1.3 Suomen Pankin toiminnan ilmastovaikutukset

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta noudattivat vuoden 2024 päästölaskennassa aikaisempien vuosien linjauksia ja tarkensivat arvoketjun päästöjen laskentaa. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kokonaispäästöt laskivat vuoteen 2023 verrattuna, mikä selittyy erityisesti rakentamis- ja korjaushankkeiden päästötiedon tarkentumisella.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan hiilijalanjälki on laskettu vuodesta 2021 lähtien kansainvälisesti käytetyimmän standardin, GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol), mukaan.

Vuonna 2024 Suomen Pankki ja Finanssivalvonta tarkensivat päästölaskentaa päivitetyillä päästökertoimilla ja laskennasta tehtiin entistä kattavampi arvoketjun epäsuorien päästölähteiden, erityisesti polttoaineiden ja ostoenergian alkutuotannon päästöjen, osalta.

Kokonaisuudessaan Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisiä. Suurin osa päästöistä on arvoketjussa muodostuvia epäsuoria päästöjä.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan hiilijalanjälkilaskenta noudattaa GHG-protokollan menetelmää

Laskentastandardina käytetty GHG-protokolla jakaa päästöt kolmeen päästöluokkaan eli scopeen.

Scope 1 -luokan päästöt syntyvät oman toiminnan seurauksena, ja ne ovat helpoiten hallittavissa. Scope 2 -luokkaan kuuluvat ostettuun energiaan liittyvät epäsuorat päästölähteet ja scope 3 -luokka kattaa koko yrityksen arvoketjun päästölähteet. 

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oman toiminnan päästölähteet (scopet 1 ja 2) kattavat polttoaineen kulutuksen organisaation hallinnassa olevissa, omistetuissa tai vuokratuissa, ajoneuvoissa ja laitteissa, mahdolliset jäähdytysainevuodot sekä ostoenergian kulutuksen organisaation hallinnoimissa tiloissa.

Ostoenergian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt (scope 2) käsittävät sähkön- ja lämmönkulutuksen. Nämä epäsuorat päästöt laskettiin markkinaperusteisella laskentamenetelmällä eli laskennassa huomioitiin Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan energiatoimittajien käyttämät tuotantotavat. 

Arvoketjun päästölähteet (scope 3) sisältävät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan vuoden 2024 aikana tekemät hankinnat ja käyttämät palvelut, rakentamiseen ja korjaukseen tehdyt investoinnit, polttoaineiden ja ostoenergian alkutuotannon, toimintaan liittyvät kuljetukset, toimipaikoilla muodostuvien jätteiden käsittelyn, liikematkustamisen, työntekijöiden työmatkat, etätöiden tekemisen sekä vuokralaisten energiankulutuksen

Vuonna 2024 kokonaispäästöt pienenivät 

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnan hiilijalanjälki oli 5 040 t CO₂e vuonna 2024. Päästöt vähenivät 11 % vuoteen 2023 verrattuna.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oman toiminnan päästöt (scopet 1 ja 2) olivat vuonna 2024 yhteensä 1 346 t CO₂e. Päästöt kasvoivat 9 % edellisvuoteen verrattuna.

Oman toiminnan päästöjen maltillinen kasvu johtui scope 2 -päästöistä, erityisesti ostetun kaukolämmön tuotannosta. Muutamalla toimipaikalla käytetty kaukolämpö oli hiili-intensiivisempää kuin edellisvuonna, mikä näkyi Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kaukolämmön päästöjen kasvuna.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan päätoimipaikoilla on uusiutuvan sähkön hankintasopimus, jonka perusteella hankittu ja kulutettu sähkö on ollut viime vuosina 100 % uusiutuvaa energiaa.  

Rakentamisen investointien päästölaskenta tarkentui edellisvuodesta

Scope 3 -luokkaan lukeutuva, rakentamisen investointeihin liittyvä päästölaskenta oli vuonna 2024 aiempaa huomattavasti tarkempi.

Rakentamisen investoinnit laskettiin vuonna 2023 kokonaan kuluperusteisesti käyttäen keskimääräisiä, kirjallisuudesta löytyviä päästötietoja. Vuonna 2024 arviolta 53 % rakentamis- ja korjaushankkeisiin tehdyistä investoinneista oli saatavilla hankekohtaista päästötietoa. Hankekohtaisiin materiaali- ja energiakulutuksiin perustuvat päästötiedot tarkentavat päästölaskentaa merkittävästi verrattuna kuluperusteiseen laskentaan. 

Ne rakentamisen investoinnit, joista ei ollut saatavilla tarkkaa päästötietoa, laskettiin kuluperusteisella tiedolla ja hyödyntämällä muiden investointien hankekohtaisia päästötietoja.

Vuoden 2024 laskenta oli aiempaa kattavampi myös kulutetun polttoaineen ja ostoenergian alkutuotannon päästöjen laskennan osalta. Lisäksi liikematkojen ja työmatkojen käytettyjen polttoaineiden alkutuotannosta syntyvät päästöt huomioitiin ensimmäistä kertaa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan laskennassa.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suurimmat päästölähteet syntyvät arvoketjussa

Suurin osa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan päästöistä syntyy arvoketjussa (scope 3). Vuoden 2024 scope 3 -päästöt olivat 3 694 t CO₂e, mikä oli 73 % kokonaispäästöistä.

Arvoketjun merkittävimmät päästölähteet olivat hankinnat ja palveluostot, liikematkustus sekä vuokralaisten energiankulutus Vantaan vuokratiloissa.

Scope 3 -päästöt vähenivät 16 % vuoteen 2023 verrattuna. Muutoksen taustalla olivat erityisesti rakentamis- ja korjaushankkeiden aiempaa tarkemmat päästötiedot. Jatkossa hankekohtaisten päästötietojen osuutta laskennassa pyritään kasvattamaan edelleen.

Arvoketjun päästöissä liikematkustuksen sekä vuokrakiinteistöjen päästöt kasvoivat maltillisesti vuoteen 2023 verrattuna. Liikematkojen päästöjen kasvu selittyy vuosien välisillä luonnollisilla vaihteluilla. Vantaan vuokrakiinteistöjen päästöjen kasvu johtuu kaukolämmön hiili-intensiivisyyden kasvusta edellisvuoteen verrattuna.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta seuraavat toimintansa ympäristövaikutuksia toimintakuluihin suhteutetun mittarin avulla.

Mittari huomioi kaikki oman toiminnan ja arvoketjun päästöt (scopet 1–3). Vuonna 2024 toimintakuluihin suhteutettuna päästöjä aiheutui
43 kg/ t CO₂e / 1 000 euroa.

Lue lisää Suomen Pankin sijoitustoiminnan ilmastovaikutuksista.