Suomen Pankin toimintakertomus 2025
Raha ja maksaminen vuonna 2025
Suomen Pankki varmistaa maksujärjestelmien tehokkaan ja luotettavan toiminnan osallistumalla laajasti niiden kehittämiseen sekä huolehtimalla niiden varautumisesta. Vuonna 2025 Suomen Pankki vahvisti maksujärjestelmien toimivuutta päivittämällä maksamisen linjaukset sekä edistämällä käteisen saatavuutta ja digitaalisten maksutapojen kehitystä. Muuttuva toimintaympäristö lisäsi maksujärjestelmien häiriönsietokyvyn merkitystä. TARGET-palveluiden kehitys ja tiivistynyt yhteistyö markkinaosapuolten kanssa tukivat maksamisen infrastruktuurin vakautta ja tehokkuutta.
- Suomen Pankki julkaisi syyskuussa 2025 uudet maksamisen linjaukset, jotka korostavat maksamisen monipuolisten vaihtoehtojen ja toimintavarmuuden merkitystä sekä kehittämisen tarpeita koko yhteiskunnan näkökulmasta.
- Käteisen kysyntä kasvoi edelleen, ja rahahuollon kustannustehokkuuteen kiinnitettiin huomiota. Käteisen liikkeeseenlasku kasvoi, ja väärennösten määrä laski, mikä paransi rahahuollon turvallisuutta.
- Tilipohjaisiin maksutapoihin perustuvan kivijalkamaksamisen kehittäminen eteni kohti toteutusta. Reaaliaikaisesti ympäri vuorokauden toteutettavat tilisiirrot, pikamaksut, tulivat mahdolliseksi. Samalla digitaalisen euron hanke siirtyi uuteen valmisteluvaiheeseen, tuoden lähemmäksi uuden eurooppalaisen maksuvaihtoehdon.
- Suomen Pankki vahvisti maksujärjestelmien turvallisuutta ja kehitti offline-korttimaksamista sekä tilimaksamisen varajärjestelmiä. Tietoliikenneyhteydet pysyivät hyvässä kunnossa kaapelirikoista huolimatta.
- Rahoitusmarkkinoiden integraatio vahvistui TARGET-palveluiden laajentumisen myötä. Keskuspankkirahaa hyödyntävä osingonmaksumalli sovittiin otettavaksi käyttöön vuonna 2027.
Vuonna 2025 Suomen Pankki päivitti maksamisen linjauksia
Suomen Pankki julkaisi syyskuussa 2025 uudet maksamisen linjaukset. Niissä yhdistyvät ja päivittyvät vuonna 2018 julkaistut käteislinjaukset ja vuonna 2022 julkaistut sähköisen maksamisen linjaukset.
Linjaukset painottavat maksamisen monipuolisten vaihtoehtojen tarpeellisuutta ja toimintavarmuuden merkitystä. Maksamista tulee kehittää siten, että tulevaisuuden maksupalvelut ovat koko yhteiskunnan kannalta tehokkaita ja niiden turvallisuus ja luotettavuus on korkealla tasolla.
Maksamisen linjaukset ohjaavat Suomen Pankin työtä sen arvioidessa maksu- ja selvitysjärjestelmien toimintaa ja osallistuessa järjestelmien kehittämisestä käytävään keskusteluun.
Rahahuollon kehitys 2025
Vuonna 2025 käteisen kysyntä Suomessa jatkoi kasvuaan. Rahan väärennösten määrä pysyi pienenä ja laski vuodesta 2024. Suomen Pankki kiinnitti vuoden 2025 aikana huomiota rahahuollon kustannustehokkuuteen.
Käteisen liikkeeseenlasku kasvoi edelleen ja väärennöksiä oli vähemmän
Suomen Pankki vastaa eurokäteisen liikkeeseenlaskusta Suomessa ja varmistaa yhdessä muiden rahahuollon osapuolten kanssa seteleiden ja kolikoiden saatavuuden, aitouden ja kuntoisuuden.
Suomen Pankista liikkeeseen lasketun käteisen määrä kasvoi edelleen vuonna 2025, eli käteistä tilattiin Suomen Pankista enemmän kuin sitä palautettiin. Kasvusta suurin osa oli 50 euron seteliarvoa.
Rahan väärennösten määrä oli Suomessa edelleen vähäinen. Kierrosta löytyi 483 euroseteliväärennöstä, mikä on vähemmän kuin vuonna 2024.
Rahahuollon toiminta ja tehokkuus
Keväällä 2025 Suomen Pankki selvitti yrityksille aiheutuvia rahahuollon ulkoisia kustannuksia. Käteisen rahahuollon kustannukset vaihtelevat Suomessa merkittävästi toimialan ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Keskiarvokustannus on 1 293 euroa vuodessa yritystä kohti.
Käteisen tallettaminen ja kuljettaminen ovat rahahuollon kalleimmat vaiheet, ja ne korostuvat suurissa yrityksissä ja syrjäseuduilla. Kustannusten noustessa yritykset saattavat rajoittaa käteisen vastaanottoa, joten rahahuollon kustannustehokkaisiin ratkaisuihin ja kustannusten avoimuuteen tulee kiinnittää huomiota koko maassa.
Suomen Pankki käynnisti Oulussa paikallisten rahahuollon toimijoiden kanssa yhteistyön, joka tehostaa käteisen paikallista kiertoa ja vähentää kuljetusten tarvetta.
Lisäksi Suomen Pankki kehitti setelisilpun jatkokäyttöä. Aiemmin silppu poltettiin energiajätteenä, mutta nyt se hyödynnetään raaka-aineena lämpöeristeeseen, joka päätyy suomalaisten koteihin ja muihin rakennuksiin.
Euroopan unionin valmistelut asetukseksi eurokäteisen asemasta laillisena maksuvälineenä jatkuivat vuonna 2025. Asetuksella pyritään turvaamaan käteisen hyväksyntä ja saatavuus kuluttajille ja yrityksille.
Suomen Pankki arvioi, että Euroopan unionin valmistelema asetus ei suoraan vaikuta käteisen nosto- ja talletusmahdollisuuksiin, joten niiden riittävä taso on varmistettava kansallisin toimenpitein. Valtiovarainministeriön syksyllä 2024 asettama työryhmä selvitti vuoden 2025 aikana pankkipalvelujen saatavuutta, mutta ei ehdottanut säännöksiä käteispalveluille.
Maksamisen digitalisaatiotyö eteni vahvasti myös vuonna 2025
Pikamaksamisen kehittäminen siirtyi vuonna 2025 toteutusvaiheeseen. Myös maksamisen vaihtoehtoja täydentävän digitaalisen euron hanke siirtyi seuraavaan vaiheeseen.
Pikamaksamisen kehittäminen siirtyi toteutusvaiheeseen
Pikamaksu tarkoittaa reaaliaikaista tilisiirtoa, joka on mahdollista tehdä päivästä ja kellonajasta riippumatta, myös öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä. Uusien vähittäismaksamisen vaihtoehtojen tuominen markkinoille lisää sekä kilpailua että maksamisen toimintavarmuutta.
Suomen Pankki koordinoi markkinatoimijoiden yhteistä pikamaksamisen hanketta. Hankkeen tavoite on edistää vähittäismaksamisen vaihtoehtojen lisäämistä. Hanke tuotti suomalaisen pikamaksamisen sääntökirjan, joka valmistui syksyllä 2024. Maksuneuvosto suositteli markkinatoimijoita ottamaan sääntökirja käyttöönsä ja tuottamaan sen mukaisia ratkaisuja.
Sääntökirjan valmistumisen jälkeen maksuneuvosto etsi ratkaisun toteutukseen sopivaa kaupallista toimijaa, ja lokakuussa 2025 maksuneuvosto siirsi sääntökirjan kehittämisvastuun Siirto Brand Oy:lle.
Pikamaksamisen edistämisen hanke tuki Suomen Pankin vuoden 2025 strategista painopistettä iskunkestävästä taloudesta. Suomen Pankki jatkaa pikamaksamisen edistämistyötä ja yhteistyötä markkinatoimijoiden kanssa varmistaakseen ratkaisujen käyttöönoton.
| Pikamaksamisen pääviestit | ||
|---|---|---|
| Suomalainen pikamaksuratkaisu mahdollistaa uudet helppokäyttöiset tilisiirtopohjaiset maksuratkaisut yrityksille ja kuluttajille. | Pikasiirtoihin perustuva ratkaisu lisää maksamisen toimintavarmuutta, kun maksamisen vaihtoehdot lisääntyvät. | Uusi maksuvaihtoehto lisää kilpailua. Tavoitteena on alentaa maksamisen kustannuksia. |
| Mobiilisovelluksista vastaavat mukana olevat palveluntuottajat. | Useampi maksamisen vaihtoehto parantaa mahdollisuuksia toimia yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi jos yhdessä maksutavassa on häiriöitä. | Edullisemmat maksamisen kustannukset voivat parhaimmillaan hillitä kuluttajahintojen nousua tai näkyä jopa hienoisena laskuna. |
| Eri sovelluksissa käyttökokemus on yhtenäinen. | Lisäksi pikamaksuratkaisu tarjoaa aidon eurooppalaisen vaihtoehdon maksamiseen. | |
Digitaalisen euron hanke siirtyi vuonna 2025 toiseen valmisteluvaiheeseen
Digitaalinen euro on euroalueen kansalaisille suunniteltu keskuspankin tarjoama digitaalinen maksuväline. Digitaalinen euro toimisi samanlaisena kaikkialla euroalueella, niin kaupan kassalla, verkkokaupassa, henkilöltä henkilölle -maksamisessa kuin viranomaisten kanssa asioidessa.
Digitaalinen euro täydentää muita maksaminen vaihtoehtoja, ja lisää siten maksamisen toimintavarmuutta. Samalla se vahvistaa euron kansainvälistä asemaa. Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti digitaalisen euron valmistelutyöhön.
Digitaalisen euron ensimmäinen valmisteluvaihe oli kaksivuotinen. Se aloitettiin lokakuussa 2023 ja saatiin päätökseen syksyllä 2025. Ensimmäisen valmisteluvaiheen aikana valmistui järjestelmän osakomponenttien hankintaprosessi ja digitaalisen euron toteuttavat järjestelmätoimittajat julkaistiin.
Eurojärjestelmän yhdessä markkinatoimijoiden kanssa valmisteltavasta digitaalisen euron sääntökirjasta tuotettiin versio digieuroprojektin kommentoitavaksi. Lisäksi ensimmäisen valmisteluvaiheen aikana tiivistettiin yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja toteutettiin teknisiä kokeiluja sekä kuluttajatutkimus.
Vuonna 2025 muuttuva maailmantilanne edellytti panostuksen jatkamista valvonta- ja varautumistoimiin
Suomen Pankki huolehtii Suomen maksujärjestelmien turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Vuonna 2025 se osallistui laajasti varautumistoimien kehitykseen ja vahvisti maksamisen häiriönsietokykyä: Offlinekorttimaksamisen parantaminen aloitettiin ja tilimaksamisen varajärjestelmien kehitystä jatkettiin. Lisäksi Suomen Pankki osallistui eurojärjestelmän stressitesteihin sekä kyberresilienssin arviointiin, ja päivitti TIBERFIohjeistuksen vastaamaan EU:n uusia vaatimuksia.
Pankkipalvelut olivat hyvin saavutettavissa
Suomen Pankki valvoo, että Suomessa käytössä olevat maksu- ja selvitysjärjestelmät toimivat turvallisesti ja tehokkaasti. Yleisvalvonnan kohteena olevaa Suomen kannalta merkittävää maksamisen infrastruktuuria se tarkastelee vuosittain. Viimeisin julkaistu luettelo on joulukuulta 2025.
Itämerellä tapahtui useampi kaapelirikko vuonna 2025. Tapauksia oli sekä Suomen ja Viron välisissä yhteyksissä että Baltian maiden ja Ruotsin välisissä yhteyksissä. Kaapelirikot eivät vaikuttaneet kansalaisten ja yritysten pankkipalveluiden saatavuuteen merkittävällä tavalla.
Kansainväliset tietoliikenneyhteydet ovat maksuliikenteelle elintärkeitä ja Suomen Pankki jatkaa järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden kannalta välttämättömien toimien edistämistä. Pankkipalveluiden saavutettavuus kansalaisille ja yrityksille oli Suomessa koko vuoden 2025 hyvällä tasolla.
Varautumistoimien kehittäminen jatkui laajasti
Suomen Pankki edisti vuonna 2025 vähittäismaksuliikenteen järjestelmien varautumista eri keinoin. Se aloitti Offline-korttimaksamisen parantamisen hankeen, jonka tavoitteena on parantaa korttien toimivuutta tietoliikennekatkoksien aikana. Lisäksi Suomen Pankki jatkoi tilimaksamisen varajärjestelmien kehitystä. Molemmat hankkeet jatkuvat myös vuonna 2026.
Eurojärjestelmä käytti vuonna 2025 Suomen Pankin kehittämää maksu- ja selvitysjärjestelmäsimulaattoriohjelmistoa vuotuisessa kriittisten osapuolien stressitestissä. Elokuussa se järjesti 23. kansainvälinen simulaattoriseminaari keskuspankkien yleisvalvojille, operaattoreille ja tutkijoille.
Eurojärjestelmä suoritti vuonna 2025 myös kyberresilienssiin liittyvän erillisen cyber survey -arvioinnin. Sen tulokset osoittavat maksupalveluyritysten kyberturvallisuuden hallinnan yleisesti parantuneen verrattuna vuonna 2023 tehtyyn aikaisempaan arviointiin.
Toistaiseksi pysyvästi muuttunut maailmantilanne edellyttää jatkuvaa panostamista valvonta- ja varautumistoimiin. Yksi Suomen Pankin painopistealueista on jatkossakin varautumista parantavien toimenpiteiden ja suorituskyvyn aktiivinen kehittäminen.
Suomen Pankki oli mukana testaamassa digitaalista häiriönsietokykyä
Euroopan unionin tammikuussa 2025 sovellettavaksi tullut asetus finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä (DORA, Digital Operational Resiliency Act) sisältää joitakin uusia vaatimuksia finanssialan toimijoille. Yksi vaatimus koskee tiettyjen toimijoiden velvoitetta toteuttaa säännöllisiä uhkaperusteisia tunkeutumistestauksia (TLPT, Threat-Led Penetration Testing).
TLPT on edistynyt testaustapa, jolla sektorin merkittävimmät toimijat varmistavat tieto- ja viestintäteknologiaympäristönsä kyberturvallisuuden puolustuskykyä kohdennettuja kyberhyökkäyksiä vastaan.
Euroopan keskuspankki antoi päivitetyn TIBER-EU-ohjeistuksensa tammikuussa 2025 ja Suomen Pankki taas omansa, päivitetyn ja asetuksen vaatimuksia vastaavan TIBER-FI-ohjeistuksen maaliskuussa. TIBER-FI-ohjetta noudattamalla finanssiyhteisöt täyttävät DORA-asetuksen ja sen alemman tason teknisen sääntelystandardin mukaiset TLPT-testauksen velvoitteet.
Suomen Pankki toteuttaa TLPT-testaukset läheisessä yhteistyössä Finanssivalvonnan kanssa. Finanssivalvonta on Suomen toimivaltainen viranomainen DORA-asetuksen soveltamisessa.
Suomen Pankki seurasi tarkasti lisääntyvää petosrikollisuutta sekä uusia teknologisia ilmiöitä
Suomen Pankki seuraa jatkuvasti maksamiseen liittyvän rikollisen toiminnan kehittymistä.
Alustavien tilastotietojen mukaan vuonna 2025 petosten ja petollisten maksujen määrien kasvu hidastui vuosien 2023 ja 2024 kasvuluvuista ja euromääräinen rikoshyöty pysyi vuoden 2024 tasolla. Rikoslajina petokset ovat edelleen merkittävin.
Suomen Pankki seuraa myös uusien ilmiöiden syntymistä rahoitusmarkkinoilla. Yksi näistä ilmiöistä on kvanttilaskennan kehittyminen ja sen seurauksena muodostuvat uudet ratkaisut ja uhat. Vaikka niin sanotun kvanttiuhan toteutuminen on lyhyellä aikavälillä pieni, seurataan ilmiön kehittymistä tarkasti.
TARGET-palvelut ja kansainvälinen yhteistyö vahvistivat rahoitusmarkkinoiden integraatiota vuonna 2025
TARGET-palvelut laajenivat merkittävästi vuonna 2025, kun Suomen Pankki ja sen vastapuolet ottivat onnistuneesti käyttöön uuden ECMS-vakuushallintajärjestelmän (Eurosystem Collateral Management System). Kansainvälinen yhteistyön lisäksi myös pohjoismainen yhteistyö syveni, kun Ruotsi valmistautuu liittymään eurooppalaiselle T2S-alustalle.
Keskuspankkien TARGET-palvelut laajenivat
Suomen Pankki ja sen rahapolitiikan vastapuolet ottivat kesäkuussa 2025 onnistuneesti käyttöönsä yhteiseurooppalaisen ECMS-vakuushallintajärjestelmän.
ECMS on kiinteä osa eurojärjestelmän tarjoamia TARGET-palveluita ja sen toiminta perustuu yhteisiin prosesseihin ja standardeihin. ECMS-järjestelmän lisäksi TARGET-palvelut koostuvat TARGET2-maksujärjestelmästä, TIPS-pikamaksujärjestelmästä ja T2S-arvopaperikauppojen selvitysalustasta.ECMS:n avulla keskuspankit ja pankit hallinnoivat keskuspankkilikviditeetin vakuudeksi tuotuja arvopapereita ja muita omaisuuseriä.
Suomen Pankki osallistui aktiivisesti ECMS:n käyttöönoton valmisteluun jo projektivaiheessa. Järjestelmän kehitystyö jatkuu edelleen muiden TARGET-palveluiden rinnalla.
Toisena merkittävänä muutoksena eurojärjestelmä mahdollisti lokakuussa 2025 maksupalveluita ja sähköistä rahaa tarjoaville yhteisöille ensimmäistä kertaa suoran pääsyn keskuspankin T2- ja TIPS-palveluihin. Tämä tukee pikamaksamiseen liittyvää kilpailua ja innovointia.
Markkinaosapuolten välinen osingonmaksu Suomessa muuttuu vuonna 2027
Suomen markkina saavutti toukokuussa 2025 yhteisymmärryksen uudesta osingonmaksumallista Suomen Pankin johdolla. Markkinaosapuolet sopivat siirtymisestä keskuspankkirahaa hyödyntävään bruttoveromalliin osingonmaksamisessa vuoden 2027 alussa. Uuden mallin toteuttamisesta vastaa Euroclear Finland yhdessä markkinaosapuolten kanssa.
Lisäksi Euroclearin Suomen ja Ruotsin arvopaperikeskukset ovat päättäneet tiivistää pohjoismaista yhteistyötä. Euroopan komission Savings and Investment Union -strategiaa tukevan hankkeen keskeisenä osana on Euroclear Finlandin arvopaperikeskusjärjestelmän ottaminen käyttöön myös Ruotsissa. Tämä tapahtuu osana Ruotsin arvopaperikeskuksen ja markkinan liittymisprosessia eurooppalaiselle arvopaperien T2S-selvitysalustalle. Hankkeen toteuttaminen vie useita vuosia.
