Rahapolitiikka on onnistunut verrattain hyvin inflaation taltuttamisessa

Maailmanpoliittinen tilanne vaikeutui vuonna 2024. Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa jatkui, Lähi-idän konflikti paheni, ja Yhdysvalloissa uusi hallinto suunnitteli kaupan esteitä. Tämä näkyi talouden epävarmuutena.

Hyvä uutinen oli, että inflaatio hidastui Euroopan keskuspankin rahapolitiikan tavoitteen mukaisesti. Inflaatio oli tammikuussa euroalueella 2,8 prosenttia ja joulukuussa 2,4 prosenttia. Aiemmista koronnostoista huolimatta euroalueen taantuma vältettiin ja euroalueen työllisyys jatkoi kasvuaan. Euroalueella oli lokakuussa 2024 noin 7 miljoonaa työllistä enemmän kuin vuoden 2019 lopussa. Rahapolitiikka on näin ollen onnistunut verrattain hyvin inflaation taltuttamisessa, ilman rujoja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Aloitimme EKP:n neuvostossa koronlaskut kesäkuussa. Yhteensä korkoja laskettiin vuoden aikana neljä kertaa, neljästä kolmeen prosenttiin. Korkojen aleneminen pienensi suomalaisten yritysten ja kotitalouksien lainanhoitomenoja. Suomessa koronlaskut välittyivät nopeasti lainakorkoihin, sillä suomalaiset suosivat euriborsidonnaisia lainoja.

Suomen rahoitusjärjestelmä pysyi vakaana pankkien vahvan vakavaraisuuden ja vähäisten luottotappioiden ansiosta, vaikka kotitalouksien ja yritysten lainanhoito-ongelmat kasvoivat lievästi. On silti syytä olla valppaana ja analysoida mahdollisia haavoittuvuuksia ja riskejä. Tätä työtä tekee Euroopan järjestelmäriskikomitea, ESRB, jonka varapuheenjohtajana toimin.

Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti. Korkojen alenemisesta huolimatta sekä yritykset että kotitaloudet varoivat suuria investointeja ja lainanottoa. Kotitalouksien ostovoima jatkoi silti kohenemistaan, kun inflaatio hidastui ja palkat nousivat.

Suomen Pankin julkisen talouden arvion viesti oli selkeä: Suomen velkasuhteen taittaminen edellyttää määrätietoisia ja kestävästi julkista taloutta tasapainottavia toimia. Samalla tulee panostaa tuottavuuskasvua tukeviin ja kestävään talouskasvuun tähtääviin politiikkatoimiin.

Paljon on kiinni kansallisista ratkaisuistamme. Samalla tarvitsemme mittavia yhteisiä eurooppalaisia panostuksia, erityisesti yhteisen turvallisuuden ja puolustusteollisuuden yhteistyön vahvistamiseen. EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin komissiolle antama raportti tarjosi selvänäköisen diagnoosin heikon kasvun syistä. Raportti asettaa riman sopivan korkealle, kun toimenpiteitä nyt suunnitellaan.

Geopoliittisen tilanteen kärjistyminen on yhä selvemmin tuonut esille tarpeen vahvistaa eurooppalaisen ja suomalaisen maksamisen palvelutarjontaa. Pikamaksamisen edistäminen jatkui toimialan ja viranomaisten välisenä yhteistyönä. Käteinen säilyy muiden maksutapojen rinnalla, ja sillä on paikkansa myös maksamisen häiriötilanteissa.

Suomen Pankki valvoo, että Suomessa käytössä olevat maksu- ja selvitysjärjestelmät toimivat turvallisesti ja tehokkaasti. Vuonna 2024 pankkeihin kohdistui poikkeuksellisen laajoja kyberhyökkäyksiä, ja Suomen kansainvälisiä tietoverkkoja häirittiin. Tapahtumista huolimatta järjestelmät toimivat pääsääntöisesti luotettavasti. Yhteiskunnan varautuminen on kokonaisuudessaan hyvällä tasolla.

Suomi on osaamisen, yrittämisen ja aidon välittämisen yhteiskunta. Meillä on kaikki eväät menestyä kuluvana sekä tulevina vuosikymmeninä. Se edellyttää vahvaa kykyä uudistua ja valmiutta keskinäiseen yhteistyöhön. Lämmin kiitos henkilöstölle ja sidosryhmillemme tuloksellisesta yhteistyöstä.

Helmikuussa 2025.

Olli Rehn
Pääjohtaja