarvosta kohdistetaan kuukausittain EKP:lle 8 %. Jäljelle jäävä 92 prosentin osuus kohdistetaan kansallisille keskuspankeille niin ikään kuukausittain siten, että kukin keskuspankki esittää taseessaan liikkeeseen lasketuista euroseteleistä osuuden, joka vastaa pankin maksamaa osuutta EKP:n pääomasta. Kansalliselle keskuspankille tämän käytännön mukaisesti kohdistettujen euroseteleiden arvon ja liikkeeseen laskettujen euroseteleiden arvon välinen erotus kirjataan tase-erään ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset” tai ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat”.

Tase-erän koko oli tilikauden lopussa 6 879,7 milj. euroa (6 950,7 milj. euroa vuonna 2024). Muutos johtui siitä, että Suomen Pankin liikkeeseen laskemien setelien määrä kasvoi 3,0 % liikkeessä olleiden eurosetelien kokonaismäärän kasvaessa 2,0 % vuodesta 2024. Saamisten/velkojen korko on laskettu 1.1.2025 alkaen päivittäin eurojärjestelmän talletusmahdollisuuden viimeisimmän saatavilla olevan koron (eli yön yli -koron) pohjalta. Korko laskettiin 1.1.2025 saakka eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän saatavilla olevan koron pohjalta. 

8.5 Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) tai vastattavaa-puolen erä ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”

Erän suuruus oli 111,4 milj. euroa 31.12.2025. Tase-erä koostuu kolmesta osasta: 1) eurojärjestelmän keskuspankeissa pidettävien kirjeenvaihtajapankkitilien saldot, 2) rahoitustulon yhteenlaskennasta ja jakamisesta eurojärjestelmässä aiheutuvat saamiset/velat EKP:hen nähden sekä 3) ne Suomen Pankin saamiset EKP:hen nähden, jotka johtuvat EKP:n ennakkovoitonjaosta ja mahdollisista muista saamisista tai palautettavista määristä. 

Suomen Pankilla ei ollut tilikauden lopussa kirjeenvaihtajatileihin liittyviä saamisia. 

Vuotuisesta rahoitustulon yhteenlaskennasta ja jakamisesta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien kesken aiheutui vuoden lopussa 111,4 milj. euron saaminen EKP:ltä (ks. tuloslaskelman liitetietojen kohta ”Rahoitustulon netto-osuus”). 

Vuoden 2025 osalta EKP:n neuvosto päätti EKP:n tilikauden kokonaistuloksen perusteella, että liikkeessä olevista seteleistä sekä SMP-, APP- ja PEPP-ohjelmissa hankituista arvopapereista kertyneet tuotot jätetään kokonaisuudessaan jakamatta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta 7. ”EKP:n ennakkovoitonjako”). Erässä ei siis ollut ennakkovoitonjakoon liittyviä saamisia vuoden 2025 lopussa. 

9. Muut saamiset 

Tase-erä sisältää Suomen Pankin hallussa olevat eurokolikot, käyttöomaisuuden ja sijoitusomaisuuden (osakkeet ja osuudet). Tase-erään sisältyvät taseen ulkopuolisten erien arvostuksesta johtuvat erät, siirtosaamiset ja muut saamiset sekä eläkerahaston omaisuuserät.

Vastattavaa 

1. Liikkeessä olevat setelit 

Tase-erä sisältää pääoma-avaimen mukaisen, EKP:n osuudella oikaistun Suomen Pankin osuuden liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaismäärästä. 

Vuonna 2025 liikkeessä olleiden eurosetelien yhteenlaskettu arvo kasvoi 2,0 %. Jakoperusteen mukaan Suomen Pankin osuus liikkeessä olevista euroseteleistä oli vuoden 2025 lopussa arvoltaan 27 062,4 milj. euroa (vuoden 2024 lopussa 26 541,2 milj. euroa). Suomen Pankin liikkeeseen laskemien eurosetelien kokonaisarvo kasvoi 3,0 % eli 20 182,7 milj. euroon vuonna 2025 (edellisvuonna 19 590,5 milj. euroa). Määrä oli pienempi kuin jakoperusteen mukaan kohdistetun osuuden kokonaisarvo, ja erotus eli 6 879,7 milj. euroa (6 950,7 milj. euroa vuonna 2024) on kirjattu vastaavaa-puolen alaerään ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset”.

2. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1 Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset) 

Sekkitileillä ovat vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten luottolaitosten varantotalletuksista koostuvat saamiset. Vastattavien erässä 3 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ilmoitetaan lisäksi erikseen ne luottolaitosten varat, jotka eivät ole vapaasti luovutettavissa, sekä vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautettujen luottolaitosten tilit. Vähimmäisvarantotalletuksille maksettava korko on ollut 20.9.2023 alkaen 0 prosenttia 27.7.2023 tehdyn EKP:n neuvoston päätöksen nojalla. 

2.2 Yön yli -talletukset (talletusmahdollisuus) 

Talletusmahdollisuus on eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmän likviditeettiä vähentävä osa, johon pankit voivat tehdä yön yli -talletuksia ennalta määrätyllä korolla. 

2.3 Määräaikaistalletukset 

Yksi tapa toteuttaa likviditeettiä vähentäviä hienosäätöoperaatioita on kerätä määräaikaistalletuksia. 

2.4 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 

Käänteisillä hienosäätöoperaatioilla pyritään tasaamaan suuria likviditeetin yli- tai alimääriä. 

2.5 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset 

Erä sisältää vastapuolten talletukset tilanteissa, joissa vastapuolen toimittamien vakuuksien markkina-arvo jää alle määritetyn kynnysarvon. 

3. Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 

Suomen Pankilla oli 31.12.2025 muita euromääräisiä velkoja euroalueen rahoituslaitoksille yhteensä 5,1 milj. euroa, mikä muodostui valuutanvaihtosopimuksiin liittyvistä vakuuksista. 

4. Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 

Tase-erässä ovat euromääräiset velat julkiselle sektorille, 4 500,0 milj. euroa, ja muille kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaisille rahoituslaitoksille, 281,5 milj. euroa. 

5. Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 

Tase-erässä ovat kansainvälisten organisaatioiden ja euroalueen ulkopuolella sijaitsevien pankkien ja rahoituslaitosten tilien saldot Suomen Pankissa, 3 083,7 milj. euroa. 

6. Valuuttamääräiset velat euroalueelle 

Suomen Pankilla ei ollut 31.12.2025 valuuttamääräisiä velkoja euroalueelle. 

7. Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 

Suomen Pankilla ei ollut 31.12.2025 valuuttamääräisiä velkoja euroalueen ulkopuolelle. 

8. IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä 

Tase-erä on erityisten nosto-oikeuksien vastaerä (vrt. vastaavaa-puolen erä). Alun perin erityiset nosto-oikeudet ja niiden vastaerä olivat yhtä suuret. SDR-määräisen kaupankäynnin seurauksena Suomen Pankin erityisiin nosto-oikeuksiin liittyvät saamiset olivat vuoden 2025 lopussa suuremmat kuin niiden vastaerä taseen velkapuolella. Velkapuolen vastaerän suuruus on 3 500,0 milj. SDR. Taseessa erä esitetään euromääräisenä ja arvostettuna 31.12.2025 kurssiin, 4 079,5 milj. euroa. 

9. Eurojärjestelmän sisäiset velat 

Eurojärjestelmän sisäiset velat ja saamiset on eritelty taseen vastaavaa-puolen erän ”Eurojärjestelmän sisäiset saamiset” liitetiedoissa. 

10. Muut velat 

Tase-erä muodostuu siirtoveloista, ostoveloista ja muista veloista. Siirtovelkoihin lasketaan muun muassa tilinpäätöksen yhteydessä kirjattavia siirtyviä eriä sekä reposopimusten korkovelkoja. Muissa veloissa on muun muassa arvonlisäverotilityksiin ja ennakonpidätyksiin liittyviä velkoja.

11. Arvonmuutostilit 

Tase-erässä ovat valuuttamääräisten erien ja arvopapereiden markkinahinta-arvostuksesta syntyneet realisoitumattomat arvostusvoitot. Lisäksi tase-erä sisältää maa-alueiden ja rakennusten arvonkorotukset sekä vuoden 1999 kirjanpitokäytännön muutoksesta johtuvat muut arvostuserot.

12. Varaukset

12.1 Riskivaraukset 

Suomen Pankista annetun lain 20. pykälän mukaan tilinpäätöksessä voidaan tehdä varauksia, jos se pankin rahastojen reaaliarvon turvaamiseksi taikka valuuttakurssien tai arvopapereiden markkinahintojen muutoksista aiheutuvien tuloksen vaihteluiden tasaamiseksi on tarpeen. Vuoden 2025 lopussa riskivarausten yhteismäärä on 2 842,7 milj. euroa. Nämä varaukset koostuvat reaaliarvovarauksesta sekä valuuttakurssi- ja hintaerovarauksesta. 

12.2 Muut varaukset 

Erä ”Muut varaukset” sisältää Suomen Pankin eläkevarauksen, joka on tehty eläkevastuun kattamiseksi. Suomen Pankin eläkevastuun kokonaismäärä on 576,5 milj. euroa, ja se on katettu 105,2-prosenttisesti eli 606,4 milj. euroon. Eläkevarauksen muutos tilikauden aikana koostuu tehdystä arvonkorotusrahaston purusta, -0,4 milj. euroa, ja eläkerahaston voitosta, 4,8 milj. euroa. Vuoden 2025 lopussa eläkevarauksen katteeksi oli korvamerkitty kiinteistöjä 6,2 milj. euron arvosta (ks. taseen liitetietojen kohta ”Muut saamiset”). Eläkevarauksen muun osan katteeksi, 598,7 milj. euroa, ei ole korvamerkitty määrättyjä varoja, vaan niitä hallinnoidaan osana pankin rahoitusvarallisuutta. 

13. Oma pääoma ja rahastot 

Tase-erässä ovat kantarahasto ja vararahasto. Suomen Pankista annetun lain 21. pykälän mukaan tappio on katettava vararahastosta, jos pankin tilinpäätös on tappiollinen. Siltä osin kuin vararahasto ei riitä, tappio voidaan jättää kattamatta toistaiseksi. Seuraavien vuosien voitto on ensisijaisesti käytettävä kattamatta jääneiden tappioiden kattamiseen.

14. Tilikauden tulos 

Tilikauden 2025 tulos oli 0,00 euroa. 

Taseen ulkopuoliset vastuut

31.12.2025 FX-sopimusten markkina-arvosta 5,1 milj. euroa liittyy valuuttariskin suojaukseen. 

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti Suomen Pankki on antanut lainaan rahapolitiikan harjoittamista varten pidettyjä arvopapereita. Lisäksi Suomen Pankki lainaa myös omaan sijoitusvarallisuuteensa kuuluvia arvopapereita. Arvopaperilainausoperaatiot kirjataan niistä saatujen vakuuksien luonteen mukaan 1) taseen ulkopuolisille tileille, jos vakuus annetaan arvopapereina, tai 2) tasetileille, jos vakuus annetaan käteisenä rahana, jota ei ole sijoitettu edelleen tilikauden lopulla (ks. taseen liitetietojen kohta 3 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ja kohta 5 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”). Tällaisia lainaustapahtumia oli avoinna 13,4 milj. euron arvosta 31.12.2025 (30,7 milj. euroa 31.12.2024).