Taseen liitetiedot

Vastaavaa 

1. Kulta ja kultasaamiset

Suomen Pankilla on 1 406 634 troyunssia kultaa (1 troyunssi = 31,103 g), joka on tilinpäätöksessä arvostettu markkinahintaan. Vuoden 1999 alussa Suomen Pankki, kuten muutkin eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit, siirsi noin 20 % kullastaan EKP:lle. Suomen Pankki myi 169 853 troyunssia kultaa vuoden 2024 aikana.

 2. Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

 Tase-erässä ovat valuuttavarantoon luettavat valuuttasaamiset euroalueen ulkopuolelta sekä SDR-määräiset saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF).

 2.1 Saamiset kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

Suomen jäsenosuuden kokonaismäärä valuuttarahastossa on 2 410,6 milj. SDR. Varanto-osuus on se osuus Suomen Pankin jäsenosuudesta, joka on maksettu IMF:lle valuuttana. Toinen osa jäsenosuudesta on maksettu markkoina ja euroina. Tämän osan valuuttarahasto on lainannut takaisin Suomen Pankille. Markkoina ja euroina maksetun jäsenosuuden nettovaikutus Suomen Pankin taseessa on nolla, sillä edellä mainittu saaminen ja velka ovat samassa tase-erässä.

Suomen Pankin erityisten nosto-oikeuksien (Special Drawing Rights, SDR) määrä on 4 514,2 milj. euroa. Erityiset nosto-oikeudet ovat IMF:n luomaa valuuttavarantoa, jonka rahasto on jakanut jäsenmailleen. Erityisiä nosto-oikeuksia käytetään valuuttakaupoissa normaalien valuuttojen tapaan. Erän arvo muuttuu valuuttarahaston jäsenmaiden välisten valuuttakauppojen seurauksena. Lisäksi erän suuruuteen vaikuttavat saadut ja maksetut korot sekä voitto-osuus IMF:ssä.

Yhteensä Suomen Pankin saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta ovat 5 436,1 milj. euroa.

 2.2 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset 

Tase-erä sisältää valuuttamääräiset arvopaperi- ja rahastosijoitukset sekä muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta.

3. Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

Tase-erässä ovat valuuttamääräiset talletukset ja arvopaperit sekä muut valuuttamääräiset saamiset euroalueelta.

4. Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Tase-erä sisältää 4,7 milj. euroa valuutanvaihtosopimuksiin liittyviä käteisvakuuksia.

5. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erä muodostuu korkoa sisältävistä luotoista suomalaisille luottolaitoksille, ja sen suuruus määräytyy suomalaisten luottolaitosten likviditeetintarpeen perusteella.

Koko eurojärjestelmän saamiset rahapoliittisista operaatioista ovat 34,2 mrd. euroa, josta Suomen Pankin taseessa on 290 milj. euroa. Perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit jakavat rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät riskit, mikäli ne toteutuvat, täysimääräisesti ja suhteessa osuuksiinsa EKP:n merkityn pääoman jakoperusteesta. Tappioita voi syntyä ainoastaan, jos vastapuoli menee vararikkoon eikä kyseisen vastapuolen toimittamien vakuuksien realisointi tuota riittävästi varoja. Riskejä, jotka aiheutuvat mahdollisista kansallisten keskuspankkien harkinnanvaraisesti hyväksymistä erityisvakuuksista, ei EKP:n neuvoston päätöksen nojalla jaeta.

5.1 Perusrahoitusoperaatiot 

Perusrahoitusoperaatiot ovat viikoittain toteutettavia likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita, joiden maturiteetti on yksi viikko. Ne toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina. Perus­rahoitusoperaatiot ovat keskeisessä osassa pyrittäessä vaikuttamaan korkoihin ja hallitsemaan markkinoiden likviditeettitilannetta sekä viestittäessä rahapolitiikan mitoituksesta. 

5.2 Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Näissä operaatioissa vastapuolille tarjotaan pitempiaikaista rahoitusta. Operaatiot toteutettiin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti. Joulukuussa 2020 EKP:n neuvosto lisäsi vuonna 2019 käyttöön otettuun seitsemän neljännesvuosittain toteutettavan operaation sarjaan (TLTRO III) vielä kolme operaatiota, jotka toteutettiin vuoden 2021 kesä- ja joulukuun välisenä aikana. Näiden operaatioiden maturiteetti oli kolme vuotta, joten viimeinen operaatio erääntyi vuonna 2024. Kaikki TLTRO III -operaatioissa nostetut luotot oli mahdollista maksaa takaisin neljännesvuosittain ennen eräpäivää. Luotto voitiin eräännyttää joko kokonaan tai osittain 12 kuukauden kuluttua kunkin operaation suorituspäivästä. Näiden operaatioiden korko voi olla 24.6.2020 ja 23.6.2022 välisenä aikana 50 peruspistettä alempi kuin talletusmahdollisuuden keskikorko, mutta se ei voinut olla alempi kuin –1 %. Saman operaation jäljellä olevalta voimassaoloajalta korko voi olla alimmillaan samalta ajalta laskettu talletusmahdollisuuden keskikorko.EKP:n neuvosto päätti 27.10.2022, että 23. päivästä marraskuuta 2022 kunkin maksamatta olevan TLTRO III -erän erääntymispäivään tai aikaistettuun takaisinmaksupäivään saakka TLTRO III -operaatioista maksettava korko indeksoidaan kyseisellä ajanjaksolla sovellettaviin EKP:n keskimääräisiin ohjauskorkoihin.

Todelliset korot saatiin tietoon vasta kunkin operaation erääntymispäivänä tai aikaistettuna takaisinmaksupäivänä, ja sitä ennen TLTRO III -operaatioiden korkokertymä laskettiin luotettavan arvion perusteella. TLTRO III -operaatioiden korko indeksoitiin 23.11.2022 alkaneen viimeisen korkojakson alusta alkaen kyseisellä jaksolla sovellettavaan EKP:n keskimääräiseen ohjauskorkoon, joten tätä korkoa on käytetty vuoden 2023 tilinpäätöksessä. Kertyneessä ja todellisessa korossa ilmenneet erot huomioidaan tilikauden 2024 tuloksessa. 

5.3 Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisillä hienosäätöoperaatioilla pyritään hallitsemaan markkinoiden likviditeettitilannetta ja vaikuttamaan korkoihin. Niiden tarkoituksena on erityisesti tasoittaa markkinoiden odottamattomien heilahtelujen vaikutusta korkoihin. Näitä operaatioita toteutetaan tarvittaessa.

5.4 Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteiset rakenteelliset operaatiot ovat vakiohuutokauppoina toteutettavia käänteisiä avomarkkinaoperaatiota, joiden avulla eurojärjestelmä voi säädellä rakenteellista likviditeetti­asemaansa rahoitussektoriin nähden.

5.5 Maksuvalmiusluotot

Maksuvalmiusluoton avulla vastapuolet voivat saada kansallisilta keskuspankeilta yön yli -likviditeettiä ennalta määrätyllä korolla hyväksyttyjä vakuuksia vastaan.

5.6 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Erä sisältää vastapuolille suoritetut käteismaksut tilanteissa, joissa vastapuolen toimittamien vakuuksien markkina-arvo ylittää määritetyn kynnysarvon eli avoinna olevista rahapoliittisista operaatioista aiheutuvan tarpeen.

6. Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Tase-erässä ovat eurotalletukset sekä tilit euroalueen luottolaitoksissa.

EKP:n neuvosto päätti 17.5.2017 julkistaa hätärahoitusta koskevan sopimuksen EKP:n verkkosivuilla avoimuuden lisäämiseksi. Sopimus korvaa verkkosivuilla hätärahoitusta koskevan menettelykuvauksen, joka julkistettiin lokakuussa 2013. Sopimuksen julkistamisesta kertova lehdistötiedote on luettavissa osoitteessa http://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2017/html/ecb.pr170619.en.html. 

7. Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1 Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

31.12.2024 erään sisältyivät arvopaperit, jotka Suomen Pankki on hankkinut osana arvopaperimarkkinoita koskevaa ohjelmaa (SMP), kolmatta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP3), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP), yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (CSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP).

Omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) tehdyt sijoitukset vähenivät edelleen vuonna 2024, sillä eurojärjestelmä ei ole heinäkuusta 2023 lähtien enää sijoittanut omaisuuserien erääntynyttä pääomaa uudelleen.Ks. EKP:n neuvoston päätöksiä koskeva lehdistötiedote 15.6.2023.

EKP:n neuvoston joulukuussa 2023 tekemän päätöksenKs. EKP:n neuvoston päätöksiä koskeva lehdistötiedote 14.12.2023. mukaisesti PEPP-ohjelmassaPEPP-ohjelmasta kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla. erääntynyt pääoma sijoitettiin täysimääräisesti uudelleen vielä vuoden 2024 alkupuoliskon ajan. Vuoden jälkipuoliskolla sijoitusten määrä pieneni keskimäärin 7,5 mrd. euroa kuukaudessa, kun eurojärjestelmä ei enää sijoittanut erääntynyttä pääomaa kokonaisuudessaan uudelleen. Uudelleensijoitukset päättyivät PEPP-ohjelmassa vuoden 2024 lopussa.

Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintahinnan perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta ”Arvopapereiden arvostus- ja jaksotusperiaatteet”). Seuraavassa on esitetty Suomen Pankin hallussa olevien arvopaperien jaksotettu hankintahinta sekä vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvo, jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.Markkina-arvot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat markkinahintoihin. Jos markkinahintaa ei ole saatavilla, markkina-arvo arvioidaan eurojärjestelmän sisäisiä malleja käyttäen.

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti. Arvioinnin yhteydessä tehdään joka vuosi vuoden lopun tietoihin perustuvia arvonalentumistestejä, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan kassavirtaan.

SMP-, CBPP3- ja CSPP-ohjelmissa, PSPP-ohjelman ostoissa monikansallisilta laitoksilta (ns. supra) sekä PEPP-ohjelman katettujen joukkolainojen (PEPP-COV) ja yrityssektorin velkapapereiden (PEPP-CORP) ostoissa hankituista arvopapereista mahdollisesti aiheutuvat tappiot jaetaan toteutuessaan EKPJ:n perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti kokonaan eurojärjestelmän keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta.

Arvonalentumistestien tulosten perusteella Suomen Pankki ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2024.

Seuraavassa taulukossa esitetään ohjelmakohtaisesti eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien hallussa oleva ostettujen arvopaperien määrä ja niistä Suomen Pankin taseessa oleva osuus.

7.2 Muut arvopaperit

Tase-erä sisältää rahasto-osuuksia euroalueelta.

8. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

8.1 Osuudet EKP:ssä

EKPJ:n perussäännön artiklan 28 nojalla ainoastaan EKPJ:n kansalliset keskuspankit voivat merkitä EKP:n pääomaa. Merkinnässä sovellettavat osuudet määritetään EKPJ:n perussäännön artiklan 29 mukaisesti, ja ne tarkistetaan joka viides vuosi tai aina, kun EKPJ:n kokoonpano muuttuu. Viimeisin viisivuotistarkastelu suoritettiin 1.1.2024.

1.1.2024 tehdyn viisivuotistarkastelun yhteydessä Suomen Pankin osuus EKP:n pääomasta, jonka kokonaismäärä on 10,8 mrd. euroa, pieneni 1,4939 prosentista 1,4853 prosenttiin ja tase-erä 8.1 ”Osuudet EKP:ssä” pieneni 187,7 milj. eurosta 184,8 milj. euroon.

Suomen Pankin taseessa tähän erään sisältyvät i) kansallisten keskuspankkien maksamat osuudet EKP:n merkitystä pääomasta, ii) nettomäärät, jotka Suomen Pankki on maksanut, koska sen osuus EKP:n oman pääoman arvosta on suurentunut kaikkien EKP:n pääoman jakoperusteen aiempien tarkistusten seurauksena, ja iii) EKPJ:n perussäännön artiklan 48.2 mukaiset osuudet.

8.2 Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset -erä sisältää Suomen Pankin EKP:lle siirtämän valuuttavaranto-osuuden. Siirto tehtiin eurojärjestelmään siirtymisen yhteydessä. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 mukaisesti valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta. Saamisille kertynyt korko laskettiin päivittäin eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän käytössä olevan koron pohjalta lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa.

31.12.2024 Suomen Pankin valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset olivat 736,8 milj. euroa. 

8.3 TARGET-järjestelmään liittyvät saamiset

Tase-erään sisältyy Suomen Pankin TARGET-saldo EKP:hen nähden (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset”). 31.12.2024 erän koko oli 20 896,8 milj. euroa (59 005,9 milj. euroa vuonna 2023). TARGET-saamisen supistuminen johtui pääasiallisesti Suomen Pankkiin tehtyjen talletusten määrän vähenemisestä.

Saamisille kertynyt korko laskettiin päivittäin eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän käytössä olevan koron pohjalta (ks. kohta ”Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat”). 

8.4 Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset tai vastattavaa-puolen erä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat”

Tase-erä sisältää saamisen, joka syntyy, kun Suomen Pankin setelistön määrä oikaistaan pääoma-avaimen mukaiseksi, ja velan, joka liittyy EKP:lle kohdistettuun 8 prosentin osuuteen setelistöstä. Sekä saamisen että velan vastakirjaukset ovat taseen vastattavaa-puolen erässä ”Liikkeessä olevat setelit”.Euroseteleiden liikkeeseenlaskua koskevien eurojärjestelmän tilinpäätöskäytäntöjen mukaan liikkeessä olevien eurosetelien kokonaisarvosta kohdistetaan kuukausittain EKP:lle 8 %. Jäljelle jäävä 92 prosentin osuus kohdistetaan kansallisille keskuspankeille niin ikään kuukausittain siten, että kukin keskuspankki esittää taseessaan liikkeeseen lasketuista euroseteleistä osuuden, joka vastaa pankin maksamaa osuutta EKP:n pääomasta. Kansalliselle keskuspankille tämän käytännön mukaisesti kohdistettujen euroseteleiden arvon ja liikkeeseen laskettujen euroseteleiden arvon välinen erotus kirjataan erään ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset” tai ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat”.

Tase-erän koko oli tilikauden lopussa 6 950,7 milj. euroa (7 282,6 milj. euroa vuonna 2023). Muutos johtui siitä, että Suomen Pankin liikkeeseen laskemien setelien määrä kasvoi 3,2 % liikkeessä olleiden eurosetelien kokonaismäärän kasvaessa 1,0 % vuodesta 2023. Näille saamisille kertyi päivätasolla laskettavaa, viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoon perustuvaa korkoa.

8.5 Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) tai vastattavaa-puolen erä ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”

Erän suuruus oli 227,4 milj. euroa 31.12.2024. Tase-erä koostuu kolmesta osasta: 1) eurojärjestelmän keskuspankeissa pidettävien kirjeenvaihtajapankkitilien saldot, 2) rahoitustulon yhteenlaskennasta ja jakamisesta eurojärjestelmässä aiheutuvat saamiset/velat EKP:hen nähden sekä 3) ne Suomen Pankin saamiset EKP:hen nähden, jotka johtuvat EKP:n ennakkovoitonjaosta ja mahdollisista muista saamisista tai palautettavista määristä.

Suomen Pankilla ei ollut tilikauden lopussa kirjeenvaihtajatileihin liittyviä saamisia.

Vuotuisesta rahoitustulon yhteenlaskennasta ja jakamisesta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien kesken aiheutui vuoden lopussa 227,4 milj. euron saaminen EKP:ltä (ks. tuloslaskelman liitetietojen kohta ”Rahoitustulon netto-osuus”).

Vuoden 2024 osalta EKP:n neuvosto päätti EKP:n tilikauden kokonaistuloksen perusteella, että liikkeessä olevista seteleistä sekä SMP-, APP- ja PEPP-ohjelmissa hankituista arvopapereista kertyneet tuotot jätetään kokonaisuudessaan jakamatta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta 7. ”EKP:n ennakkovoitonjako”). Erässä ei siis ollut ennakkovoitonjakoon liittyviä saamisia vuoden 2024 lopussa. 

9. Muut saamiset

Tase-erä sisältää Suomen Pankin hallussa olevat eurokolikot, käyttöomaisuuden ja sijoitusomaisuuden (osakkeet ja osuudet). Tase-erään sisältyvät taseen ulkopuolisten erien arvostuksesta johtuvat erät, siirtosaamiset ja muut saamiset sekä eläkerahaston omaisuuserät.

Vastattavaa 

1. Liikkeessä olevat setelit

Tase-erä sisältää pääoma-avaimen mukaisen, EKP:n osuudella oikaistun Suomen Pankin osuuden liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaismäärästä.

Vuonna 2024 liikkeessä olleiden eurosetelien yhteenlaskettu arvo kasvoi 1,0 %. Jakoperusteen mukaan Suomen Pankin osuus liikkeessä olevista euroseteleistä oli vuoden 2024 lopussa arvoltaan 26 541,2 milj. euroa (vuoden 2023 lopussa 26 274,6 milj. euroa). Suomen Pankin liikkeeseen laskemien eurosetelien kokonaisarvo kasvoi 3,2 % eli 19 590,5 milj. euroon vuonna 2024 (edellisvuonna 18 992,0 milj. euroa). Määrä oli pienempi kuin jakoperusteen mukaan kohdistetun osuuden kokonaisarvo, ja erotus eli 6 950,7 milj. euroa (7 282,6 milj. euroa vuonna 2023) on kirjattu vastaavaa-puolen alaerään ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset”.

2. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1 Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

Sekkitileillä ovat vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten luottolaitosten varantotalletuksista koostuvat saamiset. Vastattavien erässä 3 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ilmoitetaan lisäksi erikseen ne luottolaitosten varat, jotka eivät ole vapaasti luovutettavissa, sekä vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautettujen luottolaitosten tilit.

Vähimmäisvarantotalletuksille maksettava korko on ollut 20.9.2023 alkaen 0 prosenttia 27.7.2023 tehdyn EKP:n neuvoston päätöksen nojalla. 21.12.2022–19.9.2023 korko vastasi eurojärjestelmän talletuskorkoa.

2.2 Yön yli -talletukset (talletusmahdollisuus)

Talletusmahdollisuus on eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmän likviditeettiä vähentävä osa, johon pankit voivat tehdä yön yli -talletuksia ennalta määrätyllä korolla.

2.3 Määräaikaistalletukset

Yksi tapa toteuttaa likviditeettiä vähentäviä hienosäätöoperaatioita on kerätä määräaikaistalletuksia.

2.4 Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisillä hienosäätöoperaatioilla pyritään tasaamaan suuria likviditeetin yli- tai alimääriä.

2.5 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

Erä sisältää vastapuolten talletukset tilanteissa, joissa vastapuolen toimittamien vakuuksien markkina-arvo jää alle määritetyn kynnysarvon.

3. Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Suomen Pankilla ei ollut 31.12.2024 muita euromääräisiä velkoja euroalueen luottolaitoksille. Vuoden 2023 lopussa erä oli suuruudeltaan 6,1 milj. euroa ja muodostui valuutanvaihtosopimuksiin liittyvistä vakuuksista.

4. Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

Tase-erässä ovat euromääräiset velat julkiselle sektorille (5 450,0 milj. euroa) ja muille kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaisille rahoituslaitoksille (30,0 milj. euroa).

5. Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Tase-erässä ovat kansainvälisten organisaatioiden ja euroalueen ulkopuolella sijaitsevien pankkien ja rahoituslaitosten tilien saldot Suomen Pankissa (4 950,0 milj. euroa).

6. Valuuttamääräiset velat euroalueelle

Suomen Pankilla ei ollut 31.12.2024 valuuttamääräisiä velkoja euroalueelle.

7. Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Suomen Pankilla ei ollut 31.12.2024 valuuttamääräisiä velkoja euroalueen ulkopuolelle.

8. IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

Tase-erä on erityisten nosto-oikeuksien vastaerä (vrt. vastaavaa-puolen erä). Alun perin erityiset nosto-oikeudet ja niiden vastaerä olivat yhtä suuret. SDR-määräisen kaupankäynnin seurauksena Suomen Pankin erityisiin nosto-oikeuksiin liittyvät saamiset olivat vuoden 2024 lopussa suuremmat kuin niiden vastaerä taseen velkapuolella. Velkapuolen vastaerän suuruus on 3 500,0 milj. SDR. Taseessa erä esitetään euromääräisenä ja arvostettuna 31.12.2024 kurssiin (4 390,4 milj. euroa).

9. Eurojärjestelmän sisäiset velat

Eurojärjestelmän sisäiset velat ja saamiset on eritelty taseen vastaavaa-puolen erän ”Eurojärjestelmän sisäiset saamiset” liitetiedoissa.

10. Muut velat

Tase-erä muodostuu siirtoveloista, ostoveloista ja muista veloista. Siirtovelkoihin lasketaan muun muassa tilinpäätöksen yhteydessä kirjattavia siirtyviä eriä ja reposopimusten korkovelkoja. Muissa veloissa on muun muassa arvonlisäverotilityksiin ja ennakonpidätyksiin liittyviä velkoja.

11. Arvonmuutostilit

Tase-erässä ovat valuuttamääräisten erien ja arvopapereiden markkinahinta-arvostuksesta syntyneet realisoitumattomat arvostusvoitot. Lisäksi tase-erä sisältää maa-alueiden ja rakennusten arvonkorotukset sekä vuoden 1999 kirjanpitokäytännön muutoksesta johtuvat muut arvostuserot.

12. Varaukset

12.1 Riskivaraukset

Suomen Pankista annetun lain 20. pykälän mukaan tilinpäätöksessä voidaan tehdä varauksia, jos se pankin rahastojen reaaliarvon turvaamiseksi taikka valuuttakurssien tai arvopapereiden markkinahintojen muutoksista aiheutuvien tuloksen vaihteluiden tasaamiseksi on tarpeen. Vuoden 2024 lopussa riskivarausten yhteismäärä on 2 676,8 milj. euroa. Nämä varaukset koostuvat reaaliarvovarauksesta sekä valuuttakurssi- ja hintaerovarauksesta. 

12.2 Muut varaukset

Erä ”Muut varaukset” sisältää Suomen Pankin eläkevarauksen, joka on tehty eläkevastuun kattamiseksi. Suomen Pankin eläkevastuun kokonaismäärä on 593,6 milj. euroa, ja se on katettu 101,4 prosenttisesti eli 601,9 milj. euroon. Eläkevarauksen muutos tilikauden aikana koostuu tehdystä arvonkorotusrahaston purusta, –0,4 milj. euroa, ja eläkerahaston voitosta, 15,7 milj. euroa. Vuoden 2024 lopussa eläkevarauksen katteeksi oli korvamerkitty kiinteistöjä 7,3 milj. euron arvosta (ks. taseen liitetietojen kohta ”Muut saamiset”). Eläkevarauksen muun osan katteeksi (594,7 milj. euroa) ei ole korvamerkitty määrättyjä varoja, vaan niitä hallinnoidaan osana pankin rahoitusvarallisuutta.

Vuonna 2023 EKP:n neuvosto katsoi PEPP-CORP-velkapapereihin tehdyn arvonalentumistestin perusteella aiheelliseksi luoda yhteensä 42,9 milj. euron puskurin rahapoliittisista operaatioista aiheutuvien luottoriskien varalle. Varauksen rahoittivat perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti kaikki euroalueen kansalliset keskuspankit suhteessa niiden pääoma-avaimen mukaisiin vuoden 2023 merkintäosuuksiinsa EKP:n pääomasta. Suomen Pankki perusti omaa osuuttaan vastaavan varauksen, jonka suuruus oli 0,8 milj. euroa eli 1,82209 % varauksen kokonaismäärästä. Tämä muihin varauksiin kuulunut varaus rahapoliittisista operaatioista johtuvien luottoriskien varalta purettiin vuoden 2024 tilinpäätöksessä. 

13. Oma pääoma ja rahastot

Tase-erässä ovat kantarahasto ja vararahasto. Suomen Pankista annetun lain 21. pykälän mukaan tappio on katettava vararahastosta, jos pankin tilinpäätös on tappiollinen. Siltä osin kuin vararahasto ei riitä, tappio voidaan jättää kattamatta toistaiseksi. Seuraavien vuosien voitto on ensisijaisesti käytettävä kattamatta jääneiden tappioiden kattamiseen.

14. Tilikauden tulos

Tilikauden 2024 tulos oli 0,00 euroa.

 Taseen ulkopuoliset vastuut

31.12.2024 FX-sopimusten markkina-arvosta –18,7 milj. euroa liittyy valuuttariskin suojaukseen.

Suomen Pankki lainaa EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti rahapolitiikan harjoittamista varten pidettyjä arvopapereitaan. Lisäksi Suomen Pankki lainaa myös omaan sijoitusvarallisuuteensa kuuluvia arvopapereita. Arvopaperilainaustapahtumat, joissa ei ole käteisvakuuksia, kirjataan vuoden lopussa taseen ulkopuolisille tileille.Arvopaperilainaustapahtumissa saadut käteisvakuudet kirjataan tasetileille (ks. taseen vastattavaa puolen liitetietojen kohta 3 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille”, ja kohta 5 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”). Tällaisia lainaustapahtumia oli avoinna 30,7 milj. euron arvosta 31.12.2024 (79,2 milj. euroa 31.12.2023).