Rahoitusvakaus ja Suomen Pankin tilastot vuonna 2024
Suomen Pankin keskeinen tehtävä on turvata rahoitusjärjestelmän vakautta muun muassa tunnistamalla asuntomarkkinoihin, kotitalouksien velkaantumiseen ja pankkien riskinkantokykyyn liittyviä riskejä. Vuonna 2024 Suomen Pankki syvensi tilastointia ja raportointiyhteistyötä vahvistaakseen tietopohjaa rahoitusvakauden arvioinnissa sekä talous- ja ilmastoriskien hallinnassa.
Artikkeli lyhyesti
Suomen rahoitusjärjestelmä pysyi vakaana pankkien vahvan vakavaraisuuden ja vähäisten luottotappioiden ansiosta, vaikka kotitalouksien ja yritysten lainanhoito-ongelmat kasvoivat lievästi.
Suomen asuntomarkkinat osoittivat elpymisen merkkejä, mutta rakennus- ja kiinteistösijoitusalat olivat vaikeuksissa.
Suomen Pankki osallistui aktiivisesti ilmastotilastoinnin kehittämiseen ja edisti rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä uusilla tiedonkeruuhankkeilla.
Asuntomarkkinat alkoivat toipua kokemistaan shokeista vuonna 2024
Asuntokauppa piristyi loppuvuotta kohti
Suomen asuntomarkkinat alkoivat vuoden 2024 aikana toipua edellisen puolentoista vuoden aikana kokemistaan iskuista. Muun muassa vanhojen asuntojen kauppamäärät ja asunnonostoaikeet kääntyivät loivaan nousuun vuonna 2024 supistuttuaan poikkeuksellisen voimakkaasti vuotta aiemmin (kuvio 12).
Asuntokaupan asteittaisen vilkastumisen myötä vanhojen asuntojen hintojen jyrkkä lasku taittui vuoden 2024 aikana.
Kiinteistösijoitusmarkkinoiden apeus ei hellittänyt vuonna 2024
Suomen kiinteistösijoitusmarkkinat eli liikekiinteistömarkkinat pysyivät jähmeinä vuonna 2024. Ammattimaisten sijoittajien tekemät kaupat erilaisista kiinteistöistä kuten vuokra-asunnoista, liiketiloista ja toimistoista, jäivät vuonna 2024 kauas muutaman vuoden takaisista ennätystasoistaan.
Kiinteistösijoitusmarkkinoiden hiljaisuuden taustalla oli sekä suhdanneluonteisia että rakenteellisia syitä. Asuntomarkkinoiden heikko suhdannetilanne karsi asuntosijoituksia. Koronapandemian jälkeen yleistyneet etätyöt ovat pienentäneet toimistotilojen tarvetta. Verkkokaupan yleistyminen on puolestaan vähentänyt liiketilojen kysyntää.
Kotitalouksien velkaantuneisuus väheni edelleen
Vaimean asuntokaupan seurauksena kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi vain niukasti vuonna 2024. Suomalaisten kotitalouksien runsas velkaantuneisuus suhteessa tuloihin – yksi Suomen rahoitusjärjestelmän arvioiduista vakavimmista haavoittuvuuksista – supistui vuonna 2024 jo toista vuotta peräkkäin (kuvio 13).
Rakennusala ja kiinteistörahastot vaikeuksissa
Asuntomarkkinoiden lievä piristyminen ei juuri helpottanut rakennusalan ahdinkoa, vaikka aloitettujen rakennushankkeiden määrä nytkähtikin ylöspäin vuoden 2024 syksyllä (kuvio 14). Asuntoja oli edelleen runsaasti tarjolla, mikä vähensi tarvetta rakentaa uusia asuntoja.
Vaisut asuntomarkkinat koettelivat myös suomalaisia avoimia kiinteistösijoitusrahastoja. Useat rahastoyhtiöt joutuivat joko rajoittamaan tai keskeyttämään rahastosijoittajien lunastuksia näistä rahastoista vuoden 2024 aikana, jotta rahastot eivät olisi joutuneet myymään alhaisilla hinnoilla suuria määriä kiinteistöomistuksistaan.
Suomen rahoitusjärjestelmä pysyi vakaana vuonna 2024
Kotitaloudet suoriutuivat hyvin veloistaan
Markkinakorkojen muutokset välittyvät Suomessa nopeasti lainojen korkoihin (kuvio 15). Korkojen laskun ja lainakantojen pienenemisen ansiosta kotitaloussektorin velanhoitorasite alkoi pienentyä vuonna 2024.
Kotitaloudet selvisivät lainojensa hoidosta pääsääntöisesti hyvin vuonna 2024. Hoitamattomien lainojen osuudet kotitalouksille myönnetyistä lainoista kasvoivat vuonna 2024 kuitenkin hieman suuremmiksi kuin edellisessä huipussaan koronapandemian aikaan vuonna 2021 (kuvio 16).
Yritysten konkurssien määrä tasaantui
Suomalaisten yritysten konkurssien määrä alkoi kasvaa vuonna 2021. Kasvu oli nopeaa vielä alkuvuoden 2024 aikana, mutta loppuvuoden aikana konkurssien määrä tasaantui (kuvio 17).
Hoitamattomien lainojen osuuksilla mitattuna suomalaisten yritysten lainanhoitokyky pysyi vuonna 2024 suurin piirtein ennallaan (kuvio 18). Erityisesti rakennusyritysten lainanhoito-ongelmat yleistyivät kuitenkin voimakkaasti kesään 2024 saakka.
Suomalaisten pankkien kannattavuus ja vakavaraisuus vahvistuivat
Suomen heikosta talouskehityksestä huolimatta suomalaisten pankkien arvonalentumis- eli luottotappiot jopa hieman vähenivät vuonna 2024. Rakennusyritysten vaikeudet eivät juuri näy pankkien tappioissa, sillä niille myönnettyjen lainojen osuus pankkien koko yrityslainakannasta on hyvin pieni.
Pankkien vakavaraisuus – ja siten niiden kyky myöntää lainoja ja kestää tappioita – pysyi vahvana, koska luottotappiot olivat vähäisiä ja korkokate edelleen suuri (kuvio 19).
Suomen Pankki arvioi rahoitusvakautta uhkaavia riskejä ja varautui pankkikriiseihin
Rahoitusvakauden suurimmat uhat ovat asuntomarkkinoiden suuret heilahtelut ja geopoliittiset häiriöt
Suomen Pankki julkisti toukokuussa 2024 vuosittaisen laajan arvionsa Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta, vakautta uhkaavista riskeistä ja haavoittuvuuksista sekä ehdotuksensa tarvittavista toimenpiteistä rahoitusvakauden vahvistamiseksi.
Suomen Pankin arvion mukaan suurimmat rahoitusvakautta uhkaavat riskit liittyvät neljään asiaan. Niitä ovat:
- suomalaisten kotitalouksien runsaan velkaantumisen kerrannaisvaikutukset
- Suomen asuntomarkkinoiden suuri häiriöalttius
- suomalaisten pankkien ja yritysten kansainvälisen rahoituksen vaikeutuminen, jos geopoliittiset riskit ja Suomen maariskit kasvaisivat voimakkaasti
- ilmastomuutoksen haitalliset vaikutukset talous- ja rahoitusjärjestelmässä.
Toimenpidesuosituksinaan Suomen Pankki esitti muun muassa, että Suomessa
- laajennettaisiin ja joustavoitettaisiin makrovakauspolitiikan keinovalikoimaa
- lujitettaisiin rahoitusalan toimijoiden, viranomaisten ja valtion kykyä reagoida rahoitusjärjestelmän kriisitilanteisiin
- varauduttaisiin rahoitussääntelyssä ja makrovakauspolitiikassa muun muassa ilmastonmuutoksen, kyberriskien ja pankkijärjestelmän ulkopuolisten rahoitusyritysten aiheuttamiin uusiin järjestelmäriskeihin (taulukko 6).
| Politiikkasuositukset rahoitusvakauden lujittamiseksi | ||
|---|---|---|
| Makrovakauspolitiikalla on ylläpidettävä rahoitusjärjestelmän osapuolten kriisinkestävyyttä. | Luottamusta rahoitusjärjestelmän kestävyyteen ja toimintavarmuuteen tulee lujittaa määrätietoisesti. | Rahoitussääntelyä kehitettävä jatkuvasti, koska riskit ja toimintaympäristö muuttuvat koko ajan. |
| Pankit tarvitsevat riittävät pääomapuskurit rakenteellisten haavoittuvuuksiensa vastapainoksi. | Rahoitustoimialan ja viranomaisten on jatkettava varautumista operatiivisiin häiriöihin ja kyberriskien kasvuun. | Keinoja on kehitettävä järjestelmäriskien arviointiin ja rahoitusjärjestelmän suojaamiseksi ilmasto- ja kyberriskeiltä. |
| Kotitalouksien liiallisen velkaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan yläraja lainanhakijan velanhoitorasitteelle suhteessa tuloihin. | Suomen julkista taloutta on vahvistettava sen rahoituksen turvaamiseksi ja valtion reagointikyvyn lujittamiseksi. | Pääomamarkkinaunionia on vauhditettava, sillä ilmastonmuutos kasvattaa sekä yksityisen että julkisen sektorin rahoitustarpeita. |
| Makrovakauspolitiikan reagointikykyä tulisi parantaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö. | Suomen on edistettävä aktiivisesti pankkiunionin viimeistelyä ja siten Euroopan rahoitusjärjestelmän yhtenäisyyttä ja vakautta. | Makrovakauspolitiikka on ulotettava muihin rahoitustoimijoihin kuin pankkeihin, mutta kohdentaminen on suunniteltava huolellisesti. |
Suomen Pankin asiantuntijat arvioivat vuosittain myös Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden häiriöiden aiheuttamia riskejä rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Tuoreimman arvion mukaan riskit kasvoivat selvästi vuonna 2024 erityisesti rakennusalalla ja avoimissa kiinteistörahastoissa mukaan riskit kasvoivat selvästi vuonna 2024 erityisesti rakennusalalla ja avoimissa kiinteistörahastoissa. Pankki- ja muun rahoitusjärjestelmän kyky kestää kiinteistösijoitusmarkkinoilta tulevia shokkeja nähtiin kuitenkin vahvaksi.
Suomen Pankki osallistui makrovakauspolitiikan valmisteluun
Makrovakauspolitiikan tavoitteena on pienentää finanssikriisien ja muiden rahoitusjärjestelmän vakavien häiriöiden todennäköisyyttä. Sillä muun muassa säädellään pankeille tarvittaessa asetettavien lisäpääomavaatimusten määrää sekä uusien asuntolainojen enimmäissuuruutta.
Suomessa makrovakauspolitiikan keinojen käytöstä päättää Finanssivalvonnan johtokunta. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat valmistelevat makrovakauspäätösten tueksi analyysin, josta osa julkistetaan.
Lisäksi Suomen Pankki antaa neljännesvuosittain virallisen ja julkisen lausunnon Finanssivalvonnan johtajan esityksestä Finanssivalvonnan johtokunnan päätökseksi makrovakausvälineiden käytöstä.
Finanssivalvonnan johtokunta ei tehnyt vuoden 2024 aikana muutoksia voimassa oleviin makrovakausvaatimuksiinsa. Suomen Pankki kannatti lausunnoissaan johtokunnan päätöksiä, ja katsoi voimassa olleiden vaatimusten ylläpitävän riittävästi rahoitusjärjestelmän riskinkantokykyä.
Suomen Pankki harjoitteli maiden rajat ylittävää viranomaisten yhteistyötä pankkikriisissä
Suomen Pankki ja muut viranomaiset järjestävät säännöllisesti laajoja harjoituksia, joissa testataan viranomaisten toimintakykyä finanssikriiseissä ja yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa.
Syyskuussa 2024 Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskuspankit, rahoitusvalvojat, kriisinratkaisuviranomaiset ja eri ministeriöt järjestivät kolmepäiväisen harjoituksen (englanniksi), jossa kolme alueella toimivaa kuvitteellista pankkia uhkaa kaatua ja aiheuttaa syvän talouskriisin.
Harjoitus oli koko maailmankin mittakaavassa poikkeuksellisen suuri. Harjoituksen valmisteluihin ja toteutukseen osallistui kaikkiaan lähes 450 henkilöä, Suomen Pankista noin 30.
Suomen Pankki arvioi tekoälyn vaikutuksia talouteen ja rahoitusjärjestelmään
Perinteisemmän talous- ja riskianalyysin ohella Suomen Pankissa arvioidaan, millaisia vaikutuksia yhteiskunnan ja talouden syvillä muutosvoimilla – kuten ilmastonmuutoksella ja teknologian kehityksellä – voi olla muun muassa talouskasvuun ja rahoitusjärjestelmän vakauteen.
Marraskuussa 2024 Suomen Pankki ja Finanssivalvonta järjestivät kansainvälisen seminaarin tekoälyn vaikutuksista (englanniksi) talouteen, rahoitussektoriin ja rahoitusvalvontaan.
Seminaari keräsi laajan joukon osallistujia keskuspankeista, valvontaviranomaisista, yrityksistä sekä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Seminaarin pääpuhujana oli professori Anton Korinek University of Virginiasta.
Suomen Pankki arvioi keinoja, joilla rahoitusjärjestelmä voisi edistää talouskasvua
Rahoitussääntelyn kehittämisen painopiste viidentoista viime vuoden aikana on ollut pankkijärjestelmän kriisinsietokyvyn vahvistamisessa ja finanssikriisien ehkäisemisessä.
Viime aikoina huomio on Suomessa ja EU:ssa laajemminkin siirtynyt hitaaseen talouskasvuun ja huoleen siitä, etteivät tuottavimmat ja nopeimmin kasvavat yritykset saa riittävästi rahoitusta.
Suomen Pankki osallistui valtiovarainministeriön keväällä 2024 asettaman Finanssialan kasvustrategia -työryhmän työhön. Työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja, joilla rahoitusta kanavoituisi talouskasvun tueksi nykyistä paremmin. Työryhmän on määrä julkistaa loppuraporttinsa viimeistään toukokuussa 2025.
Suomen Pankin asiantuntijat ovat myös antaneet ehdotuksensa Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi tarvittavista toimista työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron johtamalle Kasvuriihi-hankkeelle.
Suomen Pankki liittyi onnistuneesti Finanssivalvonnan raportointijärjestelmään
Suomen Pankki liitti onnistuneesti nopealla aikataululla tilastotiedonkeruunsa Finanssivalvonnan raportointijärjestelmään vuoden 2024 aikana. Pankki pystyi viemään muutamien kuukausien kehitystyön jälkeen ensimmäiset tiedonkeruut tuotantoon kesäkuussa 2024. Syksyn 2024 aikana raportoitiin onnistuneesti monia isoja tiedonkeruita.
Raportoijille merkittävänä muutoksena näkynyt raportointiformaatin muutos XML-tiedostomuotoon onnistui hyvin, eikä raportoinnissa ollut viipeitä syksyn 2024 aikana.
Suomen Pankin ja raportoijien yhteistyö on perinteisesti ollut sujuvaa, mikä näkyi myös tässä uudistuksessa. Lisäksi monet raportoijat ovat raportoineet järjestelmän kautta jo aiemmin Finanssivalvonnalle ja hyötyvät näin yhteisestä raportointialustasta.
Finanssivalvonta otti raportointijärjestelmän käyttöön vuosina 2022–2024. Sen toimittaja on Regnology France. Vuoden 2024 loppuun mennessä järjestelmässä oli kaikkiaan 84 tiedonkeruuta.
Suomen Pankki osallistui aktiivisesti euroalueen pankkien viranomaisraportoinnin uudistamiseen vuonna 2024
Suomen Pankki oli vuoden 2024 aikana aktiivinen Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston joulukuussa 2021 käynnistämässä Integrated Reporting Framework -hankkeessa (IReF).
Hankkeessa yhdenmukaistetaan pankkien tilastotiedonkeruuta euroalueella, mikä vähentää etenkin useissa maissa toimivien pankkien tilastoraportoinnin kustannuksia. Lisäksi tilastoraportointia yhdenmukaistetaan valvontaraportoinnin kanssa.
Myös tilastojen laadintaprosessi uudistuu ja yhdenmukaistuu eri maissa, mikä tuo aiempaa yksityiskohtaisemmat tiedot entistä nopeammin käyttöön. Tämä muun muassa parantaa viranomaisten kykyä arvioida rahoitusvakautta uhkaavia riskejä ja toimia mahdollisissa kriisitilanteissa.
Vuonna 2024 hankkeen aikataulua ja vaiheistusta tarkennettiin. Ensimmäinen vaihe alkaa joulukuussa 2029, ja siinä toteutetaan ennen kaikkea ne ominaisuudet, jotka korvaavat nykyiset tilastoasetukset. Toisessa vaiheessa toteutetaan esimerkiksi kotitalouksien lainakohtainen tiedonkeruu.
IReF-asetus korvaa useita nykyisiä EKP:n tilastoasetuksia, ja rinnanraportointivaiheen jälkeen pankeilta lakkaavat Suomen Pankin RATI-, Luoti- ja TIHA-tiedonkeruut.
Sijoitusrahastojen tilastoasetus uudistui vuonna 2024
Euroopan keskuspankin uudistettu sijoitusrahastojen tilastoasetus astui voimaan kesäkuussa 2024. Uuden asetuksen mukainen tiedonkeruu alkaa joulukuusta 2025.
Euroopan tasolla uudistus on merkittävä. Aiemmin pääosin neljännesvuosittainen tilasto on jatkossa kuukausittainen, sijoitukset eritellään entistä tarkemmin ja valtaosasta sijoituksia tiedot kerätään arvopaperikohtaisesti. Suomessa muutos ei ole niin suuri kuin monessa muussa maassa, sillä täällä tiedot on kerätty kuukausittain jo vuodesta 2008.
Euroopan keskuspankkijärjestelmän sisäiseen käyttöön toimitetaan jatkossa myös rahastokohtaisia tietoja. Muun muassa suureksi kasvaneen muiden rahastojen osuuden ja sijoituskohteen maantieteellisen sijainnin aiempaa tarkemmat jaottelut lisäävät tietojen käyttökelpoisuutta. Uutta tietoa raportoidaan myös rahaston ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG, environmental, social and governance) liittyvien vaatimusten noudattamisesta.
Asuntolainojen avainluvut löytyvät nyt suomenpankki.fi-etusivulta
Suomen Pankin pankkitilastojen käytetyimpiä tilastotietoja ovat kotitalouksien asuntolainoihin liittyvät tiedot. Asuntolainatiedot ovat oleellinen osa asuntomarkkinoiden ja kotitalouksien velkaantumisen seurantaa. Syyskuun 2024 lopussa asuntolainojen, mukaan lukien sijoitusasuntolainat, osuus kotitalouksien lainavelasta oli yli 60 %.
Verkkosivujen uudistuksen yhteydessä vuonna 2024 Suomen Pankki julkaisi kuukausittain päivittyvät asuntolainatilastojen avainluvut verkkosivustonsa etusivulla.
Avainluvuiksi nostettiin käyttäjien keskuudessa kysytyimpiä asuntolainatietoja. Niitä ovat asuntolainakanta ja sen prosentuaalinen vuosimuutos, uudet asuntolainanostot ja niiden keskikorko sekä uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika.
Muiden rahoituslaitosten seurantaa on kehitetty
Muiden rahoituslaitosten (MURA) tilastotietoja on kerätty Suomen Pankissa vuoden 2020 lopusta alkaen. Ennen MURA-tiedonkeruuta pankkisektorin ulkopuolisesta rahoituksen välityksestä oli verrattain niukasti tilastotietoa tai tiedot olivat hyvin puutteellisia. MURA-tiedonkeruu tarkensi kuvaa esimerkiksi kotitalouksien ja yritysten velkaantumisesta.
Syyskuun 2024 lopussa lähes kaikki (99 %) muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämät lainat (4,1 mrd. euroa) olivat kulutusluottoja. Vuoden 2024 kolmannen neljänneksen lopussa kotitalouksien kulutusluottokannasta (26,6 mrd. euroa) muut rahoituslaitokset olivat myöntäneet 15 %. Muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kanta oli 4,9 mrd. euroa syyskuun 2024 lopussa.
MURA-tiedonkeruun tilastotiedoista julkaistiin vuonna 2024 neljännesvuosittain päivittyvä ”Muiden rahoituslaitosten kotitalous- ja yrityslainat -dashboard”, jonka avulla suuri yleisö voi seurata tarkemmin kotitalouksien ja yritysten velkaantumista luottolaitossektorin ulkopuolelta. MURA-tiedoista on myös julkaistu säännöllisesti tilastotiedotteita. Vuonna 2025 tiedotteita julkaistaan neljännesvuosittain.
Suomen Pankki julkaisi uusia maksuliiketilastotietoja vuonna 2024
Vuonna 2024 Suomen Pankki julkaisi lisää maksuliiketietoja.
Uudet maksuliiketilastojulkaisut sisälsivät puolivuosittaisen maksuliiketilasto-dashboardin ja tilastotiedotteet. Uudessa dashboardissa julkaistut puolivuosittaiset maksuliiketiedot julkaistiin myös Suomen Pankin avoimen datan palvelussa. Puolivuosittaisten tietojen lisäksi Suomen Pankki jatkoi neljännesvuosittaisten maksuliiketilastojen ja vuosittaisten maksuliiketilastojen julkaisua.
Maksuliiketilastojulkaisujen kehittäminen jatkuu vuoden 2025 aikana, jolloin julkaistava tietosisältö laajenee kattamaan muun muassa petolliset maksut sekä aiempaa tarkempia tietoja korttimaksamisesta ja tilisiirroista.
Ilmastotilastoinnissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota rahoitusmarkkinoihin
Suomen Pankki osallistui aktiivisesti ilmastoindikaattorien kansainväliseen kehitystyöhön. Pankin painopisteet tässä työssä olivat:
- osallistuminen Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) yhteiseen kehitystyöhön
- Euroopan raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean (Committee on Monetary, Financial and Balance of Payments Statistics) alaisen kestävyysraportointityöryhmän vetäminen yhdessä Espanjan keskuspankin kanssa.
EKPJ:n asiantuntijatyöryhmä jatkoi työtään rahoitussektorille kohdistuvien ilmastonmuutoksen fyysisten ja siirtymäriskien indikaattorien parissa. Fyysisistä riskeistä saadaan aiempaa tarkempaa tietoa hyödyntämällä tarkempia paikkatietoja ja kansallisia rekisteriaineistoja.
Yritysten kestävyysraportointi tuli sovellettavaksi vuonna 2024. On tärkeää, että tilastotuottajat ja keskuspankit hyödyntävät tietoja heti alusta alkaen. Työryhmä määritti keskeisiä indikaattoreita ja valmisteli niiden keräämistä.
Suomen Pankin tilastoissa analysoitiin hiilidioksidi-intensiivisten energia- ja teollisuusyritysten ilmastositoumuksia. Merkittävä havainto oli, että eniten kasvihuonekaasuja päästävät yritykset ovat hyvin laajasti julkistaneet nettoneutraalisuustavoitteita toiminnalleen.
Runsaat kasvihuonekaasupäästöt lisäävät yritystoiminnan riskejä ja yritysten onnistuminen hiilitavoitteissaan vähentää pankkilainojen siirtymäriskiä.
Suomen Pankki ja Tilastokeskus keräsivät Varallisuustutkimuksen 2023 tiedot alkuvuoden 2024 aikana
Suomen Pankki käynnisti yhdessä Tilastokeskuksen kanssa Suomen tietojen keruun osana Euroopan keskuspankin varallisuustutkimuksen (HFCS, Household Finance and Consumption Survey) viidettä kierrosta.
Tiedot kerättiin vuodelta 2023. Tilastokeskus keräsi tiedot vuoden 2024 alkupuolella lähes 9 000 kotitaloudelta. Uutena tietona Suomen Pankki lisäsi tiedonkeruuseen tiedon kotitalouksien kryptovaroista.
Varallisuustutkimus valmistuu maaliskuussa 2025. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa kotitalouksien varallisuudesta, veloista ja kulutuksesta. Kotitalouksien velkaantumisen analysointi on tärkeää, sillä voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien velanhoito-ongelmilla voi olla haitallisia kerrannaisvaikutuksia talouteen ja rahoitusjärjestelmään.
Suomen Pankki käytti EKP:n tietoja kotitalouksien varallisuuseroista
Euroopan keskuspankin julkaisema uusi neljännesvuosittainen kokeellinen tilasto ”Hajotetut varallisuustilit kotitaloustyypeittäin” (Distributional Wealth Accounts eli DWA (englanniksi)) kuvaa kotitalouksien varallisuuden jakautumista euroalueella. Tiedot muodostetaan kahdesta tietolähteestä: varallisuusjakauma varallisuustutkimuksesta yhdistetään rahoitustilinpidon makrotaloudellisiin tietoihin.
Suomen Pankki esitteli kokeellisen tilaston tuloksia analyysiartikkelissa kotisivuillaan sekä Kansantalouden Aikakauskirjassa (2/2024). EKP tarkensi aineistoa myöhemmin, ja aineiston laatua parannetaan yhä. Taloussanomissa keskusteltiin syksyllä varallisuuserojen kasvusta Suomessa ja Suomen Pankki viittasi tässä yhteydessä EKP:n julkaisemiin uusimpiin tietoihin.
