Raha ja maksaminen vuonna 2024

Turvalliset ja tehokkaat järjestelmät ovat edellytys sille, että raha- ja maksuliikenne toimii luotettavasti yhteiskunnassa. Suomen Pankki edisti tätä tavoitetta vuoden 2024 aikana monin toimin.

Käteispalvelut ja käteisen aseman turvaaminen vuonna 2024

Käteisen liikkeeseenlasku kasvoi edelleen

Suomen Pankki vastaa eurokäteisen liikkeeseenlaskusta Suomessa ja varmistaa yhdessä muiden rahahuollon osapuolten kanssa setelien saatavuuden, aitouden ja kuntoisuuden.

Vuonna 2024 käteisen liikkeeseenlasku kasvoi edelleen, eli Suomen Pankista tilattiin käteistä enemmän kuin sitä palautettiin. Kysynnässä korostuvat kesä ja vuoden loppu.

Suomen Pankki seuraa käteisen saatavuutta, käyttöä ja käytettävyyttä Suomessa.

Suomalaisten tyytyväisyys käteisen saatavuuteen on korkeaa niin Suomen Pankin keväällä 2024 teettämän kuluttajakyselyn kuin Euroopan keskuspankin kuluttajien maksutottumuksia talvella 2023–2024 selvittäneen SPACE-tutkimuksen (englanniksi) mukaan. Tyytyväisyys on tosin hieman laskenut edellisistä tutkimuskerroista.

SPACE-tutkimuksen mukaan käteisen käyttö ei Suomessa enää laskenut, vaan on jonkin verran kasvanut koronapandemian aikaisesta. Toisaalta Euroopan keskuspankin yritystutkimuksen (englanniksi) mukaan käteistä ei hyväksytä maksuvälineenä enää niin useassa liikkeessä kuin kaksi vuotta aiemmin.

Suomen Pankki haluaa varmistaa käteispalvelujen saatavuuden myös jatkossa

Euroopan unionissa jatkettiin valmistelua asetukseksi eurokäteisen asemasta laillisena maksuvälineenä, ja valtiovarainministeriö jatkoi peruspankkipalveluita ja luottolaitoksia koskevan sääntelyn muutostarpeiden arviointia.

Suomen Pankki katsoi kevään 2024 lausunnossaan, että EU-asetusneuvotteluiden lisäksi pitäisi ryhtyä valmistelemaan etenkin käteisen saatavuuden varmistamista myös kansallisesti ennen kuin palvelut supistuvat käteisen käyttämisen kannalta riittämättömälle tasolle. Valtiovarainministeriö asetti syksyllä 2024 työryhmän selvittämään pankkipalvelujen saatavuuden parantamista. Ryhmä voi tarvittaessa ehdottaa myös säännöksiä käteisen saatavuudesta ja käytettävyydestä.

Rahan väärennökset olivat Suomessa edelleen vähäisiä vuonna 2024. Kierrosta löydettiin 714 euroseteliväärennöstä. Määrä oli hieman edellisvuotta suurempi, mutta edelleen hyvin maltillinen.

Suomen Pankki järjesti huhtikuussa 2024 Helsingissä ja Lappeenrannassa ammattimaisille rahankäsittelijöille suunnatut vuosittaiset seteliseminaarit, jotka keskittyivät aitojen eurojen ja ulkomaan valuuttojen tunnistamisen lisäksi rahanpesun ja väärennösten torjumiseen.

Euroalue jatkoi työtään eurosetelien ulkoasun uudistamiseksi. Asiantuntijoista koostuvat neuvontaryhmät työstivät ehdotuksia kuva-aiheiksi Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston vuonna 2023 päättämistä teemavaihtoehdoista ”eurooppalainen kulttuuri" ja "joet ja linnut". EKP:n neuvosto päätti aiheet ja käynnisti suunnittelukilpailun setelien ulkoasusta vuoden 2025 alussa.

Varautumistoimiin liittyvä yhteistyö tiivistyi vuonna 2024

Kiristynyt geopoliittinen tilanne ei vaikuttanut palveluiden saavutettavuuteen

Suomen Pankki valvoo, että Suomessa käytössä olevat maksu- ja selvitysjärjestelmät toimivat turvallisesti ja tehokkaasti.

Yksittäisiin pankkeihin kohdistui vuonna 2024 laajoja kybervaikuttamis-kampanjoita, joista aiheutui osalle pankkien asiakkaista tilapäistä haittaa. Itämerellä tapahtui useampi datakaapelirikko Suomen ja eri maiden välillä. Näistä tapahtumista huolimatta järjestelmät ovat pääsääntöisesti toimineet luotettavasti ilman pitkiä katkoksia palveluissa. Palvelut ovat olleet kansalaisille ja yrityksille hyvin saavutettavissa.

Finanssialan varautumisen ja huoltovarmuuden yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet, ja jatkuneen kireän geopoliittisen tilanteen vallitessa varautumistyön arvo korostuu.

Yleisvalvontatyössä Suomen Pankki osallistuu finanssialan varautumisen parantamiseen omien viranomaisvastuidensa puitteissa, niin viranomaisyhteistyössä kuin toimialan kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Suomen Pankki kehittää varautumistoimia viranomais- ja toimialayhteistyössä

Vuonna 2024 varautumistyö on jatkanut tiivistymistään, ja sen painopistealueita ovat olleet yhteistyön syventäminen ja koordinaation kehittäminen.

Häiriönhallinnan yhteistyöryhmä (HÄTYR), jonka jäsenistöön myös Suomen Pankki kuuluu, aloitti toimintansa vuonna 2024. Myös huoltovarmuusorganisaatiossa tapahtuva toimialayhteistyö on edistynyt hyvin. Sekä viranomais- että toimialayhteistyön tiivistäminen tulevat olemaan painopistealueita myös vuonna 2025.

Keväällä 2024 Suomen Pankki julkaisi vuosittain päivitettävän taulukon yleisvalvonnan kohteena olevasta infrastruktuurista. Taulukossa käydään lyhyesti läpi Suomen kannalta tärkeimmät järjestelmät, niiden yleisvalvontavastuut ja järjestelmiä koskevat merkittävät yleisvalvontahuomiot.

Vuonna 2024 eurojärjestelmän yleisvalvontayhteistyötä on tehty SIPS-järjestelmien (Systematically Important Payment Systems) yleisvalvonta-arvioiden laatimiseksi. Nämä arviot laaditaan joka kolmas vuosi, ja arvioiden väliin jäävä aika käytetään yhteistyössä järjestelmäoperaattorin kanssa löydettyjen puutteiden korjaamiseen.

Järjestelmien arviot saadaan valmiiksi alkuvuoden 2025 aikana, jonka jälkeen löydökset ja korjaavat toimenpiteet käydään operaattoreiden kanssa läpi. 

Selvitysjärjestelmien yleisvalvonnassa vuoden 2024 painopiste oli syksyllä 2023 Suomessa käyttöön otetun yhteisen eurooppalaisen arvopaperien T2S-selvitysalustan sujuvan ja luotettavan toiminnan varmistaminen sekä EU-standardien mukaisten toimintatapojen edistäminen Suomen markkinoilla.

Vuoden 2024 aikana valmistauduttiin myös Suomen markkinan tuleviin muutoksiin, kuten keskuspankkirahan käyttöön ottamiseen osinkojen maksamisessa. 

Suomen Pankki järjesti toukokuussa jokavuotisen maksamisen ekosysteemin osapuolille tarkoitetun Maksufoorumin, jossa käsiteltiin maksamiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Toimialalle ja pohjoismaisille ja balttilaisille keskuspankeille suunnattu Nordic Cyber in Finance 2024 (englanniksi) -konferenssi järjestettiin Suomen Pankin isännöimänä lokakuussa.

Target-palvelut ja kansainvälinen yhteistyö vuonna 2024

Simulaattoriohjelmisto mukana tukemassa yleisvalvonnan kvantitatiivista analyysityötä

Vuonna 2024 Suomen Pankki jatkoi kehittämänsä maksu-ja selvitysjärjestelmäsimulaattorin (englanniksi) ylläpito- ja kehitystehtäviä eurojärjestelmän TARGET-palveluiden analyysiympäristössä. Simulaattoriohjelmistolla on merkittävä rooli eurojärjestelmän vuotuisissa kriittisten osapuolien stressitesteissä.

Elokuussa 2024 Helsingissä järjestettiin 22. kansainvälinen simulaattoriseminaari keskuspankkien yleisvalvojille, operaattoreille ja tutkijoille.

Kansainvälinen yhteistyö simulaattoriohjelmistoa hyödyntäen on jatkunut vahvana muun muassa kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) kanssa yhdessä tehdyllä analyysihankkeella, jossa simulaattorilla selvitettiin maksujärjestelmiin kohdistuvien kyberuhkien aiheuttamien mahdollisten vahinkojen suuruusluokkia. Analyysin loppuraportti esitettiin IMF:n järjestämässä konferenssissa ”Managing Cyber Risk of The Financial Sector” joulukuussa 2024. 

Suomen Pankki tuki merkittäviä maksujärjestelmien kehityshankkeita

Eurojärjestelmän digitaalinen euro -hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti käynnissä olevan kaksivuotisen valmisteluvaiheen puitteissa.

Käteistä täydentävä digitaalinen euro tarjoaisi toteutuessaan euroalueen kuluttajille ja yrityksille enemmän valinnanvaraa eri maksutapojen välillä. Se varmistaisi, että yhteisvaluutta on euroalueen asukkaiden saatavilla niin fyysisessä kuin digitaalisessa muodossa.

Maksuneuvoston käynnistämä pikamaksamisen edistämisen hanke saatiin päätökseen vuonna 2024. Hankkeen tuotoksina syntyivät pikamaksamisen sääntökirja ja hallintomalli mahdolliselle pikamaksamisen ratkaisulle Suomessa. Pikamaksamisen edistäminen jatkuu toimialan ja viranomaisten välisenä yhteistyönä.

Suomessa tarjottavista vähittäismaksamisen palveluista on puuttunut kaikille kuluttajille yhtäläisesti saatavilla oleva sähköinen vaihtoehto korttimaksuille.

Maksukorteista riippumaton maksuväline lisäisi kilpailua ja tukisi maksamisen varautumista. Sekä pikamaksamisen hanke että digitaalinen euro kumpikin tahollaan tähtäävät tällaisen vaihtoehdon saamiseen maksamisen markkinoille.

TARGET-palvelut toimivat ilman merkittäviä häiriöitä

Suomen Pankki toimii eurojärjestelmän tarjoamien keskuspankkirahaan perustuvien TARGET-palveluiden kansallisena palvelukeskuksena Suomessa ja pohjoismaissa toimiville luottolaitoksille ja muille rahoitusalan toimijoille.

TARGET-järjestelmissä selvitetään muun muassa rahapolitiikan operaatiot, pikamaksut ja arvopaperikaupat keskuspankkirahalla.

TARGET-palvelut, joihin kuuluvat T2-likviditeetinhallinta ja maksuliikenne, TIPS-pikamaksut sekä T2S-arvopaperiselvitys, toimivat ilman merkittäviä häiriöitä vuonna 2024.

Suomen Pankki ja sen TARGET-osapuolet keskittyivät uuden T2-maksujärjestelmän lanseerauksen yhteydessä 2023 toteuttamatta jääneiden toimintojen käyttöönottoon ja muun muassa varajärjestelyjen harjoitteluun. Vuoden 2024 aikana Suomen Pankki tuki pohjoismaisia osapuoliaan TIPS-järjestelmän käyttöönotossa.

Heinäkuussa 2024 EKP julkaisi eurojärjestelmän yhteisen linjauksen liittyen maksulaitosten pääsyyn keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin. Käytännössä sellaiset maksupalveluiden tarjoajat, jotka eivät ole luottolaitoksia (engl. non-bank PSP), voivat liittyä jatkossa suoraan TARGET-järjestelmään.

Tätä koskevat tarkemmat suuntaviivat ja osallistujakriteerit tullaan julkaisemaan vuoden 2025 aikana. Linjausten taustalla ovat Euroopan unionin neuvoston pikamaksuasetuksen mukanaan tuomat muutokset ja halu lisätä kilpailua. Osana asetusta euroalueen maksupalveluntarjoajia velvoitetaan tarjoamaan pikamaksujen vastaanottopalvelu 9.1.2025 mennessä. Linjauksista on julkaistu EKP avaa maksujärjestelmiään maksulaitoksille -analyysiartikkeli.

Suomen Pankilla oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 51 TARGET-osallistujaa Suomesta ja Pohjoismaista. Pankkien välisiä katesiirtoja ja muita maksuja Suomen Pankin osajärjestelmässä selvitettiin vuonna 2024 päivittäin noin 72,6 mrd. euron arvosta.

Suomen Pankki osallistui ECMS-järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun ja valmisteluun

Suomen Pankki osallistui eurojärjestelmän yhteiseksi rahapolitiikan vakuuksien hallinnointijärjestelmäksi suunnitellun ECMS-järjestelmän (Eurosystem Collateral Management System (englanniksi)) käyttöönoton suunnitteluun ja valmisteluun sekä koordinoi hanketta läheisesti omien rahapolitiikan vastapuoltensa kanssa.

ECMS tulee korvaamaan kansallisten keskuspankkien ylläpitämät erilliset vakuushallintajärjestelmät. EKP:n neuvosto päätti syyskuussa 2024 siirtää ECMS-järjestelmän käyttöönottoa kesäkuulle 2025 antaakseen järjestelmään kytkeytyville osapuolille aikaa kattavalle testaukselle vakaassa ympäristössä.

Suomen Pankin TARGET-palveluiden asiakastyytyväisyys oli vuonna 2024 korkealla tasolla: 4,7/5.