Geopolitiikan ja kauppapolitiikan jännitteet heikensivät maailmantalouden näkymiä edelleen vuonna 2025
Vuonna 2025 Venäjän laittoman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa aiheutti merkittävää taloudellista ja poliittista epävarmuutta etenkin euroalueella, mutta myös maailmanlaajuisesti. Lähi-idän jännitteet lievenivät loppuvuodesta, mutta olivat yhä koholla.
Kansantaloudet ja yritykset pystyivät kuitenkin osittain sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Energian hintojen lasku jatkui. Tullien noston koko vaikutus jäi vielä vuonna 2025 näkemättä, sillä yritykset muuttavat hintojaan ja tarjontaketjujaan asteittain.
Kauppapoliittinen epävarmuus väistyi osittain muun muassa Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisen kauppasopimuksen solmimisen jälkeen. Toisaalta Kiinan voimakkaasti tuetun teollisuustuotannon enenevä tapa etsiä markkinoita ulkomailta sekä Kiinan toimet harvinaisten maametallien saatavuuden rajoittamiseksi heikensivät eurooppalaisten yritysten asemaa.
Euroalueen rahapolitiikka keveni vuonna 2025
Vuonna 2025 euroalueen inflaatio hidastui keskimäärin 2,1 %:iin, mikä mahdollisti ohjauskorkojen laskun. Talous kasvoi hieman, vaikkakin odotuksia hitaammin.
Keskuspankit pääosin jatkoivat koronlaskuja
Keskuspankkien ohjauskorkojen muutokset jatkoivat välittymistään talouteen vuonna 2025. Inflaatiopaineiden hellittäessä lukuisat keskuspankit laskivat ohjauskorkoja lähemmäksi neutraaleja tasoja.
Euroalueen inflaation hidastumista tuki erityisesti energian hintojen lasku. Rahapolitiikan rajoittavuutta voitiin vähentää inflaationäkymien pysyessä 2 %:n tuntumassa. Myös palkkojen nousuvauhti hidastui, vaikka palveluinflaatio pysyi koholla vuoden loppuun asti.
Energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli vuoden 2025 ajan euroalueella pääsiassa palveluiden hintojen nopean nousun siivittämänä kokonaisinflaatiota nopeampaa. Koko vuoden inflaatio oli 2,1 % ja pohjainflaatio 2,4 %.
Euroalueen talouskasvu kesti tullirytinän odotuksia paremmin
Euroalueen talouskasvu kesti vuoden 2025 tullikorotukset odotuksia paremmin, mutta oli silti hidasta. Teollisuustuotannossa nähtiin pientä piristymistä palvelutoimialan toimiessa yhä kasvun ajurina.
Euroalueen työllisyyskasvu hidastui selvästi, mutta työttömyys pysyi siitä huolimatta pienenä. Vientinäkymiä vaikeuttivat geopoliittiset jännitteet, tullikorotukset, euroalueen kilpailukyvyn puute sekä kansainvälisen talouden, etenkin Kiinan, vaisu kehitys.
Euroalueen rahoitusmarkkinat elpyivät vuonna 2025
Vuonna 2025 euroalueen rahoitusmarkkinoilla korkokäyrät jyrkentyivät eli pitkien valtionlainojen korot nousivat lyhyitä nopeammin, ja osakkeissa oli yleisesti ottaen vahva vuosi. Euro vahvistui dollariin nähden ja kullan hinta saavutti uuden ennätyksen.
Euroalueen valtionlainojen korkoerot Saksaan kaventuivat
Euroopan keskuspankki jatkoi koronlaskuja vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon ajan, ja laski keskeistä ohjauskorkoaan eli talletuskorkoa neljä kertaa, yhteensä 1,0 prosenttiyksikön verran. Lyhyet markkinakorot laskivat ohjauskoron laskun myötä.
Sen sijaan pitkät korot, kuten valtionlainojen korot euroalueella, nousivat vuoden kuluessa kasvunäkymien hieman parantuessa, inflaatiovauhdin vakiintuessa ja velanoton kasvaessa. Näin ollen korkokäyrät jyrkentyivät aikaisempaan nähden. Esimerkiksi Saksan kymmenen vuoden valtionlainakorko nousi vuoden aikana puoli prosenttiyksikköä. Vuoden lopussa lainan korkotaso oli lähes 2,9 %, kun vuoden 2024 lopussa vastaava taso oli 2,4 %.
Vuoden 2025 aikana muiden euroalueen maiden korkoerot Saksaan supistuivat. Saksan korkotaso siis nousi suhteellisesti muita maita enemmän. Tähän vaikutti erityisesti Saksan poliittinen päätös kasvattaa maan velanottoa muun muassa puolustusinvestointeja varten.
Ranskan osalta korkoero Saksaan pysytteli koko vuoden ajan aiempaa korkeammalla tasolla, noin 0,7 prosenttiyksikössä. Joidenkin maiden, kuten Italian, Espanjan ja Kreikan kymmenvuotisen lainakoron nousu vuoden aikana oli muita euroalueen maita vähäisempää. Siten niiden korkoerot Saksaan kaventuivat.
Suomen valtion kymmenvuotisen lainan korkoero Saksaan kaventui myös vuoden 2025 aikana, ja oli vuoden lopussa noin 0,3 prosenttiyksikköä. Vuotta aiemmin tämä korkoero oli noin 0,4 prosenttiyksikköä.
Rahamarkkinoilla esimerkiksi 12 kuukauden Euriborkorko laski 0,2 prosenttiyksikköä vuoden aikana, ja päätyi vuoden lopussa 2,24 %:iin.
Vakuudellisilla rahamarkkinoilla jo vuonna 2024 alkanut kehitys korkotason noususta suhteessa Euroopan keskuspankin (EKP) talletuskorkoon jatkui, ja osa vakuudellisista rahamarkkinakoroista nousi talletuskoron tason yläpuolelle. Tämä johtui muun muassa siitä, että likviditeetin kysyntä rahamarkkinoilla kasvoi, ja toisaalta valtionlainatarjonta sekä ensi- että jälkimarkkinoilla oli aiempia vuosia runsaampaa.
Osakemarkkinoilla Eurooppa päihitti Yhdysvallat
Osakemarkkinoilla vuosi 2025 oli hyvä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Yhdysvalloissa osakeindeksien nousu painottui edellisvuoden tapaan teknologia- ja tekoälysektorin osakkeisiin. S&P 500 -indeksi nousi vuositasolla 16 %.
Euroalueella osakeindeksit kehittyivät Yhdysvaltoja paremmin, ja vuositasolla Euro Stoxx -indeksi nousi 21 %. Helsingin pörssin OMX Helsinki -indeksi nousi vuoden aikana 30 %.
Euro vahvistui vuoden aikana dollariin nähden 13 % ja kurssi nousi tasolta 1,04 tasoon 1,17.
Kullan hinta nousi vuoden aikana 65 %, eli erittäin merkittävästi. Hinta saavutti uuden ennätyslukeman joulukuun 2025 lopussa, jolloin kullan hinta oli 3 800 euroa kultaunssilta.
Vuonna 2025 Suomen talous polki paikallaan
Suomen talouskasvu oli vuonna 2025 lähes olematonta. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku vahvistivat kotitalouksien ostovoimaa, mutta epävarmat työmarkkinat ja tulevaisuudennäkymät pitivät yksityisen kulutuksen ja investoinnit vaimeina.
Viennin kasvu tarjosi taloudelle tukea, mutta julkisen talouden alijäämä ja velkaantuminen syvenivät edelleen.
Yksityinen kulutus ei kasvanut
Vuonna 2025 Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vain 0,2 % edellisvuodesta. Vaikka inflaation hidastuminen ja korkojen lasku tukivat investointeja ja kulutusta, selkeä käänne parempaan jäi vielä realisoitumatta.
Kotitalouksien ostovoima vahvistui, sillä inflaatio hidastui, palkat nousivat ja korkotason lasku vähensi velallisten kotitalouksien korkorasitusta. Heikon luottamuksen ja huonon työmarkkinakehityksen vuoksi kotitalouksien säästäminen pysyi kuitenkin korkealla eikä yksityinen kulutus kasvanut.
Asuntorakentamisen ahdinko jatkui vuonna 2025
Yksityisten investointien kehitys jatkui Suomessa epäedullisena. Erityisesti asuinrakentaminen oli pahoissa vaikeuksissa. Asuinrakentaminen ei kasvanut vuonna 2025. Asuntokauppaa käytiin poikkeuksellisen vähän ja uusia myymättömiä asuntoja oli paljon.
Asuntojen rakennuslupahakemusten ja aloitettujen projektien määrät pysyivät matalalla tasolla läpi vuoden.
Suomen vientimarkkinat elpyivät
Suomen vientimarkkinoiden kasvu jatkui maailmantalouden kasvunäkymien heikentymisestä huolimatta. Viennin kasvu elpyi runsaaseen 3 %:iin edellisestä vuodesta tavaraviennin kasvun seurauksena. Koska myös tuonti kasvoi noin puolitoista prosenttia, jäi nettoviennin kasvuvaikutus kuitenkin hieman vuotta 2024 heikommaksi.
Suomen julkisen talouden kehitys jatkui vuonna 2025 heikkona. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen oli 3,7 % ja EDP- eli julkinen velka nousi yli 88 %:iin.
Suomen rahoitusjärjestelmä säilyi vakaana vuonna 2025
Uusien lainojen korot tasaantuivat vuoden 2025 aikana, mutta suomalaiset kotitaloudet ja yritykset sekä ottivat lainaa että investoivat maltilla. Tämä supisti suomalaisten velkaantuneisuutta suhteessa tuloihin.
Rahoitusjärjestelmän toimintakyky ja pankkipalveluiden saavutettavuus säilyivät hyvinä jännitteisestä maailmanpolitiikasta ja jatkuvista tietoverkkohäiriöistä huolimatta.
Uusien lainojen korot tasaantuivat
Suomalaiset kotitaloudet suosivat lyhyitä markkinakorkoja pankkilainojensa viitekorkoina. Siksi rahapolitiikan ohjauskorkojen ja markkinakorkojen muutokset näkyvät Suomessa nopeasti uusien ja vanhojen pankkilainojen koroissa.
Uusien pankkilainojen keskikorot laskivat vielä alkuvuonna 2025 markkinakorkojen mukana, mutta nousivat hieman vuoden loppua kohti.
Kotitaloudet ja yritykset kaihtoivat lainanottoa
Muutaman vuoden takaista matalammista lainakoroista huolimatta kotitaloudet ja yritykset olivat varovaisia tekemään suuria investointeja ja ottamaan lainaa.
Suomalaisten kotitalouksien runsas velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin supistui edelleen, kun lainanotto oli vaisua ja tulojen kasvu kohtuullista.
Pankkipalveluiden saavutettavuus säilyi hyvänä
Jännitteinen geopoliittinen tilanne ei näkynyt vuonna 2025 finanssialan palveluissa yhtä selvästi kuin edeltävänä vuonna.
Palvelunestohyökkäykset ovat nykyisin finanssialalle arkipäiväisiä tapahtumia, mutta vuonna 2025 hyökkäysten vaikuttavuus ja laajuus olivat edellisvuotta lievempiä. Vuoden aikana ei koettu sellaisia hyökkäyksiä, joilla olisi ollut merkittäviä, pitkäkestoisia vaikutuksia pankkipalveluihin.
Myös vuonna 2025 Suomen kansainvälisiä tietoverkkoyhteyksiä häirittiin. Vahingot jäivät jälleen taloudellisiksi, eivätkä ne heikentäneet pankkipalveluiden saavutettavuutta merkittävällä tavalla. Teleoperaattorien kyky uudelleenreitittää liikenne pysyi edelleen hyvänä.
