Suomen Pankin taloudellisten riskien hallinta vuonna 2025

Rahapolitiikan toimeenpano sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä. Niiden toteuttaminen aiheuttaa taloudellisia riskejä, joihin Suomen Pankki varautuu huolehtimalla taseensa vahvuudesta. Vuoden 2025 aikana Suomen Pankin kokonaisriskit kasvoivat hieman ja riskipuskurit pienenivät.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus kasvoi neljällä miljardilla vuonna 2025

Vuoden 2025 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 20 mrd. euroa. Se koostui kulta- ja valuuttavarannosta, eurokorkosijoituksista sekä pitkäaikaisista sijoituksista, jotka sisälsivät korkosijoituksia, osake- ja kiinteistörahastosijoituksia sekä käteistä.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus kasvoi noin 4 mrd. euroa vuoden 2025 aikana johtuen kullan arvonnoususta sekä vuoden aikana toteutetusta valuuttavarannon ja eurokorkosijoitusten kasvattamisesta.

Rahoitusvarallisuus ei sisällä rahapolitiikan toteutukseen liittyviä eriä, kuten pankeille myönnettyjä rahapoliittisia luottoja tai rahapoliittisissa operaatioissa ostettuja arvopapereita.

Valuuttavaranto sisältää likvidejä korkosijoituksia. Valuuttavarannon koko on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Merkittävä osa Suomen Pankin varallisuudesta on rahapoliittisista syistä ostettuja velkakirjoja sekä rahapolitiikan toimeenpanossa syntyneitä lainasaatavia pankeilta. Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimet toteutetaan hajautetusti eri jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) kesken, ja niiden riskit ja tuotot jaetaan osin kansallisten keskuspankkien kesken.

Kansalliset keskuspankit kantavat itse julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman sekä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP, pandemic emergency purchase programme) valtionlainojen ja valtiosidonnaisten lainojen aiheuttamat riskit.

Muiden rahapoliittisten saatavien tapauksessa riski vastaa niin sanotun pääoma-avaimen mukaista osuutta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien rahapoliittisista kokonaissaatavista. Vuonna 2025 Suomen Pankin pääoma-avain oli 1,816 %.

Suomen Pankin rahapoliittisten saatavien määrä jatkoi pienenemistään vuonna 2025

Eurojärjestelmän rahapoliittisten saatavien määrä pieneni vuoden 2025 aikana noin 500 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 3 800 mrd. euroa. Pienentyminen johtui rahapoliittisissa osto-ohjelmissa hankittujen velkakirjojen erääntymisistä.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP, asset purchase programme) ja PEPP-ohjelma olivat erääntymisvaiheessa, eikä niihin tehty ostoja vuonna 2025.

Suomen Pankin osuus rahapoliittisista saatavista pieneni noin 10 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 62 mrd. euroa.

Taulukossa 12 esitettyjen saatavien lisäksi Suomen Pankin taseessa oli 20 mrd. euron suuruinen eurojärjestelmän sisäinen saatava, joka koostui pääosin T2-erästä. Suomen Pankin taseen loppusumma oli vuoden 2025 lopussa 113 mrd. euroa.

Suomen Pankki hallitsee riskejä hajauttamalla

Suomen Pankin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja likviditeettiriskeistä. Markkinariskeillä tarkoitetaan esimerkiksi valuuttakurssien, korkojen ja osakehintojen vaihtelusta aiheutuvaa tappion mahdollisuutta.

Valuuttariski aiheuttaa eniten vaihtelua rahoitusvarallisuuden arvoon. Suomen Pankki hajauttaa riskiä sijoittamalla Yhdysvaltain dollareiden lisäksi Englannin puntaan ja Japanin jeniin. Valuuttariski hajautuu myös Kiinan juaniin, sillä Suomen Pankilla on saamisia Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF, International Monetary Fund).

Sijoitusten strateginen jakauma määritetään vertailuindeksin avulla. Indeksi ohjaa sijoitustoiminnan korko- ja luottoriskin ottamista yhdessä hienojakoisen rajoitekehikon kanssa. Näin Suomen Pankki varmistaa sijoitustensa hyvän likviditeetin sekä riittävän hajautuksen omaisuuslajien, maiden, maturiteettien ja liikkeeseenlaskijoiden välillä. Sijoitukset painottuvat korkean luottokelpoisuuden velkakirjoihin.

Suomen Pankki sijoittaa osan rahoitusvarallisuudestaan kansainvälisille osake- ja kiinteistömarkkinoille. Sijoitukset tehdään rahastojen kautta, ja ne hajauttavat taseen muita riskejä.

Rahapolitiikan osto-ohjelmien toteuttamisessa Suomen Pankki noudattaa muiden keskuspankkien tapaan koko eurojärjestelmää koskevia kelpoisuusvaatimuksia sekä muita riskienhallintaan liittyviä linjauksia.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan vastuullisesti. Se rajaa suoria korkosijoituksiaan vastuullisuuskriteerien avulla. Palveluntarjoajien vastuullisuus- ja luotettavuusarvioinnit korostuvat myös epäsuorassa sijoitustoiminnassa.

Suomen Pankin taseessa oli yhä rakenteellinen korkoriski vuonna 2025

Osto-ohjelmilla ja luotto-operaatioilla luotu likviditeetti näkyy Suomen Pankin taseen vastattavaa-puolella keskuspankkitalletuksina.

Eurojärjestelmä päättää liikepankkien keskuspankkitalletuksille maksettavan korkotason rahapoliittisin perustein. Korkopäätös vaikuttaa välittömästi Suomen Pankin korkokustannuksiin. Rahapoliittiset saatavat ovat sen sijaan pääosin kiinteäkorkoisia. Näin ollen talletuksille maksettavan koron nosto heikentää Suomen Pankin korkokatetta. Tämä ero taseen varojen ja velkojen korkosidonnaisuudessa aiheuttaa rakenteellisen korkoriskin Suomen Pankin taseeseen.

Rahapolitiikan toteutukseen liittyviä kiinteäkorkoisten velkakirjojen ostoja tehtiin pitkään matalalla tuottotasolla. Vuoden 2022 toisella puoliskolla Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto alkoi nostaa eurojärjestelmän ohjauskorkoja, ja koronnostot jatkuivat vuoden 2023 aikana. Tällöin myös keskuspankkitalletuksille maksettava korko nousi, millä oli huomattava negatiivinen vaikutus korkokatteeseen. Ohjauskorkoja on sittemmin alennettu, mikä on pienentänyt negatiivista vaikutusta.

Tämän rahoituskustannuksen seurauksena Suomen Pankin toiminnallinen tulos oli edelleen negatiivinen vuonna 2025.

Vuoden 2025 lopun tilanteessa vallitsevien korko-odotusten perusteella ohjauskoroissa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia vuonna 2026. Korko-odotusten perusteella vuoden 2026 toiminnallinen tulos on nollan tuntumassa ja siten jonkin verran vuoden 2025 toiminnallista tulosta parempi.

Osto-ohjelmissa hankittujen velkakirjojen erääntyessä niiden rahoittamiseen käytettyjen keskuspankkitalletusten määrä pienenee, jolloin myös rahoituskustannukset pienenevät ja Suomen Pankin tulos vähitellen paranee.

Taseen rakenteellinen korkoriski pienenee rahapoliittisista syistä ostettujen kiinteäkorkoisten velkainstrumenttien erääntyessä.

Neljännesvuosittaiset päivitykset taloudellista riskiä kuvaaviin lukuihin ovat saatavilla suomenpankki.fi-sivuston riskienhallinnan ja -valvonnan sivulla.

Suomen Pankin kokonaisriskit kasvoivat hieman ja riskipuskurit pienenivät vuoden 2025 aikana

Vuonna 2025 valuuttavarannon ja eurokorkosalkun kasvattaminen lisäsivät Suomen Pankin riskejä, kun taas rahapoliittisten saatavien erääntyminen pienensi niitä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena kokonaisriskit kasvoivat hieman.

Suomen Pankki mittaa taseen kokonaisriskejä vakiintuneita tilastollisia menetelmiä käyttäen. Rahapolitiikan riskien mittaaminen perustuu Euroopan keskuspankin tuottamaan riskiraportointiin, jota kehitetään jatkuvasti eurojärjestelmän riskienhallintakomitean johdolla.

Suomen Pankki käyttää kokonaisriskiarviona seuraavan vuoden aikana yhden prosentin todennäköisyydellä tapahtuvaa tappiota (ES, expected shortfall 99 %).

Riskiarviota täydennetään stressitesteillä, jotka kuvaavat mahdollisten mutta epätodennäköisten skenaarioiden aiheuttamia tappioita.

Vuoden 2025 lopussa kokonaisriskiarvio oli 2,9 mrd. euroa. Kokonaisriskiarvio ei sisällä kullan hintariskiä, koska kullan arvonmuutostili kattaa merkittävän arvon laskun. Kullan riskin huomioon ottamisen jälkeen kokonaisriskiarvio on 3,8 mrd. euroa.

Vuoden 2025 lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 0,7 mrd. euron ja varauksia 2,8 mrd. euron verran. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,9 mrd. euroa (kuvio 18).

Dollarin heikentyminen alensi valuuttavarantoon kuuluvien dollarimääräisten sijoitusten euromääräistä arvoa ja pienensi arvonmuutostilejä, jotka sisältyvät riskipuskureihin. Lisäksi korkeista rahoituskustannuksista seurannut negatiivinen toiminnallinen tulos pienensi riskipuskureita. Näiden vaikutusten seurauksena riskipuskureiden korkonaismäärä pieneni vuonna 2025.

Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit (kuvio 19).