Suomen Pankin toimintakertomus 2025
Rahoitusvakaus ja Suomen Pankin tilastot vuonna 2025
Suomen Pankki vahvistaa Suomen rahoitusjärjestelmän riskinkestävyyttä. Se pyrkii tunnistamaan vakautta uhkaavat riskit ja haavoittuvuudet sekä lieventämään niitä. Vuonna 2025 Suomen Pankki kehitti tilastointia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa. Lisäksi Suomen Pankki paransi omien tilastojensa käytettävyyttä, mikä vahvisti muun muassa rahastojen ja maatalouden tilastoinnin sekä ilmastonmuutoksen rahoitusriskien hallinnan tietopohjaa.
- Rahoitusjärjestelmän vakauden uhat, kuten kansainvälinen voimapolitiikka ja asuntomarkkinoiden vaikeudet, korostuivat vuonna 2025. Suomen Pankki vastasi haasteisiin kehittämällä makrovakauspolitiikkaa ja antamalla suosituksia riskien hallitsemiseksi.
- Suomen Pankki toimi aktiivisesti eurooppalaisissa makrovakaus- ja pankkisääntelyhankkeissa, arvioi rahoitusjärjestelmän riskinsietokykyä ja esitti keinoja rahoitusvakauden lujittamiseksi, kuten asuntoluotonannon sääntelyn tiukkana säilyttäminen.
- Suomen Pankki kehitti uusia teknologisia ratkaisuja, kuten pilvipohjaisen analytiikkajärjestelmän ja avoimen datan palvelun parantaakseen rahoitusvakauden seurantaa ja edistääkseen ympäristöystävällisten investointien rahoitusta.
Kansainvälinen voimapolitiikka ja takkuavat asuntomarkkinat olivat rahoitusvakauden huolina myös vuonna 2025
Suomen Pankki julkisti toukokuussa 2025 vuosittaisen laajan arvionsa, eli niin sanotun vakausjulkaisun, Suomen rahoitusjärjestelmän vakauden tilasta ja näkymistä sekä ehdotuksensa toimenpiteiksi rahoitusvakauden lujittamiseksi.
Arvion mukaan rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat lyhyellä aikavälillä eniten kansainvälinen voimapolitiikka, keskipitkällä aikavälillä asunto- ja kiinteistömarkkinoiden taantuman pitkittyminen ja pitkällä aikavälillä kansainvälisen sääntöpohjan mureneminen (taulukko 6).
| Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvion yhteenveto | ||
|---|---|---|
| Lyhyen aikavälin riski | Keskipitkän aikavälin riski | Pitkän aikavälin riski |
| Toimintaympäristön riskit rahoitusjärjestelmälle | ||
| Aggressiivinen kansainvälinen valtapolitiikka lisää likviditeettikriisien ja operatiivisten häiriöiden riskiä rahoitusmarkkinoilla. | Talouden heikentyminen pitkittäisi kiinteistömarkkinoiden taantumaa ja heikentäisi kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien kykyä suoriutua veloistaan. | Kansainvälisen sääntöpohjan mureneminen voisi vakavasti uhata rahoitusvakautta, etenkin jos yhteinen tahtotila riskien hillitsemiseksi riittävällä sääntelyllä heikkenee. |
Geopolitiikan myllerryksillä oli vähäiset vaikutukset Suomen rahoitusvakauteen vuonna 2025
Vuonna 2025 koetun kaltainen suurvaltojen aggressiivinen ulko- ja kauppapolitiikka voi uhata rahoitusvakautta esimerkiksi jarruttamalla ulkomaankauppaa ja talouskasvua, horjuttamalla kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, vähentämällä sijoittajien luottamusta Suomen kaltaisia reunamaita kohtaan tai pahentamalla Suomeen kohdistuvia hybridiuhkia.
Suomen maantieteellinen sijainti ja Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen voisivat pahimmillaan heikentää sijoittajien luottamusta Suomeen sijoitus- ja investointikohteena ja vaikeuttaa Suomen valtion sekä suomalaisten pankkien ja yritysten rahoituksen hankintaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.
Suomen Pankin asiantuntijoiden tekemän analyysin perusteella Ukrainan sodan käynnistyminen helmikuussa 2022 kasvatti hetkellisesti Suomen valtion joukkolainojen riskilisistä laskettua, niin sanottua Suomen maariskiä. Sen jälkeen maariski on kuitenkin ollut vähäinen, eikä esimerkiksi Suomen aluevesillä tapahtuneilla kaapeli- ja putkivaurioilla ole ollut juuri vaikutusta maariskin suuruuteen (kuvio 13).
Suomen Pankilla oli vuonna 2025 puheenjohtajuus Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB, European Systemic Risk Board) työryhmässä. Sen valmistelemassa raportissa kuvattiin, kuinka kansainvälinen talous- ja rahoitusjärjestelmä ovat tiiviisti kytköksissä Yhdysvaltoihin kaupan lisäksi myös rahoituksen, sijoittamisen ja rahoitusjärjestelmän infrastruktuurin kautta. Siksi Yhdysvaltojen talouden heikkeneminen tai dollarin kansainvälisen roolin rapautuminen voisivat lisätä riskejä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.
Suomen Pankilla on ollut vuodesta 2023 saakka Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa jaettu puheenjohtajuus myös ESRB:n analyysityöryhmässä (ATC, Analysis Working Grous) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän makrovakausanalyysityöryhmässä (Macroprudential Analysis Working Group).
Suomen asuntomarkkinat eivät päässeet vielä vahvalle pohjalle
Suomen Pankki tarkastelee julkaisuissaan säännöllisesti Suomen asunto- ja kiinteistösijoitusmarkkinoihin liittyviä rahoitusvakaudellisia riskejä, koska niiden toteutuminen voisi pahimmillaan aiheuttaa ja syventää pankki- ja finanssikriisejä.
Korkojen nopea nousu vuonna 2023 iski poikkeuksellisen voimakkaasti Suomen asuntomarkkinoihin ja talouteen. Asuntojen hinnat ja asuntorakentamisen ovat toipuneet iskusta hitaasti. Toipuminen jatkui vielä vuonna 2025, vaikka vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivatkin selvästi (kuvio 14).
Suomen Pankki arvioi vakausjulkaisussaan, että ennustettua hitaampi talouden ja työmarkkinoiden toipuminen voisi rasittaa asuntovelallisten lainanhoitokykyä ja koetella erityisesti kiinteistö- ja rakennusalaa sekä avoimia kiinteistösijoitusrahastoja.
Näistä avoimista kiinteistösijoitusrahastoista monet joutuivat likviditeettiongelmiensa vuoksi rajoittamaan sijoittajiensa rahasto-osuuksien lunastuksia vielä vuonna 2025.
Suomen Pankki arvioi ilmastonmuutoksen ja tekoälyn aiheuttamia riskejä rahoitusvakaudelle
Suomen Pankissa tarkastellaan myös sellaisia maailmanlaajuisia uusia tai kasvavia muutosvoimia, joiden vaikutukset talouksiin ja rahoitusjärjestelmiin tulevat todennäköisesti voimistumaan ajan myötä.
Ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten osalta Suomen Pankki muun muassa analysoi, millaisilla julkisen vallan toimilla voitaisiin parhaiten edistää investointeja vähäpäästöisiin teknologioihin.
Suomen Pankki järjesti vuonna 2025 kaksi tekoälyn hyödyntämiseen liittyvää kansainvälistä seminaaria yhteistyökumppaniensa kanssa. Yksi kesäkuussa järjestetyn seminaarin aiheista oli tekoälyn käyttö rahoitusvakautta uhkaavien riskien tunnistamisessa ja marraskuussa puolestaan tekoälyn konkreettiset vaikutukset finanssisektoriin ja rahoitusvalvontaan.
Suomen Pankki osallistui Helsingissä marraskuussa 2025 järjestettyyn nopeatempoiseen innovaatio- ja ohjelmistokehitystapahtumaan Junction Hackathoniin. Suomen Pankki valmisteli yhdessä Finanssivalvonnan kanssa kilpailuun osallistuneille koodarijoukkueille tehtävän, jossa joukkueiden piti tekoälyn avulla tunnistaa rahoitussääntelyn päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja.
Suomen Pankki teki helmikuussa 2025 rahoitusalan yrityksille kyselyn kvanttiteknologian näkymistä, hyödyistä ja riskeistä. Suurimpina kvanttilaskennan mahdollisuuksina vastaajat pitivät riskienhallinnan ja tietoturvan paranemista sekä sijoitustoiminnan kehittymistä.
Suomen rahoitusjärjestelmän riskinsietokyky pysyi vahvana vuonna 2025
Suomen rahoitusjärjestelmän riskinsietokyky säilyi vahvana vuonna 2025. Sekä pankeilla että niiden eri asiakasryhmillä oli hyvät edellytykset kestää äkillisiä talouden käänteitä.
Suomen Pankki osallistui aktiivisesti makrovakauspolitiikan valmisteluun ja tuki Finanssivalvonnan johtokunnan päätöksiä makrovakauspolitiikan välineiden käytöstä.
Suomen Pankki arvioi rahoitusjärjestelmän riskinsietokykyä ja esitti keinoja rahoitusvakauden lujittamiseksi
Suomen Pankin ja muiden rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaavien viranomaisten vuonna 2025 tekemien arvioiden perusteella suomalaisilla pankeilla ja niiden tärkeillä asiakasryhmillä, kuten kotitalouksilla, yrityksillä ja kiinteistösijoittajilla, on pääsääntöisesti hyvät edellytykset kestää talouteen ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvia vakavampiakin sokkeja.
Vuonna 2025 Suomen Pankki antoi ehdotuksia rahoitusvakauden vahvistamiseksi. Se esitti vakausjulkaisussaan, että suomalaisten viranomaisten ja rahoitustoimialan tulisi lujittaa rahoitusvakautta entisestään
1) varautumalla entistäkin vaikeammin ennakoitaviin poliittisiin, taloudellisiin ja rahoituksellisiin uhkiin
2) pitämällä pankkien vakavaraisuuteen sekä asunto- ja taloyhtiölainanantoon kohdistuva sääntely riittävän tiukkana ja joustavoittamalla makrovakausvälineiden käyttöä
3) tukemalla eurooppalaisia toimia, joilla yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan rahoitussääntelyä ja parannetaan rahoituksen ohjautumista eurooppalaisille yrityksille (taulukko 7).
| Politiikkasuositukset rahoitusvakauden lujittamiseksi | ||
|---|---|---|
| Rahoitustoimialan ja viranomaisten on jatkettava varautumista operatiivisiin häiriöihin ja rahoituskriiseihin | Makrovakauspolitiikalla on ylläpidettävä rahoitusjärjestelmän osapuolten kriisinkestävyyttä | EU:n on yhtenäistettävä ja monipuolistettava eurooppalaista rahoitusjärjestelmää |
| Rahoitustoimialan ja viranomaisten on varauduttava vaikeasti ennakoitaviin ja monimutkaisiin taloudellisiin, rahoitusvakaudellisiin ja turvallisuuden uhkiin. | Pankit tarvitsevat riittävät pääomapuskurit rakenteellisten haavoittuvuuksiensa vastapainoksi. Asunto- ja taloyhtiölainoihin kohdistuvia vaatimuksia ei tule vesittää. | Suomen on edistettävä aktiivisesti säästämis- ja investointiunionia kilpailukyvyn, investointien ja kasvun vauhdittamiseksi ja Euroopan rahoitusjärjestelmän yhtenäisyyden lisäämiseksi. |
| Suomen julkisen talouden tervehdyttämisestä tulee huolehtia myös rahoitusvakauden varmistamiseksi. | Makrovakauspolitiikan reagointikykyä tulisi parantaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö. | Kansainvälistä ja kotimaista rahoitussääntelyä kannattaa arvioida ja yksinkertaistaa, mutta keventämiseen tulee suhtautua varoen. |
Suomen Pankki osallistui makrovakauspolitiikan valmisteluun
Makrovakauspolitiikka tarkoittaa toimia, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä finanssikriisejä sekä vahvistaa muun muassa pankkien ja asuntomarkkinoiden kriisinsietokykyä. Suomessa makrovakauspolitiikan toimista päättää Finanssivalvonnan johtokunta, jonka puheenjohtajana toimi vuonna 2025 Suomen Pankin varapääjohtaja Marja Nykänen.
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat valmistelevat makrovakauspäätösten tueksi analyysiraportteja, joista osa julkaistaan. Suomen Pankki antaa myös neljännesvuosittain virallisen lausuntonsa Finanssivalvonnan johtajan esityksistä johtokunnan päätöksiksi.
Finanssivalvonnan johtokunta päätti vuoden 2025 aikana pitää aiemmin asettamansa makrovakausvaatimukset pääosin ennallaan. Suomen Pankki yhtyi lausunnoissaan Finanssivalvonnan johtajan päätösesityksiin.
Vuonna 2025 Suomen Pankki arvioi pankkisääntelyn yksinkertaistamista ja rahoituksen pullonkauloja
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn oli jäsenenä EKP:n neuvoston asettamassa korkean tason työryhmässä, joka valmisteli EU:n komissiolle ehdotuksia pankkisääntelyn yksinkertaistamiseksi.
Ehdotusten tavoitteina on muun muassa selkeyttää pankkien pääomavaatimuksia, vähentää maiden välisiä eroja pankkien sääntelyssä ja valvonnassa, karsia päällekkäisyyksiä pankkien raportointivaatimuksissa ja suoraviivaistaa pienten pankkien sääntelyä.
Suomen Pankki suhtautui kielteisesti hallituksen aikeisiin keventää asuntoluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä
Suomen Pankki osallistuu kotimaisen rahoituslainsäädännön valmisteluun työryhmäjäsenyyksiensä ja lausuntojensa kautta. Suomen Pankki muun muassa suhtautui lausunnossaan kriittisesti hallituksen aikeisiin keventää tiettyjä asunto- ja asuntoyhteisölainojen enimmäispituuksiin ja -suuruuksiin kohdistuvia vaatimuksia.
Suomen Pankki pohti yritysten rahoituksen pullonkauloja
Suomen Pankilla oli edustus valtiovarainministeriön asettamassa Finanssialan kasvustrategia -työryhmässä, joka arvioi suomalaisten yritysten rahoituksen pullonkauloja ja keinoja niiden lievittämiseksi.
Työryhmä muun muassa katsoi, että Suomessa ei ole tarjolla riittävästi oman pääoman ehtoista rahoitusta nopean kasvun ja kansainvälistymisen vaiheessa oleville yrityksille. Hallitus päätti puoliväliriihessään keväällä 2025 toteuttaa useita työryhmän antamista suosituksista.
Lisäksi Suomen Pankki osallistui aktiivisesti kesällä 2025 virinneeseen julkiseen keskusteluun pankkien yritysluotonannon riittävyydestä.
Suomen Pankin data- ja teknologiaprojekti sai vuonna 2025 tunnustusta merkittävänä rahoitusvakautta edistävänä hankkeena
Suomen Pankki otti merkittävän askeleen datan ja teknologian hyödyntämisessä rahoitusvakauden seurannassa ja valvonnassa. Yhteistyössä Finanssivalvonnan kanssa Suomen Pankki kehitti vuosina 2024–2025 innovatiivisen, pilvipohjaisen analytiikkajärjestelmän, jolla käsitellään positiivisen luottotietorekisterin reaaliaikaisia tietoja.
Keskuspankkien informaatiopalvelu Central Banking palkitsi järjestelmän maaliskuussa 2025 merkittävänä rahoitusvakautta edistävänä hankkeena. Palkinnon perusteluissa se kiitti rohkeaa visiota ja edistyksellistä teknologista lähestymistapaa.
Positiivinen luottotietorekisteri sisältää reaaliaikaisia tietoja yksityishenkilöiden luotoista ja takauksista. Luottotietojen lisäksi rekisteri sisältää velallisten palkka-, eläke- ja etuustulot sekä luottopäätöstä varten selvitetyt tulotiedot. Tiedot siirtyvät Suomen Pankkiin muodossa, jossa laina- ja velalliskohtaisia tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön.
Analytiikkajärjestelmä auttaa analysoimaan positiivisen luottorekisterin tietoja, ja siten ymmärtämään paremmin kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä. Tämä tukee vakautta turvaavien toimenpiteiden valmistelua. Lisäksi sen tuottama data tukee tilastojen julkaisemista kansalaisten käyttöön.
Aineiston käyttötarpeita ja mahdollisuuksia on kuvattu laajemmin eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksessa (2024). Positiivisen luottotietorekisterin aineistoa hyödynnettiin Suomen Pankissa ensimmäistä kertaa kevään 2025 vakausjulkaisussa, Johanna Honkasen ja Hanna Putkurin artikkelissa ”Asuntovelalliset ovat kestäneet lainojensa korkoriskin”, jossa rekisteritietojen avulla arvioitiin kotitalouksien kykyä selviytyä kasvaneista korkomenoistaan.
Suomen Pankki osallistui vuonna 2025 aktiivisesti euroalueen pankkien viranomaisraportoinnin uudistamiseen
Suomen Pankki oli vuoden 2025 aikana aktiivinen EKP:n neuvoston joulukuussa 2021 käynnistämässä Integrated Reporting Framework -hankkeessa (IReF).
Hankkeessa yhdenmukaistetaan pankkien tilastotiedonkeruuta euroalueella, mikä vähentää etenkin useissa maissa toimivien pankkien tilastoraportoinnin kustannuksia. Lisäksi tilastoraportointia yhdenmukaistetaan valvontaraportoinnin kanssa.
IReF-asetus korvaa useita nykyisiä EKP:n tilastoasetuksia, ja rinnanraportointivaiheen jälkeen Suomen Pankin RATI-, Luoti- ja TIHA-tiedonkeruut päättyvät.
EKP:n neuvoston on vuonna 2025 muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi ollut pakko arvioida uudelleen IReF-järjestelmän toteutusalustan valintaa ja hakea sille eurooppalaista vaihtoehtoa. Tämä on viivästyttänyt hankkeen etenemistä. Arviointi on edelleen kesken ja nähtäväksi jää, koska hanke päästään aloittamaan.
IReFin ensimmäinen vaihe on suunniteltu alkavaksi joulukuussa 2029, ja siinä toteutetaan ennen kaikkea ne ominaisuudet, jotka korvaavat nykyiset BSI- MIR- ja AnaCredit-asetukset sekä pankkeja koskevat osat SHS-asetuksen sektorikohtaisista tiedoista.
Suomen Pankki uudisti vuonna 2025 sijoitusrahastotilastointia EKP:n tilastoasetuksen mukaisesti
Vuonna 2025 Suomen Pankki käynnisti projektin, jossa se muutti tilasto- ja tiedonkeruujärjestelmiään EKP:n uudistetun sijoitusrahastojen tilastoasetuksen (EKP/2024/17) mukaisesti. Muutosten myötä Suomen Pankilla on valmiudet vastaanottaa sijoitusrahastoilta uuden asetuksen mukaiset tiedot, joiden raportointi alkoi tammikuussa 2026.
Asetuksen keskeisin muutos on aiemmin pääosin neljännesvuosittaisen tilastoinnin muuttaminen kuukausittaiseksi, mikä vaati mittavia muutostöitä useimmissa jäsenvaltioissa. Suomessa tiedot on kerätty kuukausittain jo vuodesta 2008.
Samalla asetus kuitenkin mahdollisti osalle vaihtoehtorahastoista neljännesvuosittaisen tiedonkeruun ja pidennetyn raportointiaikataulun, jotka otetaan Suomen Pankissa käyttöön vuoden 2026 alusta alkaen.
Vaihtoehtorahastot ovat ottaneet muutokset ilolla vastaan. Uudet sisällölliset raportointivaatimukset lisäävät tiedon yksityiskohtaisuutta ja parantavat rahastoaineistojen analyysimahdollisuuksia. Yksityiskohtaisempi aineisto myös helpottaa eri tilastoaineistojen vertailua ja yhdistelyä.
Uudistuksen myötä Suomen Pankki toimittaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän sisäiseen käyttöön myös rahastokohtaisia tietoja. Uutta tietoa raportoidaan muun muassa rahastosijoitusten maantieteellisestä jakautumisesta sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG, environmental, social and governance) liittyvien vaatimusten noudattamisesta.
Myös rahastojen tyyppiluokittelua tarkennetaan, mikä parantaa tietojen käyttömahdollisuuksia. Lisäksi uusina vaatimuksina kerättävät tuotto, tuotonjako ja palvelumaksut mahdollistavat maksutasetilaston laadun paranemisen, kun Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) keskitetyn arvopaperirekisterin (CSDB, Centralised Securities Database) tietosisältö laajenee raportoiduilla tiedoilla.
Vuonna 2025 Suomen Pankki kehitti avoimien rajapintojen toiminnallisuutta ja lähestyttävyyttä
Avoimen datan palvelu on Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteinen kokoelma ohjelmointirajapintoja (API). Yksi tarjotuista rajapinnoista on aikasarjarajapinta, joka sisältää Suomen Pankin tilastojulkaisuissa hyödynnettävät aikasarjat.
Vuonna 2025 Suomen Pankki teki verkkosivuilleen avoimen datan palveluun keskittyvän sivun, jonne se kehitti aikasarjarajapintaa esittelevän interaktiivisen raportin. Raportti esittelee rajapinnan kautta saatavia aineistoja sekä niiden rakenteita ja tietosisältöä.
Raportti hyödyntää rajapintaa ja sen tietosisältö vastaa aina rajapinnan tietosisältöä. Interaktiivisuuden ansiosta käyttäjä voi hakea helposti vain itselleen tarpeellisen sisällön. Raportti auttaa esimerkkien avulla tekemään rajapintakyselyitä ja madaltaa näin kynnystä Suomen Pankin aikasarjadatan hyödyntämiselle.
Suomen Pankki alkoi vuonna 2025 julkaista aiempaa tarkempaa tietoa maatalouslainoista
Muutokset maatilojen toimintaympäristössä kannustivat Suomen Pankkia kehittämään parempia analyysivälineitä ja julkaisemaan maatalouslainoihin liittyvää dataa laajemmin.
Suomessa toimivien pankkien myöntämien maatalouslainojen aiempaa tarkempi seuranta on nyt mahdollista Suomen Pankin verkkosivuilla vuonna 2025 julkaistun maatalouslainat-dashboardin kautta.
Maatilojen lukumäärä on pienentynyt jo pitkään, mutta samaan aikaan yhä useampi maatila on muutettu osakeyhtiöksi. Muutokset yhtiömuodoissa ovat näkyneet pankkitilastoissakin: yksityiseen maatalousyrittämiseen myönnettyjen lainojen kanta on supistunut ja yhtiömuotoisen maatalouden lainakanta kasvanut. Kuitenkin myös yhtiömuotoisen lainakannan vuosimuutos kääntyi vuoden 2025 aikana negatiiviseksi pitkään jatkuneen yhtäjaksoisen kasvun jälkeen.
Maataloutta ovat viime vuosina koetelleet esimerkiksi koronapandemia sekä korkojen ja muiden kustannusten nopea nousu.
Maatalouden ongelmaluottojen määrä on suuri. Maatalouden hoitamattomien lainojen määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2020 aikana. Laina on hoitamaton, kun saaminen on yli 90 päivää myöhässä tai on syytä olettaa, että velallinen ei suoriudu maksuistaan.Vuoden 2025 aikana hoitamattomien maatalouslainojen määrä vähentyi, mutta oli edelleen suuri suhteessa lainakantaan.
Suomen Pankki osallistui vuonna 2025 rahoituksen ilmastotilastoinnin kehittämiseen
EKPJ:n asiantuntijatyöryhmä jatkoi vuonna 2025 työtään ilmastonmuutoksen fyysisiin ja siirtymäriskeihin liittyvien indikaattorien kehittämiseksi rahoitussektorille. EKP julkaisi aiheesta marraskuussa lehdistötiedotteen Climate Change Indicators: November 2025.
Suomen Pankki osallistui EKP:n työpajaan, joka käsitteli luontokatoa ja sen vaikutuksia hintavakauteen. Suomalaiset pankit ovat varautuneet euroalueen muita pankkeja paremmin politiikkatoimiin, joiden tavoitteena on ohjata markkinoita kohti hiilineutraaliutta.
Suomen Pankki osallistui myös ympäristöministeriön vetämään ilmastorahoituksen asiantuntijaverkostoon, joka laatii ilmastorahoituksen strategiaa ja kehittää konkreettisia työkaluja hankkeiden ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin.
Suomen Pankki jatkoi vuonna 2025 työtä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja tilastojärjestelmän yhteisen raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean (Committee on Monetary, Financial and Balance of Payments Statistics) alaisen kestävyysraportointityöryhmän puheenjohtajana yhdessä Espanjan keskuspankin kanssa.
Yritysten kestävyysraportointi tuli sovellettavaksi vuonna 2024. Yritysraportoinnin pohjalta työryhmä määritti keskeisiä indikaattoreita ja valmisteli niiden keräämistä. Helmikuussa 2025 tilannetta muutti EU:n komission antama Omnibus I -ehdotus, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa kestävyyssäädöstöä ja helpottaa näin yritysten hallinnollista taakkaa.
Omnibus I -ehdotuksen jälkeen keskeinen osa työryhmän työstä keskittyi ehdotettujen raportoinnin muutosten vaikutusarvioiden tekemiseen ja etenemisen seurantaan.
Suomen Pankin tilastoyksikkö analysoi velallisten hiilidioksidipäästöjen pohjalta ilmastonmuutoksen siirtymäriskien hinnoittelua yritysten pankkilainoissa. Suomen Pankki julkaisi aiheesta Ville Tolkin kirjoittaman analyysitekstin ”Pankit hinnoittelevat ilmastonmuutokseen liittyviä siirtymäriskejä yrityslainoissaan”.
Suomen Pankin varallisuustutkimus 2023 valmistui vuonna 2025
Maaliskuussa 2025 valmistui Suomen Pankin varallisuustutkimus, joka koski kotitalouksien varallisuutta vuonna 2023. Suomen Pankki ja Tilastokeskus keräsivät tutkimuksen tietoaineiston alkuvuoden 2024 aikana osana Euroopan keskuspankin varallisuustutkimuksen (HFCS, Household Finance and Consumption Survey) viidettä kierrosta.
Tilastokeskus keräsi vuoden 2024 alkupuolella tiedot lähes 9 000 kotitaloudelta. Uutena tietona Suomen Pankki lisäsi tiedonkeruuseen kotitalouksien kryptovarat.
Varallisuustutkimus tarjoaa tärkeää tietoa kotitalouksien varallisuudesta, veloista ja kulutuksesta sekä näiden jakautumisesta kotitalouksien kesken. Kotitalouksien velkaantumisen analysointi on keskeistä, sillä runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien velanhoito-ongelmilla voi olla haitallisia kerrannaisvaikutuksia talouteen ja rahoitusjärjestelmään.
Keskuspankkien on tärkeää seurata varallisuustutkimuksen tietojen avulla rahapolitiikan toimenpiteiden välittymistä kotitalouksien talouteen ja varallisuuteen.
