1.1 Suomen Pankki vuonna 2024

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja osa eurojärjestelmää. Suomen Pankin strategian ytimessä on olla vaikuttava ja arvostettu keskuspankki, joka ylläpitää hinta- ja rahoitusvakautta kaikissa olosuhteissa, päämääränään kansalaisten hyvinvointi.

Suomen Pankin tehtävät ja strategiset painopisteet vuonna 2024

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä sekä hallinnoi maailman toiseksi suurinta valuuttaa, euroa.

Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen maltillista nousua. Hintojen kehitys on vakaata, kun euroalueen yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu vuotuinen inflaatio on keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia.

Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita.

Suomen Pankki

• valmistelee ja toteuttaa rahapolitiikkaa Suomessa
• valvoo rahoitusjärjestelmän vakautta ja tuottaa tilastoja
• tekee tutkimusta ja osallistuu talouspoliittiseen keskusteluun
• huolehtii pankkien välisten maksujen selvityksestä sekä omasta sijoitustoiminnastaan
• pitää yllä vakaita ja tehokkaita maksujärjestelmiä ja laskee setelit ja kolikot liikkeeseen.

Strategiset painopisteet vuonna 2024 olivat:

1.Inflaatiodynamiikan analyysi ja nopean inflaation vakauttaminen tavoitteeseen

Rahapolitiikan valmistelu nopean ja vaihtelevan inflaation oloissa vaatii uutta tietoa. Suomen Pankki syventää ymmärrystä euroalueen inflaatiodynamiikasta tutkimuksen ja analyysin avulla.

2. Rahoituskriisien ennakointi ja pankkien kriisinratkaisun vahvistaminen

Suomen Pankki vahvistaa toimintavalmiuttaan mahdollisten rahoitusmarkkinahäiriöiden varalle.

3. Eurooppalaisen vähittäismaksamisen toimintavarmuuden ja vaihtoehtojen edistäminen

Suomen Pankki panostaa digitaalisen euron valmisteluun ja siihen, että Suomeen saadaan käyttöön eurooppalaisiin standardeihin perustuva pikamaksupalvelu.

4. Kestävän talouspolitiikan edistäminen Suomessa ja EU:ssa

Suomen Pankin tavoitteena on, että Suomen kilpailukyky on hyvä ja talouskasvu kestävää sekä se, että EU ja rahaliitto tukevat mahdollisimman hyvin kansalaisten hyvinvointia.

Euroopan keskuspankin (EKP) ilmastostrategia ja Suomen Pankin vastuullisuustoimet tukevat tehokkaasti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvien riskien hallintaa.

5. Datatalouden edistäminen Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa

Tavoitteena on varmistaa, että Suomen Pankilla ja Finanssivalvonnalla on pääsy kattavasti erilaisiin aineistoihin, ja huolehtia aineistojen saavutettavuudesta, käytettävyydestä sekä tehokkaasta hallinnasta.

Suomen Pankki kasvattaa valmiuksia, kykyä ja osaamista soveltaa dataan ja aineistoihin modernia data-analytiikkaa sekä luoda eri käyttötarkoituksiin soveltuvia ratkaisuja ketterästi.

Kansainvälinen yhteistyö vuonna 2024

Keskuspankkipolitiikkaan liittyvät talouskysymykset ovat valtioiden rajat ylittäviä, joten niiden ratkaiseminen edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.

EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ovat Suomen Pankin tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kuuluu eurojärjestelmän korkeimpaan päättävään elimeen, EKP:n neuvostoon. Neuvoston keskeisin tehtävä on euroalueen rahapolitiikasta päättäminen.

Suomen Pankki vastaa Suomen suhteista Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF, International Monetary Fund). IMF:n tehtävänä on edistää kansainvälistä yhteistyötä, avointa ja sääntöihin perustuvaa ulkomaankauppaa, kestävää talouskasvua sekä rahoitusvakautta.

Suomen Pankin pääjohtaja edustaa Suomea IMF:n hallintoneuvostossa. Suomi osallistuu IMF:n päätöksentekoon osana Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä.

Tarve rahoitustuelle pysyi korkeana vuonna 2024 erityisesti IMF:n köyhimmissä jäsenmaissa. IMF vastasi rahoitustarpeisiin uudistamalla köyhyyden vähentämisen ja kasvun rahaston rahoitusmallia ja alentamalla rahoitusohjelmiin liittyviä lisämaksuehtoja.

IMF:n viesteissä korostuivat geotaloudellisen fragmentaation eli eriytymisen vastustaminen, velkakestävyyden vahvistaminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen.

Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu myös Kansainvälisen järjestelypankin (BIS, Bank for International Settlements) säännönmukaisiin keskuspankkien pääjohtajien tapaamisiin.

Suomen Pankki on mukana Euroopan unionin instituutioiden ja komiteoiden työssä. Suomen Pankki on Euroopan unionin talous- ja rahoituskomitean (EFC, Economic and Financial Committee) jäsen. Komitean tehtävänä on edistää jäsenmaiden talouspoliittista koordinaatiota sekä osallistua unionin talous- ja rahoitusneuvosto Ecofinin työn valmisteluun.

Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän vakautta valvoo Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK), jonka tehtävänä on ehkäistä ja minimoida järjestelmäriskejä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toimii EJRK:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

Pohjoismaiden keskuspankkien pääjohtajien vuosittainen kokous järjestettiin syyskuussa Helsingissä. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa Pohjoismaiden talous- ja inflaationäkymistä, Euroopan turvallisuustilanteesta sekä maksujärjestelmäkysymyksistä.

Suomen Pankki EKP:n ja EU:n elimissä sekä muissa kansainvälisissä elimissä (pdf).

Suomen Pankin valmennusohjelma tukee asiantuntijoiden kehittymistä

Suomen Pankin asiantuntijoille suunnattu valmennusohjelma aloitettiin vuonna 2021 ja tavoitteena on, että noin puolet asiantuntijoista on suorittanut sen vuoden 2025 loppuun mennessä.

Valmennusohjelman tavoitteena on edistää ja tukea asiantuntijoiden kehittymistä ja itsensä johtamista, verkostoitumista ja vaikuttavuutta sekä toimimista rakentavana työyhteisön jäsenenä. Valmennusohjelma pohjautuu Suomen Pankin arvoihin ja visioon.

Vastuullisuus ja ilmastotoimet vuonna 2024

Vastuullisuus on yksi Suomen Pankin toiminnan kulmakivistä. Vastuullisuustyössä painottuvat kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ilmastoriskien hallinta.

Suomen Pankin vaikuttavimmat vastuullisuustoimet liittyivät EKP:n ilmastostrategian ja oman sijoitustoiminnan vastuullisuustavoitteiden toteuttamiseen. 

Eurojärjestelmän tavoitteena on asteittain pienentää rahapoliittisten yrityslainaomistusten hiilidioksidipäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2024 aikana valmistelutyö jatkui myös ilmastoriskien huomioimiseksi eurojärjestelmän vakuuskehikossa.

Suomen Pankki osallistui aktiivisesti ilmastoindikaattorien kansainväliseen kehitystyöhön. Yritysten kestävyysraportointi tuli sovellettavaksi vuonna 2024. Työryhmä määritti keskeisiä indikaattoreita ja valmisteli niiden keräämistä.

Suomen Pankki on asettanut koko sijoitusvarallisuudelleen hiilineutraaliustavoitteen, joka tulee saavuttaa viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Suomen Pankki lähestyi vuonna 2024 edelleen vuodelle 2025 välitavoitteeksi asetettua osakesijoitusten keskimääräisen hiili-intensiteetin puolittamista vuoden 2021 lähtötasoon verrattuna.

Suomen Pankin kokonaispäästöt laskivat vuoteen 2023 verrattuna, mikä selittyy erityisesti rakentamis- ja korjaushankkeiden päästötiedon tarkentumisella. 

Suomen Pankin vuoden 2024 viestinnän tavoitteet avainlukuina

Suomen Pankin viestinnän tavoitteena on ansaita toiminnallaan kansalaisten luottamus ja sen ulkoiset kannanotot perustuvat tutkittuun tietoon taloudesta. Vuoden 2024 aikana Suomen Pankki viesti monia suomalaisia koskettavista aiheista kuten korkojen ja inflaation kehityksestä, kotitalouksien velkaantumisesta, maksuvälineistä sekä Suomen ja muiden seurattavien maiden talouskehityksestä.

Suomen Pankki uudisti vuoden 2024 aikana verkkosivustonsa. Neljän eri verkkosivuston uudistuksessa sivustojen ulkoasu ja tekniset ratkaisut päivitettiin. Samalla parannettiin sivustojen saavutettavuutta ja ajankohtaisten teemojen näkymistä.

Suomen Pankin budjetti vuonna 2024

Suomen Pankin tavoitteena on toteuttaa tehtäviään taloudellisella ja tehokkaalla tavalla. Johtokunta arvioi tavoitteiden toteutumista neljännesvuosittain.

Tietotilinpäätös

Tietotilinpäätökseen kerätyt tunnusluvut raottavat näkymää keskuspankin tietointensiiviseen työhön ja tietovarantoihin. Tunnuslukuja, tiedonkeruita, analyysien taustoja ja tiedonhallinnan uudistuksia esitellään laajemmin huhtikuussa julkaistavassa Suomen Pankin Tietotilinpäätöksessä.