Suomen Pankin varallisuuden hallinta vuonna 2025

Vuoden 2025 aikana Suomen Pankki uudelleen käynnisti eurokorkosijoitukset ja kasvatti valuuttavarantoaan. Lisäksi Suomen Pankki päivitti rahoitusvarallisuuden ilmastovälitavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoden 2030 loppuun mennessä. Osakesijoitusten keskimääräisen päästöintensiteetin puolittamistavoitteen Suomen Pankki saavutti vuoden 2025 lopussa.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden hallinta vahvisti tasetta vuonna 2025

Vuoden 2025 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden arvo oli lähes 20 mrd. euroa. Varallisuutta kasvattivat vuoden aikana rahoitusvarallisuuden tuotot, eurokorkosijoitusten uudelleenkäynnistäminen sekä valuuttavarannon vahvistaminen.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan keskuspankkitavoitteiden mukaisesti huomioiden sijoitustoiminnan tuotot ja riskit sekä vastuullisuusnäkökohdat.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus kasvoi

Vuosi 2025 oli rahoitusmarkkinoilla kokonaisuudessaan hyvä vuosi sijoittajalle maailmantalouden epävarmuuksista huolimatta.

Suomen Pankin sijoitustoiminta tuotti 5,1 % eli 616,3 milj. euroa. Kulta, SDR ja valuuttakurssivaikutukset huomioiden rahoitusvarallisuuden arvo nousi 7,3 % eli lähes 1,3 mrd. euroa.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli vuoden 2025 lopussa noin 19,7 mrd. euroa (taulukko 9). Suomen Pankin rahoitusvarallisuus koostuu valuuttavarannosta, eurokorkosijoituksista, pitkäaikaisista sijoituksista ja kultavarannosta.

Rahoitusvarallisuutensa koosta Suomen Pankki päättää nettorahoitusvaroja koskevan ANFA-sopimuksen (Agreement on Net Financial Assets) puitteissa. ANFA-sopimus on eurojärjestelmän keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin (EKP) välinen sopimus. Sillä säännellään eurojärjestelmän keskuspankkien sellaisten sijoitusten määrää, jotka liittyvät niiden kansallisten tehtävien hoitoon.

Suomen Pankin sijoituspolitiikka mahdollisti vahvan taseen ylläpidon

Suomen Pankin sijoituksia ohjaa pankin johtokunnan vuosittain päättämä sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikka koostuu valuuttavarannon ja eurokorkosijoitusten korkosijoituspolitiikasta, pitkäaikaisen sijoitustoiminnan sijoituspolitiikasta ja vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteista.

Valuuttavarannon ja eurokorkosijoitusten korkosijoituspolitiikka määrittelee strategisen korkosijoitusten omaisuuslajikohtaisen jakauman ja valuuttakohtaisen korkoriskin tason.

Pitkäaikaisella sijoitustoiminnalla on muuhun rahoitusvarallisuuteen verrattuna korkeampi tuotto-odotus ja alhaisempi likviditeettivaatimus. Riskin ja tuoton suhde paranee koko taseen tasolla, kun varallisuus hajautetaan erilaisiin sijoituskohteisiin.

Sijoituspolitiikka muodostaa suorille korkosijoituksille strategisen markkinaperusteisen indeksin, johon toteutettavaa sijoitustoimintaa verrataan.

Suomen Pankin varainhallintatoimisto voi sijoitustoiminnassaan poiketa strategisesta indeksistä ennalta asetettujen liikkumarajojen ja riskirajoitteiden mukaisesti.

Pitkäjänteinen ja koko taseen riskit huomioiva sijoituspolitiikka mahdollistaa vahvan taseen ylläpidon ja edistää Suomen Pankin tavoitetta vakaasta voitonjaosta valtiolle vakavaraisuutta vaarantamatta.

Suomen Pankki käynnisti uudelleen eurokorkosijoitukset

Keväällä 2025 Suomen Pankin johtokunta päätti euromääräisen korkosijoitustoiminnan uudelleenkäynnistämisestä.

Eurokorkosijoituksilla tavoitellaan vaihtoehtoistuoton eli EKP:n talletuskoron ylittävää kokonaistuottoa ja tätä kautta taseen vahvistamista. Eurokorkosijoitusten määrä vuoden 2025 lopussa oli 1 980 milj. euroa.

Eurokorkosijoitukset jakautuivat valtioiden velkakirjoihin (20,3 %), monikansallisten tai valtioliitännäisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin (20,2 %), pankkien vakuudellisiin katettuihin velkakirjoihin (39,8 %) ja yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin (19,7 %).

Eurokorkosalkun korkoriskiä mittaava keskimääräinen duraatio  oli vuoden 2025 lopussa 2,3 vuotta. Korkosijoituksia Suomen Pankki tekee korkean luottoluokituksen velkakirjoihin.

Rahoitusvarallisuuden hallinta ja valuuttavarannon kasvattaminen turvasivat Suomen Pankin vakavaraisuutta vuonna 2025

Vuonna 2025 Suomen Pankki vahvisti kansallisen varautumisen tasoa kasvattamalla valuuttavarantonsa noin 9 mrd. euroon. Rahoitusvarallisuuden arvo nousi kokonaisuudessaan 19,7 mrd. euroon ja sijoitustoiminta tuotti 5,1 %. Taseen arvoa kasvattivat erityisesti kullan hinnan nousu ja osakemarkkinoiden vire, vaikkakin dollarin heikentyminen laski valuuttamääräisten sijoitusten tuottoa.

Pitkäjänteinen sijoituspolitiikka ja tehokas riskienhallinta varmistivat Suomen Pankin lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja talouden iskukyvyn säilymisen maailmanpoliittisista epävarmuuksista huolimatta.

Valuuttavarannon hoito kuuluu Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin

Valuuttavarannon hallussapito ja hoito kuuluvat Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin. Suomen Pankin valuuttavarannon koko ja jakautuminen eri valuuttojen kesken perustuu kansallisen varautumisen tarpeisiin ja keskuspankkitehtävistä johtuviin velvoitteisiin.

Valuuttavarannolla on keskeinen rooli, kun huolehditaan taloudellisesta valmiudesta tulevaisuuteen liittyvien epävarmuuksien varalta ja varaudutaan maan ulkoista maksukykyä heikentäviin kriiseihin.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki kertoi valuuttavarannon roolista kevään 2025 blogikirjoituksessaan ”Suomen Pankin valuuttavaranto: mikä, miksi, miten”.

Valuuttavarannon hallintaan liittyvät päätökset tehdään Suomen Pankin johtokunnassa vähintään kolmen vuoden välein.

Suomen Pankin valuuttavarannon muodostavat valuuttamääräiset korkosijoitukset sekä kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien määräiset erät (SDR, Special Drawing Rights).

Suomen Pankki kasvatti valuuttavarantoaan vuoden 2025 kynnyksellä ja aikana

Loppuvuodesta 2024 Suomen Pankin johtokunta päätti kasvattaa valuuttavarantoa noin 2 mrd. euron edestä noin 9 mrd. euroon.

Valuuttavarantoa kasvatettiin helmikuuhun 2025 mennessä ostamalla pääosin Yhdysvaltain dollareita, mutta myös Englannin puntia ja Japanin jenejä.

Valuuttavarannon valuuttakohtaiset tavoitetasot vuosiksi 2025–2027 ovat Yhdysvaltain dollarille (USD) 6,8 mrd., Englannin punnalle (GBP) 700 milj. ja Japanin jenille (JPY) 140 mrd. kyseistä valuuttaa.

Suomen Pankin pitkäaikaiset sijoitukset koostuivat osake-, kiinteistö-, korko- ja käteissijoituksista

Suomen Pankki tekee pitkäaikaisia sijoituksia taseen kauaskantoiseksi katsottujen pääomaerien reaaliarvon säilyttämiseksi.

Pitkäaikaiset sijoitukset koostuivat vuonna 2025 osake-, kiinteistö-, korko- ja käteissijoituksista. Pitkäaikaisen salkun koko oli vuoden lopussa yhteensä 3 825 milj. euroa.

Osakesijoitukset on tehty kehittyneiden markkinoiden maailmanindeksiä seuraaviin sekä vastuullisuus- ja ilmastokysymykset huomioiviin indeksirahastoihin osakerahastojen kautta.

Kiinteistösijoitukset on hajautettu useaan suureen eurooppalaiseen kiinteistörahastoon, joiden omistamat kiinteistöt ovat hyvillä sijanneilla ja helposti vuokrattavissa.

Vahvat tuotot geopoliittisista jännitteistä ja dollarin heikkenemisestä huolimatta

Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2025 oli sijoitustuottojen näkökulmasta hyvä huolimatta jatkuvista maailmanpoliittisista jännitteistä ja maailmantalouden epävarmuuksista.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden arvo kasvoi vuonna 2025 7,3 % eli 1 284,4 milj. euroa. Vuonna 2024 kasvu oli 14,5 % eli 1 949 milj. euroa (taulukko 10).

Sijoitustoiminnan kokonaistuotto ilman valuuttakurssimuutosten, kultavarannon ja SDR-määräisten erien vaikutusta oli 5,1 % eli 616,3 milj. euroa. Vuonna 2024 kokonaistuotto oli 5,8 % eli 549,7 milj. euroa.

Korkomarkkinoiden kehitys eriytyi vuonna 2025 Yhdysvaltojen ja euroalueen välillä. Yhdysvalloissa valtionlainakorot laskivat jo alkuvuonna, kun markkinat alkoivat ennakoida rahapolitiikan käännettä ja tulevia koronlaskuja.

Euroalueella EKP piti ohjauskorot ennallaan kesän jälkeen ja antoi taseensa supistua ilman rahapolitiikan osto-ohjelmien uudelleensijoituksia, mikä yhdessä kasvaneen lainatarjonnan ja velkakestävyyshuolien kanssa nosti erityisesti euroalueen pitkiä valtionlainakorkoja.

Suomen Pankin valuuttavarannon korkosijoitusten tuotto oli 398,7 milj. euroa, josta suurin osa, eli 355,3 milj. euroa, tuli Yhdysvaltain dollarin määräisistä sijoituksista. Englannin punnan määräisten korkosijoitusten tuotto oli 44,0 milj. euroa ja Japanin jenin määräisten hieman negatiivinen, –0,8 milj. euroa.

Eurokorkosijoitusten tuotto oli 16,3 milj. euroa.

Osakemarkkinoilla vuosi 2025 oli laaja-alaisesti vahva. Yhdysvaltain osakemarkkinat jatkoivat nousuaan (S&P 500 +16 %), mutta jäivät tuottokehityksessä jälkeen Euroopan (Euro Stoxx +21%) ja muiden markkinoiden osakkeista (esimerkiksi Nikkei +28%). Yhdysvaltain markkinoita tukivat edelleen teknologiasektori sekä tekoälyyn liittyvät investoinnit.

Suomen Pankin pitkäaikaisen salkun osakesijoitukset tuottivat valuuttakurssisuojaus huomioiden 10,0 %, eli 127,8 milj. euroa vuonna 2025.

Kiinteistösijoitusten tuotot kääntyivät vuonna 2025 positiivisiksi tuottamalla 5,0 %, eli 7,9 milj. euroa. Arvostuksia tuki erityisesti vuokratuottojen kasvu, mikä paransi sijoittajien luottamusta sektoriin.

Kullan dollarihinta nousi vuonna 2025 noin 65 % keskuspankkien kultaostojen, inflaatiohuolten, geopoliittisen epävarmuuden sekä dollarin heikkenemisen tukemana.

Kullan hinnan nousu näkyi merkittävänä arvonmuutoksena taseessa. Suomen Pankin kultavarannon euromääräinen arvo nousi vuoden aikana 46,1 % eli 1 628,9 milj. euroa.

Yhdysvaltojen dollarin merkittävä heikentyminen vaikutti valuuttavarannon arvoon negatiivisesti (–10,9 % eli –915,7 milj. euroa).

Rahoitusvarallisuuden markkinariski VaR (Value-at-Risk 99 %, 1 pv) vaihteli noin 100 milj. euron ja 220 milj. euron välillä vuonna 2025 (kuvio 16). Valuuttakurssiriski, mukaan lukien kulta, on Suomen Pankin valuuttamääräisen korkosijoitusvarallisuuden merkittävin riski.

Suomen Pankki hallinnoi ja sijoitti osuutta EKP:n valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa

EKP:lla on oma valuuttavarantonsa, jonka hallinnointi ja sijoittaminen on hajautettu eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien tehtäväksi pääoma-avaimen mukaisin osuuksin.

Suomen Pankki hallinnoi ja sijoitti vuonna 2025 osuutta EKP:n valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa. EKP:n valuuttavarannon sijoituksissa korostuvat turvallisuus- ja likvidiystavoitteet, sillä varannon keskeisenä tarkoituksena on taata riittävät resurssit eurojärjestelmän valuuttamarkkinatoimenpiteiden tarpeisiin.

Suomen ja Viron yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista koostuvan Yhdysvaltain dollarin määräisen varanto-osuuden arvo oli vuoden 2025 lopussa 1 181 milj. euroa. Lisätietoja EKP:n valuuttavarannon hoidosta on saatavilla EKP:n vuosikertomuksesta.

Vuonna 2025 Suomen Pankki saavutti sijoitustoiminnalle asetetut ilmastovälitavoitteiteet

Vuonna 2025 Suomen Pankki eteni kohti pitkänaikavälin sijoitusvarallisuuden hiilineutraaliustavoitettaan. Vuoden lopussa Suomen Pankki saavutti osakesijoitusten päästöintensiteetin puolittamistavoitteensa ja määritteli uudet vuoteen 2030 ulottuvat ilmastovälitavoitteet.

Suomen Pankki on sitoutunut vastuulliseen sijoitustoimintaan monella tavalla

Keskuspankkien sijoitustoiminnan perusperiaatteita ovat tyypillisesti turvallisuus, likvidiys ja tuotto. Suomen Pankki on nostanut vastuullisuuden näiden rinnalle neljänneksi ohjaavaksi tavoitteeksi ja integroinut sen tiiviisti päivittäiseen sijoitustoimintaansa.

Suomen Pankki on sitoutunut kehittämään vastuullista sijoitustoimintaa myös allekirjoittamalla YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI, Principles for Responsible Investment) vuonna 2019.

Suomen Pankin vastuullisen sijoittamisen periaatteissa kuvataan pankin lähestymistavat vastuulliseen sijoittamiseen sekä sen ilmastotavoitteet. Vastuullisen sijoittamisen vuosiraportissa seurataan tavoitteiden edistymistä ja julkaistaan eurojärjestelmän yhteismitallisten raportointivaatimusten mukaiset ilmastotunnusluvut sijoitusluokittain.

Vastuullisen sijoittamisen vuosiraportti, joka sisältää ilmastotunnusluvut vuodelta 2025, julkaistaan Suomen Pankin verkkosivuilla kevään 2026 aikana.

Suomen Pankki asetti uudet ilmastovälitavoitteet

Suomen Pankki on asettanut koko sijoitusvarallisuudelleen hiilineutraaliustavoitteen, joka tulee saavuttaa viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen tueksi eri omaisuuslajeille on määritelty määrällisiä ja laadullisia ilmastovälitavoitteita. Ensimmäisen vaiheen välitavoitteet olivat voimassa vuoden 2025 loppuun asti.

Vuoden 2025 lopussa saavutettiin osakesijoitusten keskimääräisen hiili-intensiteetin (WACI, Weighted Average Carbon Intensity) puolittamistavoite vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen tasoon verrattuna. Toteutunut lasku oli 51 %.

Loppuvuodesta 2025 Suomen Pankin johtokunta päätti uusista toisen vaiheen välitavoitteista, jotka tulee saavuttaa vuoden 2030 loppuun mennessä. Keskeiset muutokset koskevat osake- ja yrityslainasijoituksia. Muiden omaisuusluokkien laadulliset tavoitteet säilyvät ennallaan.

Osakesijoitusten päästöintensiteetin vähennystavoite nousee 50 %:sta 60 %:iin vuoden 2030 loppuun mennessä vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen tasoon verrattuna. Lisäksi 75 % osakesijoituksista tulee olla rahastoissa, joilla on ilmasto- ja/tai ESG-tavoite.

Yrityslainasijoitusten uutena tavoitteena on lopettaa vuoden 2030 loppuun mennessä sijoitukset, jotka liittyvät lämpöhiilen kaivostoimintaan ja kivihiilestä tuotettuun sähköön.

Suomen Pankin Vastuullisen sijoittamisen periaatteet 2026 sisältää tarkemmat kuvaukset välitavoitteista.

Suomen Pankki seuraa välitavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä säännöllisesti. Seuraavan tarkastelun se tekee viimeistään vuoden 2030 aikana.