Suomen Pankin varallisuuden hallinta vuonna 2024

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus koostuu valuuttavarannosta, pitkäaikaisista sijoituksista ja kultavarannosta. Valuuttavarannon hallinta on olennainen osa Suomen Pankin lakisääteisiä tehtäviä. Se auttaa osaltaan varautumaan tulevaisuuden epävarmuuksiin ja kriiseihin. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sijoituksia ohjaa pankin johtokunnan vuosittain päättämä sijoituspolitiikka, joka koostuu korkosijoituspolitiikasta, pitkäaikaisen sijoitustoiminnan sijoituspolitiikasta ja vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteista.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden hallinta vuonna 2024

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sijoitustoiminnan tuotto oli positiivinen

2024 oli sijoitusmarkkinoilla kokonaisuudessaan hyvä vuosi erinäisistä jännitteistä huolimatta.  

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sijoitustoiminta tuotti 5,8 % eli 550 milj. euroa. Kulta ja valuuttakurssivaikutukset mukaan lukien rahoitusvarallisuus kasvoi 14,5 % eli lähes 2 mrd. euroa.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuudella tarkoitetaan pankin oman sijoitustoiminnan alaisia tase-eriä, joita oli vuoden 2024 lopussa noin 15,4 mrd. euroa.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuteen eivät sisälly eurojärjestelmän rahapolitiikkaan liittyvät tase-erät, kuten rahapoliittiset velkakirjojen osto-ohjelmat tai pankeille myönnetyt rahapoliittiset lainat.

Oman rahoitusvarallisuutensa koosta Suomen Pankki päättää nettorahoitusvaroja koskevan ANFA-sopimuksen (Agreement on Net Financial Assets) puitteissa.

ANFA-sopimus on eurojärjestelmän keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin (EKP) välinen sopimus. Sillä säännellään eurojärjestelmän keskuspankkien sellaisten sijoitusten määrää, jotka liittyvät niiden kansallisten tehtävien hoitoon.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan keskuspankkitavoitteiden mukaisesti huomioiden sijoitustoiminnan tuotot ja riskit sekä vastuullisuusnäkökohdat. 

Vuonna 2024 Suomen Pankki päätti kasvattaa valuuttavarantoaan

Valuuttavarannon hallussapito ja hoito kuuluvat Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin. Suomen Pankin valuuttavarannon koko ja jakautuminen eri valuuttojen kesken perustuu kansallisen varautumisen tarpeisiin ja keskuspankkitehtävistä johtuviin velvoitteisiin.

Valuuttavarannolla on keskeinen rooli, kun huolehditaan taloudellisesta valmiudesta tulevaisuuteen liittyvien epävarmuuksien varalta ja varaudutaan maan ulkoista maksukykyä heikentäviin kriiseihin.

Valuuttavarannon hallintaan liittyvät päätökset tehdään Suomen Pankin johtokunnassa tarvittaessa tai vähintään kolmen vuoden välein.

Valuuttakohtaiset tavoitetasot vuosiksi 2022–2024 olivat Yhdysvaltain dollarille (USD) 5 mrd., Englannin punnalle (GBP) 650 milj. ja Japanin jenille (JPY) 95 mrd. kyseistä valuuttaa.

Loppuvuodesta 2024 Suomen Pankin johtokunta päätti kasvattaa valuuttavarantoa noin 2 mrd. euron edestä noin 9 mrd. euroon.

Johtokunta teki edellisen kerran valuuttavarannon kokoon ja koostumukseen liittyvän laajemman arvioinnin vuonna 2021. Sen jälkeen toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti, mikä vaikutti valuuttavarannon varautumisperusteisiin näkökohtiin.

Valuuttavarantoa kasvatettiin helmikuuhun 2025 mennessä ostamalla pääosin Yhdysvaltain dollareita, mutta myös Englannin puntia ja Japanin jenejä.

Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden merkittävin riski. Koska valuuttavarannon kasvu lisää Suomen Pankin valuuttakurssiriskiä merkittävästi, päätti Suomen Pankin johtokunta vahvistaa varauksia kasvavaa valuuttakurssiriskiä vastaan myymällä noin 10 % Suomen Pankin kultavarannosta. Myyty kulta sijaitsi Lontoossa, mikä on kansainvälisen kultamarkkinan keskus.

Myyntien jälkeen Suomen Pankilla on kultaa noin 44 tonnia. Sen markkina-arvo oli vuoden 2024 lopussa noin 3,5 mrd. euroa. Kulta säilyy rahoitusvarallisuudessa tärkeänä varautumisen välineenä.

Rahoitusvarallisuus ja valuuttavaranto vuonna 2024

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sisältö

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus koostuu valuuttavarannosta, pitkäaikaisista sijoituksista sekä kultavarannosta. Vuoden 2024 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 15,4 mrd. euroa (taulukko 7).

Suomen Pankin valuuttavarannon muodostavat puolestaan suorat ja epäsuorat valuuttamääräiset korkosijoitukset sekä kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien määräiset erät (SDR, Special Drawing Rights).

Suomen Pankki päättää sijoituspolitiikastaan vuosittain

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sijoituksia ohjaa pankin johtokunnan vuosittain päättämä sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikka koostuu korkosijoituspolitiikasta, pitkäaikaisen sijoitustoiminnan sijoituspolitiikasta ja vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteista.

Valuuttavarannon korkosijoituspolitiikka määrittelee strategisen korkosijoitusten omaisuuslajikohtaisen jakauman ja valuuttakohtaisen korkoriskin tason.

Pitkäaikaisella sijoitustoiminnalla on muuhun rahoitusvarallisuuteen verrattuna korkeampi tuotto-odotus ja alhaisempi likviditeettivaatimus. Riskin ja tuoton suhde paranee koko taseen tasolla, kun varallisuus hajautetaan erilaisiin sijoituskohteisiin.

Suomen Pankki päivittää vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet vuosittain sijoituspolitiikan yhteydessä. Lisäksi se julkaisi keväällä 2024 verkkosivuillaan vastuullisen sijoittamisen vuosiraportin.

Rahoitusvarallisuuden sijoituspolitiikka muodostaa suorille korkosijoituksille strategisen markkinaperusteisen indeksin, johon toteutettavaa sijoitustoimintaa verrataan.

Suomen Pankin varainhallintatoimisto voi sijoitustoiminnassaan poiketa strategisesta indeksistä ennalta asetettujen liikkumarajojen ja riskirajoitteiden mukaisesti.

Pitkäjänteinen ja koko taseen riskit huomioiva sijoituspolitiikka mahdollistaa vahvan taseen ylläpidon ja edistää Suomen Pankin tavoitetta vakaasta voitonjaosta valtiolle vakavaraisuutta vaarantamatta.

Suomen Pankin valuuttavarannon korkosijoitukset

Suomen Pankin valuuttavarannon korkosijoitukset, pois lukien SDR-määräiset erät, jakautuivat valtioiden velkakirjoihin ja keskuspankkitalletuksiin (55,5 %), monikansallisten tai valtioliitännäisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin (27,6 %), pankkien vakuudellisiin katettuihin velkakirjoihin (4,5 %), yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin (8,0 %) ja käteisinstrumentteihin (4,4 %).

Rahastomuotoisia korkosijoituksia oli yhteensä 279 milj. euron arvosta kansainvälisen järjestelypankin (BIS, Bank for International Settlements) hallinnoimassa vihreiden velkakirjojen (green bond) rahastossa.

Korkosalkun korkoriskiä mittaava keskimääräinen duraatio eli keskimääräinen juoksuaika oli, pois lukien BIS:n korkorahasto, vuoden 2024 lopussa 2,2 vuotta. Korkosijoituksia tehdään korkean luottoluokituksen velkakirjoihin.

Suomen Pankin pitkäaikaiset sijoitukset

Suomen Pankki tekee pitkäaikaisia sijoituksia taseen hyvin pitkäaikaiseksi katsottujen pääomaerien reaaliarvon säilyttämiseksi.

Pitkäaikaiset sijoitukset koostuivat vuonna 2024 osake-, kiinteistö-, korko- ja käteissijoituksista. Pitkäaikaisen salkun koko oli vuoden lopussa yhteensä 3 488 milj. euroa.

Osakesijoitukset on tehty kehittyneiden markkinoiden maailmanindeksiä seuraaviin sekä vastuullisuus- ja ilmastokysymykset huomioiviin indeksirahastoihin passiivisten ETF-rahastojen (Exchange Traded Funds) kautta.

Kiinteistösijoitukset on hajautettu useaan suureen eurooppalaiseen  kiinteistörahastoon, joiden omistamat kiinteistöt ovat hyvillä sijanneilla ja helposti vuokrattavissa.

Rahoitusvarallisuuden tuotot ja riskit

Rahoitusmarkkinoilla oli hyvä vuosi jännitteistä huolimatta. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuonna 2024 oli 14,5 % eli 1 949 milj. euroa. Se oli selvästi edellisvuotta korkeampi, sillä vuonna 2023 kokonaistuotto oli 4,5 % eli 586 milj. euroa (taulukko 8).

Varsinaisen sijoitustoiminnan tuotto ilman valuuttakurssimuutosten, kultavarannon ja SDR-määräisten erien vaikutusta oli 5,8 % eli 549,7 milj. euroa.

Valtionlainakoroissa ei ollut vuoden 2024 aikana selkeää suuntaa. Lyhyet valtionlainakorot laskivat keskuspankkien keventäessä rahapolitiikkaa, mutta pidemmät korot lähtivät loppuvuodesta nousuun jyrkentäen korkojen aikarakennetta.

Suomen Pankin valuuttavarannon korkosijoitusten tuotto oli 202,3 milj. euroa, josta suurin osa eli 177,7 milj. euroa tuli Yhdysvaltain dollarin määräisistä sijoituksista. Englannin punnan määräisten korkosijoitusten tuotto oli 25,1 milj. euroa ja Japanin jenin määräisten hieman negatiivinen, –0,5 milj. euroa.

Osakemarkkinat nousivat vuoden aikana merkittävästi etenkin Yhdysvalloissa, missä osakemarkkinoita vahvisti erityisesti teknologiasektorin kehitys.

Suomen Pankin pitkäaikaisen salkun osakesijoitukset tuottivat valuuttakurssisuojaus huomioiden 22,0 %, eli 287,3 milj. euroa vuonna 2024.

Kiinteistösijoitukset pärjäsivät edelleen heikosti. Kiinteistöjen arvostukset ovat laskeneet viime vuosien aikana, mikä näkyy kiinteistörahastojen tuloksissa. Arvostusten lasku tasaantui hieman vuoden 2024 aikana, mutta rahastosijoitusten tuotto jäi negatiiviseksi olleen –3,0 % eli –5,2 milj. euroa.

Kullan dollarihinta nousi vuoden aikana merkittävästi, noin 27 %. Kullan hinnan nousuun vaikuttivat muun muassa inflaatiopaineet, alhaiset korot, geopoliittinen epävarmuus sekä joidenkin kehittyvien ja nousevien talouksien keskuspankkien kultaostot.

Kullan hinnan nousu näkyi merkittävänä arvonmuutoksena. Suomen Pankin kultavarannon arvo nousi vuoden aikana 34,4 % eli 1 014,6 milj. euroa.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus kasvoi myös valuuttakurssimuutosten takia erityisesti Yhdysvaltain dollarin vahvistuttua euroa vastaan. Valuuttakurssimuutosten vaikutus valuuttavarantoon oli 5,1 % eli 315,0 milj. euroa.

Rahoitusvarallisuuden markkinariski VaR (Value-at-Risk 99 %, 1 pv) vaihteli 49 milj. euron ja 127 milj. euron välillä vuonna 2024 (kuvio 22). Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin valuuttamääräisen korkosijoitusvarallisuuden merkittävin riski.

Euroopan keskuspankin valuuttavaranto-osuus

EKP:llä on oma valuuttavarantonsa, jonka hallinnointi ja sijoittaminen on hajautettu eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien tehtäväksi pääoma-avaimen mukaisin osuuksin.

Suomen Pankki hallinnoi ja sijoitti vuonna 2024 osuutta EKP:n valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa. EKP:n valuuttavarannon sijoituksissa korostuvat turvallisuus- ja likvidiystavoitteet, sillä varannon keskeisenä tarkoituksena on taata riittävät resurssit eurojärjestelmän valuuttamarkkinatoimenpiteiden tarpeisiin.

Suomen ja Viron yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista koostuvan Yhdysvaltain dollarin määräisen varanto-osuuden arvo oli vuoden 2024 lopussa 1 291 milj. euroa. Lisätietoja EKP:n valuuttavarannon hoidosta on saatavilla EKP:n vuosikertomuksesta.

Vastuullinen sijoitustoiminta ja ilmastoraportointi vuonna 2024

Vastuullisuus on yksi Suomen Pankin sijoitustoimintaa ohjaavista tavoitteista

Keskuspankkien sijoitustoiminnan perusperiaatteita ja -tavoitteita ovat tyypillisesti turvallisuus, likvidiys ja tuotto. Suomen Pankki on lisännyt  näiden rinnalle vastuullisuuden neljänneksi sijoituspäätöksiä ohjaavaksi tavoitteeksi ja tiiviiksi osaksi jokapäiväistä sijoitustoimintaa.

Suomen Pankin sijoitusvarallisuutta hallinnoitiin sijoitustoiminnalle asetettujen vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti vuoden 2024 aikana.

Suomen Pankki on asettanut koko sijoitusvarallisuudelleen hiilineutraaliustavoitteen, joka tulee saavuttaa viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi sijoitusvarallisuuden erille on asetettu määrällisiä ja laadullisia ilmastovälitavoitteita. Vuonna 2024 sijoitusvarallisuuden erät olivat linjassa vuodeksi 2025 määriteltyjen välitavoitteiden kanssa.

Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen koko sijoitusvarallisuuden osalta riippuu ensisijaisesti siitä, miten valtiot onnistuvat Pariisin ilmastonsopimuksen tavoitteissa, sillä keskuspankkitoimintojen vuoksi merkittävä osa Suomen Pankin sijoitusvarallisuudesta on sijoitettu valtioiden liikkeeseen laskemiin velkakirjalainoihin. Osake- ja yrityslainasijoitusten osalta hiilineutraaliustavoitteeseen on mahdollista päästä jo ennen vuotta 2050.

Suomen Pankin sijoitustoimintaa kehitettiin ja toteutettiin myös YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI, Principles for Responsible Investment) mukaisesti. Suomen Pankki allekirjoitti vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuonna 2019.

Vuoden 2024 lopussa saatu PRI-arviointiraportti vuodelta 2023 antoi Suomen Pankille hyvät arvosanat vastuullisuuden toteutumisesta sijoitustoiminnassa.

Suomen Pankin sijoitustoiminnan ilmastotunnusluvut

Suomen Pankki julkaisi kesäkuussa 2024 koko sijoitustoiminnan kattavan vastuullisen sijoittamisen vuosiraportin vuodelta 2023. Vuosiraportti sisälsi myös rahoitusvarallisuuden ilmastoraportin sekä eurojärjestelmän yhteismitallisten raportointivaatimusten mukaiset ilmastotunnusluvut sijoitusluokittain.

Vastuullisen sijoittamisen vuosiraportti ja ilmastotunnusluvut vuodelta 2024 julkaistaan Suomen Pankin verkkosivuilla kevään 2025 aikana.

Suomen Pankin sijoitustoiminnan merkittävimmät päästöt kohdistuvat valtionlainasijoituksiin, joita Suomen Pankilla on sijoitusvarallisuudessa muun muassa keskuspankkitehtäviensä vuoksi.

Osakesijoitusten hiilijalanjälki lähestyi suunnitellusti vuodelle 2025 asetettua välitavoitetta

Suomen Pankki lähestyi vuonna 2024 edelleen vuodelle 2025 välitavoitteeksi asetettua osakesijoitusten keskimääräisen hiili-intensiteetin (WACI, Weighted Average Carbon Intensity) puolittamista vuoden 2021 lähtötasoon verrattuna.

Vuoden 2024 aikana ei tehty uusia sijoituksia ilmasto- tai ESG-rahastoihin, mutta osakeallokaation hiili-intensiteettiarvoa paransi vuoden lopussa pitkäaikaisen sijoitussalkun kokonaisallokaation sopeuttamiseksi toteutetut myynnit kehittyneiden markkinoiden maailmanindeksejä seuraavista indeksirahastoista (taulukko 9).