Suomen Pankin taloudellisten riskien hallinta

Rahapolitiikan toimeenpano sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä. Niiden toteuttaminen aiheuttaa taloudellisia riskejä, joihin Suomen Pankki varautuu huolehtimalla taseensa vahvuudesta. Vuoden 2024 lopussa Suomen Pankin kokonaisriskit ja riskipuskurit olivat lähellä edellisen vuoden lopun tasoja.

Suomen Pankin sijoitustoiminnasta ja rahapolitiikan toteuttamisesta syntyy riskejä

Vuoden 2024 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 15 mrd. euroa. Se koostui kulta- ja valuuttavarannosta sekä pitkäaikaisista sijoituksista, jotka sisälsivät korkosijoituksia, osake- ja kiinteistörahastosijoituksia sekä käteistä.

Rahoitusvarallisuus ei sisällä rahapolitiikan toteutukseen liittyviä eriä, kuten pankeille myönnettyjä rahapoliittisia luottoja tai rahapoliittisissa operaatioissa ostettuja arvopapereita.

Valuuttavaranto sisältää likvidejä korkosijoituksia. Valuuttavarannon koko on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Merkittävä osa Suomen Pankin varallisuudesta on rahapoliittisista syistä ostettuja velkakirjoja sekä rahapolitiikan toimeenpanossa syntyneitä lainasaatavia pankeilta. Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimet toteutetaan hajautetusti eri jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) kesken, mutta niiden riskit ja tuotot jaetaan suurelta osin kansallisten keskuspankkien kesken.

Rahapoliittisten saatavien riski vastaa lähtökohtaisesti niin sanotun pääoma-avaimen mukaista osuutta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien rahapoliittisista kokonaissaatavista. Vuoden 2024 lopussa Suomen Pankin osuus oli 1,816 %.

Kansalliset keskuspankit kantavat kuitenkin itse julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman sekä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP, pandemic emergency purchase programme) valtionlainojen ja valtiosidonnaisten lainojen aiheuttamat riskit.

Suomen Pankin rahapoliittisten saatavien määrä jatkoi pienenemistään vuonna 2024

Eurojärjestelmän rahapoliittisten saatavien määrä pieneni vuoden 2024 aikana noin 800 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 4 300 mrd. euroa. Pienentyminen johtui jäljellä olleiden kohdennettujen pidempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO, targeted longer-term refinancing operations) takaisinmaksuista sekä rahapoliittisissa osto-ohjelmissa hankittujen velkakirjojen erääntymisistä.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP, asset purchase programme) oli erääntymisvaiheessa eikä siihen tehty ostoja enää vuonna 2024. PEPP-ohjelmassa uudelleensijoitukset jatkuivat vuoden 2024 loppuun asti, mutta vuoden toisella puoliskolla niitä ei enää tehty täysimääräisinä.

Suomen Pankin osuus rahapoliittisista saatavista pieneni noin 13 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 72 mrd. euroa.

Taulukossa 10 esitettyjen saatavien lisäksi Suomen Pankin taseessa oli 27 mrd. euron suuruinen eurojärjestelmän sisäinen saatava, joka koostui pääosin T2-erästä. Suomen Pankin taseen loppusumma oli vuoden 2024 lopussa 130 mrd. euroa.

Suomen Pankki hallitsee riskejä hajauttamalla

Suomen Pankin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja likviditeettiriskeistä. Markkinariskeillä tarkoitetaan esimerkiksi valuuttakurssien, korkojen ja osakehintojen vaihtelusta aiheutuvaa tappion mahdollisuutta.

Valuuttariski aiheuttaa eniten vaihtelua rahoitusvarallisuuden arvoon. Suomen Pankki hajauttaa riskiä sijoittamalla Yhdysvaltain dollareiden lisäksi Englannin puntaan ja Japanin jeniin. Valuuttariski hajautuu myös Kiinan juaniin, sillä Suomen Pankilla on saamisia Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF, International Monetary Fund).

Sijoitusten strateginen jakauma määritetään vertailuindeksin avulla. Indeksi ohjaa sijoitustoiminnan korko- ja luottoriskin ottamista yhdessä hienojakoisen rajoitekehikon kanssa. Näin Suomen Pankki varmistaa sijoitustensa hyvän likviditeetin sekä riittävän hajautuksen omaisuuslajien, maiden, maturiteettien ja liikkeeseenlaskijoiden välillä. Sijoitukset painottuvat korkean luottokelpoisuuden velkakirjoihin.

Suomen Pankki sijoittaa osan rahoitusvarallisuudestaan kansainvälisille osake- ja kiinteistömarkkinoille. Sijoitukset tehdään rahastojen kautta, ja ne hajauttavat taseen muita riskejä.

Rahapolitiikan osto-ohjelmien toteuttamisessa Suomen Pankki noudattaa muiden keskuspankkien tapaan koko eurojärjestelmää koskevia kelpoisuusvaatimuksia sekä muita riskienhallintaan liittyviä linjauksia.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan vastuullisesti. Se rajaa suoria korkosijoituksiaan vastuullisuuskriteerien avulla. Palveluntarjoajien vastuullisuus- ja luotettavuusarvioinnit korostuvat myös epäsuorassa sijoitustoiminnassa.

Suomen Pankin taseessa on rakenteellinen korkoriski

Osto-ohjelmilla ja luotto-operaatioilla luotu likviditeetti näkyy Suomen Pankin taseen vastattavaa-puolella keskuspankkitalletuksina.

Eurojärjestelmä päättää liikepankkien keskuspankkitalletuksille maksettavan korkotason rahapoliittisin perustein. Korkopäätös vaikuttaa välittömästi Suomen Pankin korkokustannuksiin. Rahapoliittiset saatavat ovat sen sijaan pääosin kiinteäkorkoisia. Näin ollen talletuksille maksettavan koron nosto heikentää Suomen Pankin korkokatetta. Tämä ero taseen varojen ja velkojen korkosidonnaisuudessa aiheuttaa rakenteellisen korkoriskin Suomen Pankin taseeseen.

Rahapolitiikan toteutukseen liittyviä kiinteäkorkoisten velkakirjojen ostoja tehtiin pitkään matalalla tuottotasolla. Vuoden 2022 toisella puoliskolla eurojärjestelmän ohjauskorot lähtivät nousuun, ja koronnostot jatkuivat vuoden 2023 aikana. Tällöin myös keskuspankkitalletuksille maksettava korko nousi, millä oli huomattava negatiivinen vaikutus korkokatteeseen.

Tämän rahoituskustannuksen seurauksena Suomen Pankin toiminnallinen tulos oli edelleen negatiivinen vuonna 2024. Vuoden 2024 lopun tilanteessa vallitsevien korko-odotusten perusteella korot ovat laskusuunnassa. Odotusten perusteella toiminnallinen tulos pysyy kuitenkin edelleen vuonna 2025 negatiivisena. Korkojen laskiessa Suomen Pankin tulos vähitellen paranee.

Taseen rakenteellinen korkoriski pienenee rahapoliittisista syistä ostettujen kiinteäkorkoisten velkainstrumenttien erääntyessä.

Neljännesvuosittaiset päivitykset taloudellista riskiä kuvaaviin lukuihin ovat saatavilla suomenpankki.fi-sivuston riskienhallinnan ja -valvonnan sivulla.

Suomen Pankin kokonaisriskit olivat vuoden 2024 lopussa lähellä edellisen vuoden lopun tasoa

Rahapoliittisten saatavien erääntyminen pienensi Suomen Pankin riskejä vuoden kuluessa, mutta valuuttavarannon kasvattaminen puolestaan kasvatti riskejä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Nämä vaikutukset kumosivat pitkälti toisensa, joten kokonaisriskit olivat vuoden 2024 lopussa lähellä edellisen vuoden lopun tasoa.

Suomen Pankki mittaa taseen kokonaisriskejä vakiintuneita tilastollisia menetelmiä käyttäen. Rahapolitiikan riskien mittaaminen perustuu Euroopan keskuspankin tuottamaan riskiraportointiin, jota kehitetään jatkuvasti eurojärjestelmän riskienhallintakomitean johdolla.

Suomen Pankki käyttää kokonaisriskiarviona seuraavan vuoden aikana yhden prosentin todennäköisyydellä tapahtuvaa tappiota (ES, expected shortfall 99 %).

Riskiarviota täydennetään stressitesteillä, jotka kuvaavat mahdollisten mutta epätodennäköisten skenaarioiden aiheuttamia tappioita.

Vuoden 2024 lopussa kokonaisriskiarvio oli 2,8 mrd. euroa. Kokonaisriskiarvio ei sisällä kullan hintariskiä, koska kullan arvonmuutostili kattaa merkittävän arvon laskun. Kullan riskin huomioon ottamisen jälkeen kokonaisriskiarvio on samoin 2,8 mrd. euroa.

Vuoden 2024 lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 1,5 mrd. euron ja varauksia 3,0 mrd. euron verran. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,9 mrd. euroa (kuvio 24).

Korkeista rahoituskustannuksista seurannut negatiivinen toiminnallinen tulos pienensi riskipuskureita, mutta sijoitusten arvonnousu kasvatti niitä. Lisäksi vuoden viimeisellä neljänneksellä toteutettu kullan myynti kasvatti riskipuskureita, joihin ei sisällytetä kullan arvonmuutostiliä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena riskipuskurit olivat vuoden 2024 lopussa lähellä edellisvuoden lopun tasoa.

Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit (kuvio 25).