Rahapolitiikka vuonna 2024

Euroalueen rahapolitiikasta huolehtii eurojärjestelmä, johon kuuluvat Euroopan keskuspankki ja euroalueen kansalliset keskuspankit. Suomen Pankki osallistuu eurojärjestelmän yhteisen rahapolitiikan valmisteluun ja päätöksentekoon sekä vastaa rahapolitiikan toteuttamisesta Suomessa. Vuonna 2024 euroalueen rahapolitiikan päätösten keskeinen tavoite oli inflaation vakauttaminen.

Rahapolitiikan viritys vuonna 2024

Eurojärjestelmän päätavoite on pitää euroalueen inflaatio 2 %:ssa keskipitkällä aikavälillä vuonna 2021 uudistetun strategian mukaisesti.

Euroalueen rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä sekä euroalueen kaikkien kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, Suomen Pankista pääjohtaja Olli Rehn. Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki toimi neuvoston jäsenenä Rehnin virkavapaan aikana 30.1.2024 asti.

EKP:n neuvosto tekee ohjauskorkoja ja rahapolitiikan työkaluja, kuten arvopapereiden osto-ohjelmia, koskevat päätökset rahapoliittisissa kokouksissaan. Rahapolitiikka mitoitetaan tuoreimpien tietojen perusteella.

Päätöksiä tukevat EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden laatimat analyysit ja ennusteet rahoitusmarkkinoiden ja euroalueen talouden kehityksestä. Kokouksia oli vuonna 2024 kahdeksan.

Vuoden 2024 alussa inflaatio oli edelleen hieman tavoitetta nopeampaa ja rahapolitiikka rajoittavaa.

Euroalueen hinta- ja palkkakehitys alkoi kuitenkin kokonaisuutena viitata entistä selvemmin siihen, että inflaatio hidastuu keskipitkällä aikavälillä. Tarjontashokit, jotka olivat nopeuttaneet inflaatiota edellisinä vuosina, olivat jo vaimenneet.  Rahapolitiikka oli vielä kireää, työn tarjonnan kasvu hillitsi palkkapaineita ja inflaatio-odotukset pysyivät 2 %:n ankkurissa.

Vuoden 2024 aikana euroalueen inflaatio hidastui lähelle tavoitetta. Samalla euroalueen talouskasvu pysyi hitaana. EKP:n rahapoliittiset päätökset keskittyivät inflaation vakauttamiseen 2 %:n keskipitkän aikavälin tavoitteeseen.

Inflaatio hidastui tammikuun 2,8 %:sta joulukuun 2,4 %:iin energiahintojen laskun, rahapolitiikan aiemman kiristämisen ja vaimean kysynnän seurauksena (kuvio 3). Pitkät inflaatio-odotukset ovat pysyneet lähellä EKP:n 2 %:n inflaatiotavoitetta.

Ohjauskorkojen säätely

Euroopan keskuspankki aloitti koronlaskut kesäkuussa 2024 pidettyään sitä ennen sen keskeisen ohjauskoron eli talletuskoron 4 %:ssa edellisen vuoden syyskuusta lähtien (kuvio 4).

EKP laski vuoden 2024 aikana tätä rahapolitiikan kireyden säätelyyn käytettävää ohjauskorkoa neljä kertaa, kesä-, syys-. loka- ja joulukuussa, 0,25 prosenttiyksiköllä eli yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä.

Vuoden 2024 aikana EKP:n keskeisin ohjauskorko eli talletuskorko laski 4,00 %:sta 3,00 %:iin. Perusrahoitusoperaatioiden korko laski 4,50 %:sta 3,15 %:iin ja maksuvalmiusluoton korko 4,75 %:sta 3,40 %:iin.

Rahapoliittisista päätöksistä voit lukea lisää EKP:n verkkopalvelusta.

EKP:n talletuskoron laskut välittyivät rahamarkkinoille nopeasti ja täysimääräisesti. Samalla kun rahapolitiikkaa kevennettiin laskemalla ohjauskorkoja, myös EKP:n taseen annettiin supistua.

Arvopaperiostot ja keskuspankin taseen koko

EKP:n tase jatkoi vuonna 2023 alkanutta pienentymistään vuoden 2024 aikana. Taseen annettiin pienentyä sekä osto-ohjelmien velkakirjojen erääntymisten, että pidempiaikaisten kohdennettujen rahoitusoperaatioiden (TLTRO, targeted longer-term refinancing operations) erääntymisten myötä.

EKP ei ole kuitenkaan tehnyt aktiivista määrällistä kiristämistä, eli se ei myynyt osto-ohjelmien velkakirjoja ennen niiden erääntymistä.

Arvopaperiomistusten uudelleensijoituksia vähennettiin vuoden 2024 kuluessa edelleen aiemman päätöksen mukaisesti. Omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP, asset purchase programme) uudelleensijoitukset loppuivat jo vuonna 2023.

Koronapandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP, pandemic emergency purchase programme) erääntyvät pääomat sijoitettiin uudelleen täysimääräisesti vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Heinäkuusta alkaen jälleensijoitusten määrää pienennettiin siten, että omistukset vähenivät keskimäärin 7,5 mrd. eurolla kuukaudessa.

Rahapoliittisten osto-ohjelmaomistusten uudelleensijoitukset loppuivat kokonaan vuoden lopussa.

PEPP-ohjelman varojen uudelleensijoituksissa oli mahdollista, kuten aiemminkin, käyttää joustoa, mikäli rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta olisi vaarantunut.

EKP:lla on tarvittaessa mahdollisuus ottaa käyttöönsä rahapolitiikan välittymistä turvaava instrumentti (TPI, Transmission Protection Instrument), mikäli joukkovelkakirjamarkkinoiden häiriöt estäisivät rahapolitiikan välittymisen euroalueella.

Osto-ohjelmaomistusten erääntymisten lisäksi toinen tasetta erityisesti pienentävä tekijä oli TLTRO-luottojen erääntyminen vuoden 2024 kuluessa. Viimeisin kohdennettu, pitempiaikainen TLTRO-operaatio järjestettiin vuonna 2021, ja se erääntyi 18. joulukuuta 2024. Pääosa kohdennetuista luotoista erääntyi jo ennen vuotta 2024. Pankit ovat maksaneet näitä luottoja myös ennenaikaisesti takaisin.

Eurojärjestelmätasolla pankkien kysyntä viikon mittaisessa perusrahoitusoperaatiossa (MRO, main refinancing operations) ja kolmen kuukauden pidempiaikaisessa rahoitusoperaatiossa (LTRO, longer-term refinancing operations) kasvoi hieman vuoden loppua kohden. Pankkien osallistuminen säännöllisiin operaatioihin oli kuitenkin suhteellisesti ja historiallisesti tarkasteltuna vähäistä.

Eurojärjestelmän rahapolitiikan luotot vähenivät vuoden aikana yhteensä 410 mrd. eurosta 26 mrd. euroon.

Dollarimääräisiä rahoitusoperaatioita järjestettiin vuoden aikana ennakkoon ilmoitetun kalenterin mukaisesti viikoittain.

Rahapolitiikan valmistelu vuonna 2024

Suomen Pankki on vaikuttava eurojärjestelmän jäsen, joka perustaa kannanottonsa tietoon, tutkimukseen ja laadukkaaseen analyysiin. Nämä periaatteet ohjaavat rahapolitiikan valmistelua niin Suomen Pankissa kuin eurojärjestelmän rahapoliittisessa komiteassa ja sen alaisissa työryhmissä, joihin Suomen Pankin asiantuntijat osallistuvat laajasti.

Rahapolitiikan valmistelussa Suomen Pankissa yhdistyy pankin eri osastojen asiantuntemus. Pääjohtajalle laaditaan rahapoliittinen suositus EKP:n neuvostossa tapahtuvaa rahapoliittista päätöksentekoa ja vaikuttamista varten. Valmisteluun kuuluvat myös rahapolitiikan toimintaympäristöön ja -edellytyksiin liittyvät rakenteelliset kysymykset sekä rahapolitiikkaan liittyvän viestinnän tukeminen.

Vuonna 2024 rahapolitiikan valmistelussa oli kaksi painopistettä. Euroalueen inflaation kiihtymiseen johtaneita tekijöitä analysoitiin kehittämällä käytettävissä olevia inflaatiomalleja. Lisäksi tarkasteltiin rahapolitiikan eri välineiden vaikutuksia rahoitusjärjestelmään, reaalitalouteen ja inflaatioon.

Euroalueen talous- ja inflaatiokehityksen analysointi ja ennustaminen

Suomen Pankin asiantuntijat laativat ennen jokaista EKP:n rahapoliittista kokousta kattavan analyysin euroalueen talouskehityksestä. Siinä käydään läpi EKP:n rahapolitiikan kannalta relevantti kehitys reaalitaloudessa, hinnoissa ja rahoitusmarkkinoilla.

Asiantuntijat hyödyntävät analyysissään laajasti ajankohtaisia tilastoaineistoja, talous- ja työllisyyskehitystä ennakoivia Nowcasting-malleja sekä jatkuvasti kehittyviä inflaatio- ja rahapolitiikkamalleja.

Tärkeä osa analyysiä ovat myös rahapolitiikan kannalta relevantteja ja ajankohtaisia teemoja tarkastelevat selvitykset. Vuonna 2024 selvitykset käsittelivät muun muassa inflaation ennustamista, rahapolitiikan välittymistä, työmarkkinoita sekä geopoliittisten shokkien inflaatio- ja kasvuvaikutuksia.

Analyysin perusteella Suomen Pankin asiantuntijat muodostavat euroalueen inflaatiosta ja talouskehityksestä näkemyksen, joka tukee rahapolitiikan valmistelua.

BOFIT tekee maailmantalouden analyysiä ja tutkimusta

Euroalueen analyysissa otetaan huomioon myös Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimus euroalueen ulkopuolisten talouksien makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä. Sen painopistealueita ovat Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän lisäksi esimerkiksi kansainvälinen kauppa ja raaka-ainemarkkinat.

BOFIT:n tutkimuksen keskeisiä aiheita olivat vuonna 2024 mm. maailmantalouden irtikytkennät (Are supply chain vulnerabilities increasing in the era of geoeconomic fragmentation? (englanniksi)). Myös Venäjää koskeva tutkimus sai paljon kansainvälistä huomiota (esim. Where do Russia’s mobilized soldiers come from? Evidence from bank deposits (englanniksi)).

Akateeminen tutkimus tukee rahapolitiikan valmistelua

Suomen Pankki jatkoi vuonna 2024 korkealaatuista tutkimustyötä, joka tukee monin tavoin rahapolitiikan sekä keskuspankin muiden politiikkalohkojen valmistelua. Se myös lisää Suomen Pankin vaikuttavuutta ja kiinnostavuutta kotimaisena ja kansainvälisenä yhteistyökumppanina.

Vuonna 2024 Suomen Pankin tutkijat julkaisivat noin 20 vertaisarvioitua tutkimusta esimerkiksi rahapolitiikan, rahoitusmarkkinoiden ja kansainvälisen talouden teemoista. Nämä tutkimukset käsittelivät muun muassa inflaation ennustamista, pankkien stressitestejä, euroalueen valtionlainojen korkoja, yritysten tuottavuutta, pakotteiden vaikutuksia sekä maailmankaupan ja -talouden fragmentaatiota.

Uusia tutkimusprojekteja ja -tuloksia esiteltiin myös laajemmalle asiantuntijayleisölle niin Suomen Pankin omassa keskustelualoitesarjassa,  kuin esimerkiksi VoxEU (englanniksi) ja SUERF Policy Notes & Briefs - kolumneissa (englanniksi). Nämä aiheet käsittelivät muun muassa rahapolitiikan viestintää inflaatiopiikin taltuttamiseksi, rahapolitiikan pitkän aikavälin vaikutuksia ja pankkien pääomapuskureiden sääntelyä.

Uusia tutkimuksia on esitelty säännöllisesti myös alan tieteellisissä kansainvälisissä konferensseissa sekä eurojärjestelmän alaisissa komiteoissa, työryhmissä ja tutkimusverkostoissa.

Suomen Pankki järjestää itse vuosittain tieteellisiä konferensseja ja teemasessioita yhteistyökumppaniensa, erityisesti CEPR:n (The Centre for Economic Policy Research), SUERF:n (Société Universitaire Européenne de Recherches Financières, The European Money and Finance Forum 2010–2023) ja CEBRA:n (The Central Bank Research Association) kanssa.

Totuttuun tapaan nousevien talouksien rahoitusjärjestelmiä käsiteltiin yhteistyössä Strasbourg Universityn ja Fordham Universityn kanssa järjestetyssä tieteellisessä työpajassa.

Suomen talouden ennuste on osa euroalueen ennustetta ja rahapolitiikan valmistelua

Euroalueen rahapolitiikan valmistelu ja sen vaikutusten arviointi edellyttää riippumatonta ja analyyttista lähivuosien talouskehityksen tarkastelua.

Rahapoliittiset toimenpiteet vaikuttavat inflaatioon ja muihin kansantalouden ilmiöihin usein viiveellä. Siksi rahapolitiikkaa varten tarvitaan kuva kuukausien tai jopa vuosien kuluttua vallitsevasta talouden tilasta, johon nyt tehtävät päätökset vaikuttavat.

Suomen Pankki laatii ennusteita ensisijaisesti euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tueksi eli Suomen talouden ennuste on osa eurojärjestelmän ennustetta. Kokonaistaloudelliseen ennusteeseen liittyvät keskeisesti myös julkisen talouden ennuste ja lyhyen aikavälin inflaatioennuste.

Suomen Pankki julkaisee vuosittain neljä Suomen taloutta koskevaa ennustetta. Eurojärjestelmän kanssa yhteistyössä tehtävä Suomen talouden laaja ennuste julkaistaan puolen vuoden välein kesä- ja joulukuussa. Laajaa ennustetta huomattavasti suppeampi väliennuste puolestaan julkaistaan aina maalis- ja syyskuussa.

Ennusteiden laadinnassa hyödynnetään kokonaistaloudellisia tilastollisia malleja. Suomen Pankin talousennusteessa joulukuussa 2024 oli kolme pääviestiä (kuvio 6). Pääviesti oli, että talouskasvu on alkuun hidasta, mutta kiihtyy vähitellen. Sitä kuitenkin varjostaa koholla oleva epävarmuus maailmantalouden ja euroalueen näkymistä. Inflaation ennustettiin pysyvän lähivuosina hitaana, julkisen talouden säilyvän syvästi alijäämäisenä ja velkaantumisen jatkuvan. Rahoitusolojen kevenemisen ennustettiin tukevan talouskasvun elpymistä.

Suomen Pankin osallistuminen kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vuonna 2024

Suomen Pankki tarjoaa ajankohtaista, riippumatonta analyysia ja asiantuntemusta suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Se osallistuu kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun johtokunnan jäsenten puheenvuoroissa sekä tilaisuuksissa, julkaisuissa ja lausunnoissa.

Kannanotot perustuivat Suomen Pankille laissa ja EU:n perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin sekä itsenäiseen asemaan.

Keskeiset kotimaan talouspolitiikkaa koskevat pääjohtajan ulostulot vuonna 2024 olivat puheenvuoro hallituksen kehysriihen aloitusseminaarissa 15.4., Euro ja talous -julkaisun pääkirjoitus 11.6., julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 26.11. sekä puheenvuoro Euro ja talous -tiedotustilaisuudessa 17.12.

Suomen Pankin kannanottojen pääteemat kotimaisessa talouspolitiikassa vuonna 2024 olivat kustannuskilpailukyvyn kehitys ja työmarkkinoiden tilannekuva, julkisen talouden kestävyys ja tuottavuuskehityksen vahvistaminen.

Suomen Pankin analyysien perusteella Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni selvästi finanssikriisin jälkeen, vahvistui sitten vuoteen 2017 asti ja on sittemmin pysynyt suhteellisen vakaana.

Kustannuskilpailukykyä on tukenut maltillinen työn hinnan kehitys pikemminkin kuin hyvä tuottavuuskehitys. Kestävä kustannuskilpailukyvyn kohentuminen edellyttää kuitenkin työn tuottavuuden paranemista suhteessa kilpailijamaihin.

Aiheesta voi lukea lisää ”Kustannuskilpailukyvyn kestävä kohentuminen edellyttäisi työn tuottavuuden kasvua” -artikkelista.

Suomen Pankin julkisen talouden arvion mukaan julkisen velkasuhteen taittaminen vaatii julkista taloutta tasapainottavia toimia vielä pitkään. EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt antavat työlle hyvät puitteet.

Suomen uuden finanssipolitiikan kehikon mukaisen keskipitkän aikavälin suunnitelman toteutumiseen liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta. Suomen Pankin ennusteen pohjalta tehty velkadynamiikkalaskelma osoittaa, että 4,5 mrd. euron lisäsopeutus seuraavien seitsemän vuoden aikana riittäisi pysäyttämään velkasuhteen kasvun keskipitkällä aikavälillä.

Suomen ja Euroopan hidas talouskasvu ja tuottavuuskehitys oli laajasti esillä julkisessa keskustelussa vuonna 2024. Suomen Pankki osallistui keskusteluun painottaen inhimillistä pääomaa ja siihen nojaavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä innovaatioiden laajamittaista käyttöönottoa. Osana tätä kokonaisuutta Suomen Pankki tuki asiantuntijapanoksella pääministeri Petteri Orpon asettaman Kasvuriihi-hankkeen työtä.

Rahapolitiikan toteutus ja toteutuksen valmistelu vuonna 2024

Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolten lukumäärä säilyi ennallaan

Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolet ovat suomalaisia luottolaitoksia ja pohjoismaisten pankkien Suomessa toimivia sivuliikkeitä. Vastapuolten tulee olla rahoitusvalvonnan alaisia, rahoitusasemaltaan vakaita ja vähimmäisvarantovelvollisia. Lisäksi niiden tulee täyttää Suomen Pankin asettamat operatiiviset vaatimukset.

Vuoden 2024 aikana Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolten lukumäärä säilyi muuttumattomana. Vuoden lopussa vastapuolia oli yhteensä 20.  

Rahapolitiikan vastapuolten tulee noudattaa Suomen Pankin rahapoliittisia operaatioita ja vakuuksia koskevia sääntöjä. Suomen Pankki päivitti niitä viimeksi toukokuussa 2024.

Suomen Pankin vastapuolet maksoivat loputkin TLTRO-luottonsa takaisin

Vuoden 2024 aikana Suomen Pankin vastapuolille myöntämien rahapoliittisten luottojen määrä väheni 3,7 mrd. eurosta noin 300 milj. euroon. Avoinna olevien luottojen määrä vuoden lopussa oli alhaisin sitten vuoden 2016 kesäkuun, jolloin luottojen määrä edellisen kerran oli alle 1 mrd. euroa (kuvio 8).

Avointen rahapoliittisten luottojen määrän väheneminen vuoden 2024 aikana johtui viimeisten kohdennettujen TLTRO-luottojen ennenaikaisista takaisinmaksuista ja erääntymisistä. Viimeinen TLTRO-luotto erääntyi 18.12.2024.

Pankkien kysyntä viikoittaisissa perusrahoitusoperaatioissa, kolmen kuukauden mittaisissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa sekä dollarimääräisissä luotto-operaatioissa oli vuonna 2024 vähäistä sekä Suomen Pankissa että koko eurojärjestelmässä pankkijärjestelmän runsaiden ylimääräisten reservien vuoksi.

Rahapoliittisten luottojen vähenemisen myötä myös Suomen Pankille pantattujen vakuuksien määrä pieneni edelleen. Suomen Pankin vastapuolet panttasivat vakuuksia keskuspankille vuoden 2024 aikana yhteensä keskimäärin 15 mrd. euron arvosta, noin 40 %:a vähemmän kuin edellisenä vuotena.

Koska vakuuksien määrä ei vähentynyt samassa suhteessa luottojen kanssa, vastapuolten vakuusylijäämä nousi vuoden aikana 46 %:sta keskimäärin 93 %:iin. Vakuusylijäämä on Suomen Pankille pantatuista vakuuksista se osuus, joka ylittää avoinna olevien rahapolitiikan luottojen määrän.

Suomen Pankin vastapuolet käyttivät aiempien vuosien tapaan eniten vakuutena lainasaamisia ja katettuja joukkolainoja. Näiden osuudet kaikista pantatuista vakuuksista olivat vuoden 2024 aikana keskimäärin 42 % ja 35 % (kuvio 9). Määrällisesti katettujen joukkolainojen vakuuskäyttö väheni huomattavasti eli –65 %:a, kun taas lainasaamisten vakuuskäyttö säilyi ennallaan. Vakuuslajeista vain valtion- ja aluehallinnon sekä yritysten velkakirjojen käytössä oli kasvua edellisvuoteen verrattuna.  

Koska avoimet luotto-operaatiot ja osto-ohjelmaomistukset pienenivät, myös vähimmäisvarantovelvollisten Suomen Pankkiin tekemien talletusten määrä laski vuoden aikana 115 mrd. eurosta 89 mrd. euroon eli –23 %:a (kuvio 10).

Suomen Pankin osuus koko eurojärjestelmän talletuksista pysyi suhteellisen vakaana noin 3 %:ssa.

Vastapuolten talletukset olivat lähes kokonaan yön yli -talletuksia, joille maksetaan eurojärjestelmän talletuskorkoa.

Suomen Pankin osto-ohjelmaostot päättyivät joulukuussa

Suomen Pankki uudelleensijoitti vuonna 2024 pandemian aikaisen PEPP-ohjelman erääntyneitä suomalaisia julkisen sektorin ja yritysvelkakirjaomistuksia ensimmäisen vuosipuoliskon ajan sekä osin toisen vuosipuoliskon ajan. APP-ohjelman omistuksien annettiin kokonaisuudessaan erääntyä.

Vuonna 2024 rahapolitiikkaan liittyvät velkakirjaomistukset laskivat Suomen Pankin taseessa 90 mrd. eurosta 82 mrd. euroon. Siitä APP-ohjelmassa ostettujen velkakirjojen määrä oli 56 mrd. euroa ja PEPP-ohjelmassa ostettujen velkakirjojen osuus 26 mrd. euroa.

Syyskuun lopussa 2024 Suomen Pankki omisti 27,4 % Suomen valtion velkakirjoista. Suurimmillaan omistusosuus oli vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin Suomen Pankki omisti 41 % ja Euroopan keskuspankki noin 5 % kyseisistä velkakirjoista.

Suomen julkisen sektorin arvopaperiomistusten riskeistä vastaa Suomen Pankki itse, mutta yksityisen sektorin osto-ohjelmien riskit on jaettu eurojärjestelmän keskuspankkien kesken.

APP-ohjelmassa ostettujen yrityssektorin velkakirjojen kokonaismäärä Suomen Pankin taseessa oli vuoden 2024 lopussa 13,6 mrd. euroa ja katettujen velkakirjojen kokonaismäärä 9,1 mrd. euroa. Lisäksi PEPP-ohjelmassa on ostettu merkittävä määrä yrityssektorin velkakirjoja.

Osto-ohjelmaomistuksia tulee olemaan pitkään Suomen Pankin ja muiden euroalueen keskuspankkien taseissa. Esimerkiksi julkisen sektorin omistusten keskimaturiteetti on seitsemän vuotta, joten näitä velkakirjoja tulee olemaan taseessa kymmenien miljardien arvosta vielä 2030-luvun taitteessa.

Suomen Pankki oli aktiivisesti mukana, kun eurojärjestelmä kehitti vuonna 2024 yrityssektorin velkakirjaomistusten riskienhallintakehikkoaan.

Vaikka uusia ostoja ei tehdä, arvopaperisalkun hallintaan liittyy tulevinakin vuosina tehtäviä, kuten yritysten tekemiä velkakirjojen takaisinostoja. Lisäksi Suomen Pankki jatkaa velkakirjaomistusten säännöllistä seurantaa.

Rahapolitiikan toimeenpanokehikko uudistui

Rahapolitiikan toimeenpanon järjestelyt uudistuivat vuoden 2024 aikana. Uudistuksella toimeenpanoa sopeutetaan nykyiseen toimintaympäristöön, jossa pankkijärjestelmän likviditeetin (liikepankkien käytössä olevan keskuspankkirahan) runsas määrä on pienentymässä ja normalisoitumassa. Vuodesta 2022 lähtien eurojärjestelmän tase ja ylimääräisen likviditeetin määrä ovat supistuneet, kun arvopaperiomistusten on annettu erääntyä ja TLTRO-luotot ovat erääntyneet.

Joulukuussa 2022 ilmoitettu rahapolitiikan toimeenpanokehikon arvio saatettiin loppuun maaliskuussa 2024.

EKP:n pankeille maksama talletuskorko ohjaa jatkossakin lyhyitä rahamarkkinakorkoja. Rahamarkkinakorkojen sallitaan kuitenkin vaihdella jonkin verran talletuskoron ympärillä. Luotto-operaatioissa hyväksytään laaja kirjo erilaisia vakuuksia. Toimeenpanokehikkoa tarkistetaan vuonna 2026 siihenastisen kokemuksen perusteella tai tarvittaessa jo aiemmin.

Keskeiset muutokset rahapolitiikan toimeenpanoon ovat seuraavat:

• Perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron välistä eroa pienennettiin 0,50 prosenttiyksiköstä 0,15 prosenttiyksikköön. Muutos astui voimaan syyskuussa.
• Viikoittaisten perusrahoitusoperaatioiden sekä kolmen kuukauden mittaisten pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden lisäksi markkinaoperaatioita täydennetään tulevaisuudessa rakenteellisilla luotto-operaatioilla ja rakenteellisilla arvopaperiostoilla.

Suomen Pankin asiantuntijat osallistuivat toimeenpanokehikon uudistuksen suunnitteluun aktiivisesti eurojärjestelmän työryhmissä ja komiteoissa.

Voit lukea aiheesta lisää seuraavista julkaisuista:

• EKP tekee muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmään
• Mikä on rahapolitiikan ohjausjärjestelmä ja mitä sillä tehdään?
• EKP uudisti rahapolitiikan toimeenpanon menettelyjä (Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäen blogikirjoitus)

Ilmastonmuutoksen huomioiminen rahapolitiikan toteutuksessa

Ilmastoriskejä on huomioitu eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksessa osto-ohjelmien osalta jo vuoden 2022 lokakuusta lähtien. Silloin otettiin rahapoliittisissa yrityslainaostoissa käyttöön ilmastomittari, jonka avulla rahapoliittisissa yrityslainaostoissa on painotettu yritysten ilmastosuorituksia.

Eurojärjestelmän tavoitteena on asteittain pienentää rahapoliittisten yrityslainaomistusten hiilidioksidipäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastomittari (climate score) on EKP:n yrityskohtaisesti laskema luku, jonka kokonaisarvo huomioi yrityksen toteutuneet hiilidioksidipäästöt, päästövähennystavoitteet sekä päästöraportoinnin laadun.

Viimeisin lisäys päästövähennystavoitteiden osalta rahapoliittiseen yrityslainasalkkuun tehtiin vuonna 2024, kun kesäkuussa EKP:n neuvosto päätti APP- ja PEPP-ohjelmien yrityslainoja koskevista välitavoitteista.

Välitavoitteet ovat eurojärjestelmän sisäiset, ja niillä seurataan yrityslainasijoitusten päästövähennysten etenemistä. Jos tavoitteissa havaitaan poikkeamaa, EKP harkitsee mandaattinsa rajoissa mahdollisia korjaavia toimia tapauskohtaisesti.

Päästövähennysten välitavoitteet ovat salkkukohtaisia. EKP ei aseta päästövähennystavoitteita yksittäiselle yritykselle.

Osana toimeenpanokehikon uudistusta vuoden 2025 aikana tullaan käynnistämään suunnittelutyö ilmastonäkökohtien huomioimiseksi osto-ohjelmaomistusten lisäksi myös laajemmin rahapolitiikan toimeenpanossa, muun muassa rakenteellisen salkun suunnittelun osalta.

Vuoden 2024 aikana valmistelutyö jatkui myös ilmastoriskien huomioimiseksi eurojärjestelmän vakuuskehikossa.