Toimintaympäristön ja talouden kehitys vuonna 2024

Geopoliittiset jännitteet lisääntyivät vuoden 2024 aikana entisestään. Epävarmuus vaikutti myös euroalueen talouteen, joka kehittyi selvästi maailmantaloutta heikommin. Inflaatiopaineiden hellittäminen mahdollisti rahapolitiikan keventämisen. Suomesssa kiinteistökaupan ongelmat kuitenkin jatkuivat ja heijastuivat myös rahoitusmarkkinoille.

Geopoliittiset jännitteet pysyivät korkealla tasolla vuonna 2024

Geopoliittiset jännitteet lisäsivät maailmantalouden epävarmuutta

Vuonna 2024 raha- ja talouspolitiikan ympäristöä määrittivät edelleen geopoliittiset jännitteet.

Venäjän laittoman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa aiheutti merkittävää taloudellista ja poliittista epävarmuutta etenkin euroalueella, mutta myös maailmanlaajuisesti. Myös Lähi-idän tilanne säilyi monin tavoin vaarallisena.

Kansantaloudet ja yritykset ovat kuitenkin ainakin osittain pystyneet sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Vuonna 2024 monien raaka-aineiden, myös energian, hinnat laskivat.

Vuoden jälkipuoliskolla kansainväliset rahtihinnat nousivat hieman, mutta eivät saavuttaneet lähellekään lähimenneisyyden huipputasoja. Yritykset ennakoivat mahdollisesti korkeampia kansainvälisiä tullimaksuja ja sopeuttivat osittain siksi toimintaansa sekä tuotantonsa maantieteellistä jakaumaa etukäteen.

Euroalueen talouskasvu oli vuonna 2024 vaimeaa inflaation hidastumisesta huolimatta

Keskuspankit laskivat korkoja inflaation hidastuessa

Keskuspankkien toimet inflaation hillitsemiseksi vaikuttivat vuonna 2024 toivotusti. Inflaatiopaineiden hellittäessä lukuisat keskuspankit vähensivät asteittain rahapolitiikan rajoittavuutta.

Euroalueen inflaation hidastumista tukivat energian hintojen lasku ja ruoan hinnan nousun pysähtyminen. Rahapolitiikalla hillittiin kokonaiskysyntää ja pidettiin inflaatio-odotukset 2 %:n tuntumassa. Palkkojen kasvuvauhti pysyi kuitenkin nopeana, mikä ylläpiti palveluiden hintojen nousua.

Energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli vuoden 2024 ajan euroalueella kokonaisinflaatiota nopeampaa. Koko vuoden inflaatio oli 2,4 % ja pohjainflaatio 2,8 %.

Euroalueen talouskasvu hidasta vuonna 2024

Euroalueen talouskasvu oli vuonna 2024 edelleen hidasta. Teollisuustuotannon kehitys oli heikkoa kalliin energian ja vaisun kotimaisen kysynnän seurauksena.

Hyvästä työmarkkinakehityksestä huolimatta myös yksityisen kulutuksen elpyminen oli vaimeaa. Vientinäkymiä vaikeuttivat geopoliittiset riskit sekä kansainvälisen talouden, etenkin Kiinan, heikko kehitys. 

Lyhyet markkinakorot laskivat euroalueella vuonna 2024

Euroalueen maiden valtionlainojen korkoerot Saksaan supistuivat edelleen vuonna 2024

Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti koronlaskut kesäkuussa 2024 ja laski vuoden aikana keskeistä ohjauskorkoaan eli talletuskorkoa neljä kertaa, yhteensä 1,0 prosenttiyksiköllä. Erityisesti lyhyet markkinakorot, kuten euriborit, laskivat myös selvästi.

Vuoden aikana korkokäyrät, jotka esimerkiksi Saksassa ja USA:ssa olivat pitkään laskevia, kääntyivät nouseviksi. Suurin korkojen lasku tapahtui siis lyhyissä koroissa.

Saksan 10 vuoden valtionlainakorko oli korkeimmillaan toukokuun lopulla lähellä 2,7 %:n tasoa, mutta päätyi loppuvuonna noin 2,4 %:iin. Vuoden 2024 lopun korkotaso oli kuitenkin korkeampi kuin vuoden 2023 lopun taso, jolloin korko oli 2 %:n tuntumassa.

Euroalueen maiden kymmenen vuoden valtionlainojen korkoerot Saksaan jatkoivat supistumistaan vuoden 2024 aikana. Poikkeuksena tästä oli Ranska, jonka valtionlainan korkoero Saksaan kasvoi maan julkisen talouden tilan ja poliittisen epävarmuuden takia.

Ranskan valtionlainan korkoero Saksaan verrattuna nousi kesäkuun europarlamenttivaaleja edeltävästä noin 0,5 %:sta loppuvuoden yli 0,8 %:iin. Suomen vastaava korkoero Saksaan oli vuoden aikana vakaa ja jopa laski vuoden loppua kohti lähelle 0,4 %:n tasoa, kun se oli vuoden 2023 lopussa ollut 0,5 % tasossa.

Vuoden 2024 kuluessa 12 kuukauden euriborkorko laski yhden prosenttiyksikön, ja päätyi vuoden lopussa 2,5 %:iin. Euriborin laskentamenetelmän uudistus otettiin käyttöön vuoden aikana. Samalla suomalainen OP Yrityspankki liittyi takaisin euriborpaneeliin.

Vakuudellisilla rahamarkkinoilla kehitys oli vuoden aikana uudensuuntaista, kun määrällisen kiristämisen vaikutuksesta sekä valtioiden velkapaperien tarjonnan kasvusta johtuen repokorot nousivat suhteessa EKP:n talletuskorkoon.

Yhdysvaltojen ja euroalueen osakeindeksit nousivat, kulta ennätyshinnassa

Osakemarkkinoilla vuosi 2024 oli erityisen hyvä Yhdysvalloissa, jossa varsinkin teknologiasektorin osakkeet nostivat osakeindeksien vuosituottoa.

Euroalueen osakemarkkinoiden kehitys oli vaimeampaa, mutta vuositasolla EURO STOXX -indeksi nousi 8 %. Helsingin pörssin osalta vuosi päättyi OMX Helsinki -indeksin 6 %:n laskuun.

Euron dollarikurssi heikkeni vuoden aikana lähes 7 %, ja kurssi laski tasolta 1,10 kohti tasoa 1,03.

Kullan hinta jatkoi ennätysmäistä nousuaan koko vuoden ajan ja kallistui 35 % vuoden aikana euroissa mitattuna. Vuoden hintahuippu oli marraskuussa: 2 600 euroa kultaunssilta.

Suomen talous oli taantumassa vuonna 2024

Yksityinen kulutus supistui

Suomen bruttokansantuote (BKT) supistui vuonna 2024 edellisvuodesta. Vaikka inflaation hidastuminen ja korkojen lasku osaltaan tukivat investointeja ja kulutusta, niissä ei vielä nähty parantumista.

Kotitalouksien ostovoima vahvistui, sillä inflaatio hidastui selvästi, ja palkat nousivat. Lisäksi korkotason lasku vähensi velallisten kotitalouksien korkorasitusta nopeasti. Yksityinen kulutus kuitenkin supistui heikon luottamuksen ja huonon työmarkkinakehityksen vuoksi.

Asuntorakentaminen supistui edelleen voimakkaasti

Myös yksityisten investointien kehitys jatkui Suomessa epäedullisena. Erityisesti asuinrakentaminen oli pahoissa vaikeuksissa, mutta myös muut investoinnit vähentyivät merkittävästi.

Asuinrakentaminen supistui vuositasolla yhä voimakkaasti, vaikka lasku tasaantuikin vuoden 2024 aikana. Asuntokauppa oli edelleen hiljaista ja uusia myymättömiä asuntoja oli paljon.

Asuntojen rakennuslupahakemusten ja aloituksien määrät vähentyivät edelleen poikkeuksellisen paljon, lähelle 1990-luvun laman lukemia.

Maailmantalouden epävarmuus hillitsi vientimarkkinoiden kasvua ja yritysten investointeja Suomeen

Epävarmuus maailmantalouden näkymistä hillitsi vientimarkkinoiden kasvua, ja Suomen vienti kehittyi kokonaisuutena melko heikosti. Toisaalta nettovienti tuki kasvua, kun tuonti laski heikon kotimaisen kysynnän vuoksi.

Epävarmuus kansainvälisen talouden kehityksestä heikensi myös yritysten investointeja Suomen vientimarkkinoilla. Kesän ja syksyn aikana viennissä alkoi kuitenkin jo näkyä kasvun merkkejä.

Suomen julkisen talouden kehitys oli vuonna 2024 heikkoa. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen syveni sopeutustoimista huolimatta, sillä menojen kasvu jatkui nopeampana kuin tulojen kasvu.

Suomen rahoitusjärjestelmää koettelivat kiinteistörahastojen vaikeudet ja kyberhyökkäykset

Kotitaloudet ja yritykset arastelivat lainanottoa, vaikka korkojen lasku helpotti velallisia

Korkojen aleneminen vuonna 2024 pienensi suomalaisten yritysten ja kotitalouksien lainanhoitomenoja. Suomessa markkinakorkojen muutokset välittyvät nopeasti lainakorkoihin, sillä suomalaiset lainanottajat suosivat lyhyisiin korkoihin sidottuja lainoja.

Korkojen alenemisesta huolimatta yritykset ja kotitaloudet olivat edelleen varovaisia tekemään suuria investointeja ja ottamaan lainaa.

Asuntokauppa piristyi, mutta silti osa kiinteistörahastoista ajautui vaikeuksiin

Asuntokauppojen määrät olivat selvästi tavanomaista vähäisempiä vielä vuoden 2024 alkupuoliskolla. Ensiasuntokauppojen varainsiirtoverotuksen kiristyminen vuoden 2024 alussa hiljensi ensiasuntojen kauppaa varsinkin alkutalvella 2024. Asuntokauppa kuitenkin alkoi piristyä asteittain vuoden loppua kohden.

Varsinkin suurten kiinteistökauppojen tekeminen oli silti edelleen vaikeaa, ja kiinteistörahastojen vaikeudet jatkuivat. Vuoden 2024 aikana useat suomalaiset rahastoyhtiöt keskeyttivät lunastukset kiinteistörahastoistaan. Toimien tarkoituksena oli varmistaa, että rahastot eivät joudu myymään kiinteistösijoituksiaan vaikeassa markkinatilanteessa.

Asuntokaupan vähittäisen elpymisen myötä asuntojen hintojen lasku tasaantui vuonna 2024. Vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat laskeneet kesäkuun 2022 ja vuoden 2023 lopun välisenä aikana noin 10 %  ja erityisesti pääkaupunkiseudulla vielä enemmän. Vuonna 2024 vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat keskimäärin enää noin 3 % edellisvuodesta.

Pankkipalveluiden saavutettavuus oli hyvä kyberhyökkäyksistä huolimatta

Kiristynyt geopoliittinen tilanne näkyi myös finanssialan palveluissa. Suomalaisiin pankkeihin sekä finanssialan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistettiin vuonna 2024 useita vaikuttamiskampanjoita.

Pankkeihin kohdistuneet kyberhyökkäykset olivat tavanomaista pitkäkestoisempia ja voimakkaampia, mutta aiheuttivat vain lyhytaikaisia häiriöitä joidenkin pankkien palveluiden saatavuuteen.

Suomen kansainvälisiä tietoverkkoja häirittiin useasti vuonna 2024. Vahingot jäivät taloudellisiksi, eivätkä ne heikentäneet pankkipalveluiden saatavuutta. Teleoperaattorien kyky uudelleenreitittää yhteydet nopeasti oli hyvä.