Euroalueen rahapolitiikka vuonna 2025

Euroalueen rahapolitiikasta huolehtii eurojärjestelmä, johon kuuluvat Euroopan keskuspankki ja euroalueen kansalliset keskuspankit. Suomen Pankki osallistuu eurojärjestelmän yhteisen rahapolitiikan valmisteluun ja päätöksentekoon sekä vastaa rahapolitiikan toteuttamisesta Suomessa. Vuonna 2025 euroalueen rahapolitiikan päätösten keskeinen tavoite oli inflaation vakauttaminen.

Suomen Pankin asiantuntijuus tuki euroalueen rahapolitiikan valmistelua myös vuonna 2025

Vuonna 2025 Suomen Pankki osallistui keskeisesti Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan strategia-arvioon. Arvio vahvisti 2 %:n inflaatiotavoitteen ja painotti varautumista entistä epävakaampaan toimintaympäristöön.

Lisäksi Suomen Pankki analysoi euroalueen taloutta, maailmankaupan riippuvuuksia ja geopolitiikan vaikutuksia talouteen ja tuki näin eurojärjestelmän rahapoliittista päätöksentekoa.

Suomen Pankki ja rahapolitiikan valmistelu

Suomen Pankki on vaikuttava eurojärjestelmän jäsen, joka perustaa kannanottonsa tietoon, tutkimukseen ja laadukkaaseen analyysiin. Suomen Pankin asiantuntijat osallistuvat laajasti eurojärjestelmän rahapoliittisen komitean ja sen alaisten työryhmien työhön.

Suomen Pankin asiantuntijat tekevät yhteistyötä yli osastorajojen. He valmistelevat pääjohtajalle rahapoliittisen suosituksen EKP:n neuvostossa tapahtuvaa rahapoliittista päätöksentekoa ja vaikuttamista varten.

Valmisteluun kuuluvat myös rahapolitiikan toimintaympäristöön ja -edellytyksiin liittyvät rakenteelliset kysymykset sekä rahapolitiikkaan liittyvän viestinnän tukeminen.

Vuonna 2025 rahapolitiikan valmistelussa painottuivat EKP:n strategia-arviotyöhön osallistuminen ja rahapolitiikan toimintaympäristön muutoksen analyysi erityisesti Yhdysvaltojen kauppa- ja muun politiikan seurausten osalta.

Talous- ja inflaatiokehityksen analysointi ja ennustaminen vaati myös euroalueen ulkopuolisten talouksien tutkimista

Suomen Pankin asiantuntijat laativat ennen jokaista EKP:n rahapoliittista kokousta kattavan, rahapolitiikan valmistelua tukevan, analyysin euroalueen talouskehityksestä. Analyysi kattaa rahapolitiikan kannalta relevantin kehityksen reaalitaloudessa, hinnoissa ja rahoitusmarkkinoilla.

Asiantuntijat hyödyntävät analyysissään laajasti ajankohtaisia tilastoaineistoja, tutkimuksia ja selvityksiä, talous- ja työllisyyskehitystä ennakoivia nowcasting-malleja sekä jatkuvasti kehittyviä inflaatio- ja rahapolitiikkamalleja.

Euroalueen analyysissa otetaan huomioon myös Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimus euroalueen ulkopuolisten talouksien makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä. Sen painopistealueita ovat Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän lisäksi erityisesti kansainvälinen kauppa ja raaka-ainemarkkinat.

BOFIT:in tutkimuksen keskeisiä aiheita olivat vuonna 2025 muun muassa pakotteiden vaikutukset Venäjän talouteen sekä kaupan esteiden ja taloudellisten riippuvuuksien analyysi. Alla olevat kolme artikkelilinkkiä ovat esimerkkejä tästä työstä.

Iikka Korhonen ja Heli Simola: From sanctions to price surges: The dynamics of Russia’s import prices (englanniksi)

Pasi Ikonen, Sanna Kurronen, Risto Rönkkö ja Lauri Vilmi: Mallilaskelmien mukaan tämänhetkisten tuontitullien vaikutus euroalueeseen varsin pieni

Juuso Kaaresvirta ja Riikka Nuutilainen: Päivitys Suomen ja EU:n Kiinan-tuontiriippuvuuteen.

Suomen Pankin akateeminen tutkimus sai laajaa näkyvyyttä

Vuonna 2025 Suomen Pankin tutkijoilta hyväksyttiin julkaistavaksi noin kymmenen vertaisarvioitua tutkimusta esimerkiksi rahapolitiikan, rahoitusvakauden ja asuntomarkkinoiden teemoista. Ne käsittelivät muun muassa inflaatiotavoitetta, taloudellisen epävarmuuden vaikutusta inflaatioon, pankkien likviditeetin luontia ja negatiivisten politiikkakorkojen välittymistä luottomarkkinoille.

Uusia tutkimusprojekteja ja -tuloksia esiteltiin Suomen Pankin omassa keskustelualoitesarjassa ja laajemmalle asiantuntijayleisölle esimerkiksi VoxEU (englanniksi) ja SUERF Policy Notes & Briefs (englanniksi) -kolumneissa. Nämä aiheet käsittelivät muun muassa inflaation ennustamista malliyhdistelmien avulla ja optimaalista pankki- ja yritystukea kriisitilanteissa.

Lisäksi uusia tutkimuksia on esitelty säännöllisesti alan tieteellisissä kansainvälisissä konferensseissa sekä eurojärjestelmän alaisissa komiteoissa, työryhmissä ja esimerkiksi eurojärjestelmän ”Challenges for Monetary Policy Transmission” -tutkimusverkostossa.

Suomen Pankki järjestää vuosittain tieteellisiä konferensseja ja teemasessioita yhteistyökumppaniensa kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat muun muassa The Centre for Economic Policy Research (CEPR), Société Universitaire Européenne de Recherches Financières, The European Money and Finance Forum (SUERF) ja The Central Bank Research Association (CEBRA).

Vuonna 2025 Suomen Pankin ja CEPR:n yhdessä järjestämän konferenssin teemana oli ”Frontiers of Monetary Economics in the 21st century: Where and Where to?”.

Lisäksi Suomen Pankki järjesti neljännen kansainvälisen rahapolitiikkakonferenssin, jonka pääpuhujina olivat pääjohtaja Olli Rehnin lisäksi muun muassa EKP:n presidentti Christine Lagarde ja Federal Reserve Boardin varapuheenjohtaja Philip N. Jefferson.

Nousevien talouksien rahoitusjärjestelmiä Suomen Pankki käsitteli tieteellisessä työpajassa Strasbourg Universityn ja Fordham Universityn kanssa. Lisäksi Suomen Pankki järjesti yhteistyössä Euroopan keskuspankin ja Hongkongin keskuspankin kanssa ”Europe, Asia and the Changing Global Economy” -konferenssin. Suomen Pankin tutkimus tukee rahapolitiikan ja keskuspankin muiden politiikkalohkojen valmistelua ja lisää sen vaikuttavuutta yhteistyökumppanina.

Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategiatyö valmistui

Vuosi 2025 oli talouden kannalta poikkeuksellinen. Geopolitiikan aiheuttamat epävarmuudet heijastuivat Suomen Pankin ja koko eurojärjestelmän analyysi- tutkimus- ja skenaariotyöhön.

Eurojärjestelmän merkittävä yhteinen ponnistus oli kesäkuussa 2025 loppuun saatettu rahapolitiikan strategia-arvio. Se keskittyi vuoden 2021 jälkeiseen rahapolitiikan toimintaympäristön muutokseen ja vuonna 2021 päivitetyn rahapolitiikan strategian toimivuuteen muuttuneessa inflaatioympäristössä. Suomen Pankki osallistui strategiatyöhön laajasti.

Yksi inflaatiodynamiikan näkökulmasta keskeinen löydös oli, että nopea inflaatio itsessään voi muuttaa yritysten hinnoittelukäyttäytymistä ja palkkadynamiikkaa, mikä on syytä huomioida rahapolitiikan strategiassa.

Asiantuntijat ennustivat inflaatioympäristön pysyvän poikkeuksellisen epävarmana ja aiempaa epävakaampana geopolitiikkaan, digitalisaatioon, tekoälyyn, väestönkehitykseen, ympäristön kestävyyttä uhkaaviin tekijöihin sekä kansainväliseen rahoitusjärjestelmään liittyvien rakennemuutosten vuoksi.

Päivitetyssä rahapolitiikan strategiassa EKP:n neuvosto pitäytyi 2 %:n symmetrisessä inflaatiotavoitteessa keskipitkällä aikavälillä.

Neuvosto arvioi, että huomattaviin ja jatkuviin inflaation poikkeamiin tavoitteesta molempiin suuntiin on tärkeää puuttua asianmukaisen voimallisin tai pitkällisin rahapoliittisin toimin, jotta poikkeamat eivät pääse vakiintumaan tavoitteesta irtaantuvien inflaatio-odotusten vuoksi.

Lisäksi neuvosto linjasi, että inflaatiota merkittävästi hidastavien häiriöiden ilmetessä on huomioitava nimelliskorkojen tosiasiallinen alaraja. Jos taas sokit nopeuttavat inflaatiota merkittävästi, on huomioitava mahdolliset epälineaarisuudet yritysten hinnoittelussa ja palkanmuodostuksessa 

Lopuksi neuvosto painotti, että inflaation ja talouden todennäköisimpien kehityskulkujen lisäksi on tärkeä huomioida niihin liittyvät riskit ja epävarmuustekijät muun muassa skenaario- ja herkkyysanalyysien avulla. Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto huomioi tämän muun muassa luomalla laajoja geopolitiikan ja maailmantalouden skenaarioita ja arvioimalla rahapolitiikan strategian toimivuutta eri tilanteissa

EKP:n neuvosto arvioi rahapolitiikan strategian toimivuutta säännöllisesti. Seuraava arvio on tarkoitus tehdä vuonna 2030.

Rahapolitiikan viritys keventyi vuonna 2025

Eurojärjestelmän päätavoite on pitää euroalueen inflaatio 2 %:ssa keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto päätyi symmetriseen 2 %:n keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteeseen vuoden 2021 rahapolitiikan strategiauudistuksessa ja piti tavoitteen ennallaan myös kesäkuussa 2025 päättyneessä strategia-arviossa.

Vuonna 2025 inflaatio vakautui 2 %:n tavoitteen tuntumaan. Se oli jo edellisen vuoden aikana hidastunut lähelle tavoitetta vuosien 2022–2023 poikkeuksellisen nopean inflaation jakson jälkeen.

Vuonna 2025 energiahinnat laskivat ja jarruttivat yleisen hintatason nousua. Energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio, joka kuvaa kokonaisinflaatiota paremmin keskipitkän aikavälin hintapaineita, jatkoi hidastumistaan, kun kulutustavaroiden hintojen nousu oli maltillista ja palveluinflaatiokin hidastui palkkainflaation hidastumisen myötä.

Vaimeana pysynyt talouskasvu hillitsi osaltaan inflaatiopaineita, ja inflaatio-odotukset pysyivät vakaasti EKP:n inflaatiotavoitteen tuntumassa. Inflaatio hidastui tammikuun 2,5 %:sta joulukuun 2,0 %:iin ja pohjainflaatio tammikuun 2,7 %:sta joulukuun 2,3 %:iin.

Euroalueen rahapolitiikasta päättää EKP:n neuvosto. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä sekä euroalueen kaikkien kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, Suomen Pankista pääjohtaja Olli Rehn.

EKP:n neuvosto tekee ohjauskorkoja ja muita rahapolitiikan työkaluja, kuten arvopapereiden osto-ohjelmia, koskevat päätökset rahapoliittisissa kokouksissaan. Rahapolitiikkakokouksia oli vuonna 2025 kahdeksan. Päätökset keskittyivät inflaation vakauttamiseen 2 %:n keskipitkän aikavälin tavoitteeseen. EKP jatkoi vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla vuonna 2024 alkanutta koronlaskusykliään, kun inflaatio hidastui kohti 2 %:n tavoitetta ja talouskasvu oli yhä vaimeaa.

Ohjauskorot laskivat neljästi

Vuonna 2025 EKP laski ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä neljä kertaa tammi-, maalis-, huhti- ja kesäkuussa eli yhteensä 1,00 prosenttiyksiköllä. Tämän jälkeen se piti rahapolitiikan mitoituksen kannalta keskeisen talletuskoron 2,00 %:ssa.

Perusrahoitusoperaatioiden korko laski vuoden 2025 aikana 3,15 %:sta 2,15 %:iin ja maksuvalmiusluoton korko 3,4 %:sta 2,40 %:iin.

Rahapolitiikan arvopaperiomistukset erääntyivät ja keskuspankin tase pieneni

Eurojärjestelmän tase on pienentynyt viimeisen kolmen vuoden ajan, ja suunta oli sama vuonna 2025. Erityisesti tase pienentyi rahapoliittisten arvopaperiomistusten erääntymisten myötä.

Rahapoliittisten arvopaperiomistusten osalta omistuksia ei rahapoliittisista syistä myydä ennen niiden erääntymistä, vaan tase pienentyy erääntymisten vaikutuksesta. Toisaalta myöskään omistusten uudelleensijoituksia ei tehty enää vuoden 2025 aikana.

Rahapoliittisten osto-ohjelmaomistusten erääntymisiä oli vuoden aikana yhteensä 530 mrd. euron edestä, eli kuukausitasolla keskimäärin 45 mrd. euroa. Kuukausittaista vaihtelua erääntymisissä oli jonkin verran.

Aiemmat kohdennetut luotto-operaatiot ovat täysin erääntyneet, ja vuoden 2025 aikana aktiiviset rahapoliittiset luotto-operaatiot olivat viikon mittainen perusrahoitusoperaatio (MRO, main refinancing operation), sekä kolmen kuukauden mittainen pitempiaikainen rahoitusoperaatio (LTRO, longer-term refinancing operation). Kysyntä näissä luotto-operaatioissa on erittäin alhaisella tasolla, koska pankkijärjestelmän likviditeetti on runsas.

Vuoden lopussa avoimia luottoja oli eurojärjestelmässä 37 mrd. euron edestä. Viime vuoden lopussa niitä oli lähes vastaava määrä eli 34 mrd.

Dollarimääräisiä rahoitusoperaatioita järjestettiin vuoden aikana ennakkoon ilmoitetun kalenterin mukaisesti viikoittain.

Rahapolitiikan toteutuksen normalisoituminen jatkui vuoden 2025 aikana

Vuonna 2025 rahapoliittisten luottojen kysyntä säilyi vähäisenä pankkien runsaan likviditeetin vuoksi. Eurojärjestelmän tase jatkoi pienenemistään, kun osto-ohjelmien erääntymiset jatkuivat. Eurojärjestelmä eteni kohti uutta rahapolitiikan toimeenpanokehikkoa.

Rahapolitiikan vastapuolten lukumäärä kasvoi yhdellä

Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolet ovat suomalaisia luottolaitoksia ja pohjoismaisten pankkien Suomessa toimivia sivuliikkeitä. Vastapuolten tulee olla rahoitusvalvonnan alaisia, rahoitusasemaltaan vakaita ja vähimmäisvarantovelvollisia sekä täyttää Suomen Pankin asettamat operatiiviset vaatimukset.

Rahapolitiikan vastapuolten tulee noudattaa Suomen Pankin rahapoliittisia operaatioita ja vakuuksia koskevia sääntöjä. Suomen Pankki päivitti niitä viimeksi syyskuussa 2025.

Vuoden 2025 aikana Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolten lukumäärä kasvoi yhdellä. Vuoden lopussa vastapuolia oli yhteensä 21.

Rahapoliittisten luottojen määrä ja vakuuskäyttö oli matalalla tasolla

Vuonna 2025 Suomen Pankin vastapuolille myöntämien rahapoliittisten luottojen määrä oli aikaisempiin vuosiin verrattuna matala vastapuolten vahvan likviditeettiaseman ansiosta.

Luottojen määrä vaihteli vuoden aikana. Suurimmillaan niiden määrä oli 650 milj. euroa. Suomen Pankin vastapuolet eivät lokakuun 2025 jälkeen hakeneet luottoa rahapoliittisista luotto-operaatioista eikä vuoden lopussa ollut avoimia rahapolitiikan luottoja.

Luottojen alhaiseen kysyntään sekä viikoittaisissa perusrahoitusoperaatioissa, kolmen kuukauden mittaisissa, pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa että dollarimääräisissä luotto-operaatioissa vaikutti Suomen Pankissa ja koko eurojärjestelmässä pankkijärjestelmän runsaiden ylimääräisten reservien määrä.

Pankit käyttävät keskuspankkiluottojen sijaan pääsääntöisesti markkinaehtoisia rahoituskanavia likviditeettitarpeidensa täyttämiseen. Tulevaisuudessa ylimääräisten reservien määrän laskiessa odotus on, että pankit palaavat keskuspankin rahoitusoperaatioihin.

Luottojen alhaisen määrän myötä myös vastapuolten tarve pantata vakuuksia Suomen Pankille oli rajallinen. Vuonna 2025 Suomen Pankin vastapuolten panttaamien vakuuksien määrä oli vakuusarvoltaan keskimäärin 16 mrd. euroa, mikä on kuitenkin 6 % enemmän kuin vuonna 2024.

Luottojen määrän lasku yhdistettynä pantattujen vakuuksien määrän pieneen kasvuun johti siihen, että vastapuolten vakuusylijäämä nousi edelleen. Vakuusylijäämä oli vuoden 2025 aikana keskimäärin 99 %, kun edellisenä vuonna se oli 93 %. Vakuusylijäämä on Suomen Pankille pantatuista vakuuksista se osuus, joka ylittää avoinna olevien rahapolitiikan luottojen määrän.

Suomen Pankin vastapuolet käyttivät edellisten vuosien tapaan vakuutena eniten lainasaamisia ja pankkien katettuja joukkolainoja. Näiden osuudet kaikista pantatuista vakuuksista olivat vuoden 2025 aikana keskimäärin 39 % ja 37 % (kuvio 8).

Määrällisesti tarkasteltuna katettujen joukkolainojen vakuuskäyttö kasvoi hieman, noin 11 %, kun taas lainasaamisten vakuuskäyttö säilyi suunnilleen ennallaan.

Koska pankkien ylimääräiset reservit vähentyivät erityisesti erääntyvien rahapolitiikan arvopaperiomistusten vuoksi, myös vähimmäisvarantovelvollisten Suomen Pankkiin tekemien talletusten määrä jatkoi laskuaan vuoden 2025 aikana. Talletusten määrä oli vuoden lopulla noin 69 mrd. euroa (Kuvio 9).

Suomen Pankin osuus koko eurojärjestelmän talletuksista pysyi aiempien vuosien tapaan keskimäärin 3 %:ssa.

Rahapolitiikan vastapuolten talletukset olivat lähes kokonaan yön yli -talletuksia, joille maksetaan eurojärjestelmän talletuskorkoa.

Osto-ohjelmaomistukset jatkoivat pienenemistään

Eurojärjestelmällä oli vuoden 2025 lopussa osto-ohjelmaomistuksia 3820 mrd. euron edestä. Suomen Pankin taseessa omistuksia oli 70,8 mrd. euron edestä.

Osto-ohjelmaomistukset olivat suurimmillaan kesällä 2022. Tuolloin eurojärjestelmällä oli omistuksia liki 5 000 mrd. ja Suomen Pankilla 97 mrd. euroa.

Eurojärjestelmän omistukset pienentyvät nyt vuosittain noin 500 mrd:lla ja Suomen Pankin noin 10 mrd. eurolla. Tämä erääntymisvauhti jatkuu vielä pari vuotta. Sen jälkeen tahti hiljenee, kun lyhyemmät velkakirjat ovat erääntyneet ja jäljelle jäävät omistukset pidempiin velkakirjoihin, joiden erääntymiset jakaantuvat useammalle vuodelle seuraavien 25 vuoden aikana.

Erääntymisten lisäksi eurojärjestelmä on myynyt jonkin verran yritysvelkakirjoja liikkeeseenlaskijoiden heikentyneen luottolaadun takia. Näillä myynneillä pyritään rajaamaan eurojärjestelmän osto-ohjelmaomistuksiin liittyvää luottoriskiä.

Suomen Pankki on yksi kuudesta eurojärjestelmän kansallisesta keskuspankista, joka hallinnoi yritysvelkakirjoja koko eurojärjestelmän puolesta.

Likviditeetin määrä oli edelleen runsas mutta normalisoitumassa

Pankkijärjestelmän likviditeetin, eli liikepankkien käytössä olevan keskuspankkirahan, määrä eurojärjestelmässä on ollut monen vuoden ajan tarkoituksellisesti hyvin runsas. Tällä hetkellä pankkijärjestelmän likviditeetin määrä on normalisoitumassa arvopaperiomistusten erääntyessä.

Rahapolitiikan toimeenpanon järjestelyjä on sopeutettu nykyiseen toimintaympäristöön sopiviksi jo vuonna 2024, ja eurojärjestelmä tarkastelee niitä uudelleen vuoden 2026 aikana.

Nykytilanteessa eurojärjestelmän tase pienenee ja ylimääräisen likviditeetin määrä supistuu. Odotus on, että likviditeetin määrä normalisoituu tulevina vuosina.

EKP:n talletuskorko (Deposit Facility Rate) on tärkein ohjauskorko, joka ohjaa erityisesti lyhimpiä rahamarkkinakorkoja. Rahamarkkinakorot voivat kuitenkin jonkin verran vaihdella talletuskoron ympärillä. Pidempiin rahamarkkinakorkoihin vaikuttavat markkinoiden odotukset EKP:n tulevista korkopäätöksistä.

Likviditeettiä tarjoavat operaatiot ovat tällä hetkellä viikon mittainen perusrahoitusoperaatio (MRO, main refinancing operations) sekä kolmen kuukauden mittainen pitempiaikainen rahoitusoperaatio (LTRO, longer-term refinancing operations).

Tulevaisuudessa rahoitusoperaatiot täydentyvät uudenlaisilla rakenteellisilla luotto-operaatiolla ja rakenteellisilla arvopaperiomistuksilla pankkijärjestelmän rakenteellisen likviditeettitarpeen kattamiseksi (kuvio 11).

Suomen Pankki edisti markkinaoperaatioiden projekteja ja järjesti konferenssin rahapolitiikan toteutuksesta

Vuonna 2025 Suomen Pankki edisti monia markkinaoperaatioihin liittyviä asioita. Niistä yksi oli pitkään valmisteltu eurojärjestelmän yhteisen vakuushallintajärjestelmän (ECMS, Eurosystem Collateral Management System) käyttöönotto. ECMS:n avulla keskuspankit ja pankit hallinnoivat keskuspankkilikviditeetin vakuudeksi tuotuja arvopapereita ja muita omaisuuseriä (ks. myös raha ja maksaminen).

Lue toimistopäällikkö Teemu Peltoniemen blogikirjoitus ”Yhteisillä järjestelmillä kohti aitoa pääomamarkkinaunionia”.

Suomen Pankki aloitti vuonna 2025 oman luottoriskitoiminnon perustamisen rahapolitiikan toteutuksen, riskienhallinnan ja varautumisen tarpeisiin.

Eurojärjestelmässä hyväksyttyjä luottokelpoisuuden arviointilähteitä ovat ulkoiset luottoluokituslaitokset, keskuspankkien omat luottokelpoisuuden arviointijärjestelmät sekä rahapolitiikan vastapuolina toimivien pankkien omat sisäiset luottoluokitusmenetelmät. Suomalaisilla yrityksillä on verrattain vähän ulkoisia luottoluokituksia, pankkien sisäisten luottoluokitusmenetelmien käyttö vakuuskelpoisuusarvioinnissa on ollut vähäistä, eikä Suomen Pankilla toistaiseksi ole ollut omaa luottokelpoisuuden arviointijärjestelmää.

Aloittaessaan toimintansa Suomen Pankin luottoriskitoiminto muun muassa tekee lainasaamisten vakuuskäytön mahdolliseksi useammalle Suomessa toimivalle pankille.

Lue neuvonantaja Katri Järvisen blogikirjoitus ”Suomen Pankki vahvistaa keskuspankkivakuuksien luottoriskin arviointia”.

Vuoden 2025 keväällä Suomen Pankki järjesti ensimmäistä kertaa konferenssin rahapolitiikan toteutuksen saralla. Yhteistyökumppanina toimi SUERF (The European Money and Finance Forum). Konferenssi ”Old Wisdom and New Trends” keräsi Suomeen keskeisiä kansainvälisiä rahapolitiikan toteutuksen asiantuntijoita.

Lue toimistopäällikkö Niko Herralan blogikirjoitus ”Old wisdom and new trends in monetary policy implementation” (englanniksi).

Eurojärjestelmä huomioi ilmastonmuutoksen rahapolitiikan toteutuksessa entistä tarkemmin

Ilmastonmuutosnäkökohtia on huomioitu rahapolitiikan toteutuksessa osto-ohjelmien osalta vuodesta 2022 alkaen, jolloin EKP otti rahapoliittisissa yrityslainaostoissa käyttöön ilmastomittarin (climate score). Ilmastomittari on yrityskohtainen luku, joka huomioi yrityksen toteutuneet hiilidioksidipäästöt, päästövähennystavoitteet sekä päästöraportoinnin laadun. Eurojärjestelmän tavoitteena on asteittain pienentää rahapoliittisten yrityslainaomistusten hiilidioksidipäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Ostot kaikissa rahapolitiikan osto-ohjelmissa ovat nyt päättyneet, mutta ilmastonäkökohtien seuranta jatkuu myös salkkujen erääntymisvaiheessa.

Tukeakseen pitkän aikavälin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista EKP:n neuvosto asetti vuonna 2024 omaisuuserien osto-ohjelman (APP, asset purchase programme) ja koronapandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP, pandemic emergency purchase programme) yrityslainojen päästövähennyksille välitavoitteet, joiden avulla yrityslainaomistusten päästövähennysten etenemistä voi seurata.

Neuvosto tarkensi välitavoitteiden sisältöä kesäkuussa 2025 julkaistussa vuoden 2024 EKP:n ilmastoraportissa. Vuosikohtainen päästövähennysten välitavoite on keskimääräisen hiili-intensiteetin 7 prosentin keskimääräinen vuosivähennys vertailuvuoteen 2021 nähden ja inflaatiovaikutus huomioiden. 7 prosentin vuositavoite tukee Pariisin sopimukseen sekä Euroopan ilmastolakiin kirjattuja tavoitteita.

Lue markkina-analyytikkojen Sivi Palménin ja Miia Janatuisen artikkeli: Rahapolitiikan arvopaperisalkuissa huomioidaan ilmastonäkökohtia myös erääntymisvaiheessa.

Suunnittelutyö ilmastonäkökohtien huomioimiseksi osto-ohjelmaomistusten lisäksi myös laajemmin rahapolitiikan toimeenpanossa, kuten rakenteellisessa arvopaperisalkussa, on eurojärjestelmässä käynnistymässä.

Suomen Pankki tuki vuonna 2025 kotimaista talouskeskustelua riippumattomilla analyyseillään

Suomen Pankin ennusteiden mukaan Suomen talouden toipuminen on hidasta. Se painotti kannanotoissaan pitkän aikavälin kasvunäkymiä, osaamispääoman merkitystä sekä tarvetta julkisen talouden velkakestävyyden vahvistamiselle.

Suomen Pankki ennusti Suomen talouskasvun vankistuvan vähitellen

Suomen talouden ennuste on osa eurojärjestelmän ennustetta. Suomen Pankki arvioi sitä riippumattomilla analyyseillaan. Ennusteet on tarkoitettu ensisijaisesti euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

Suomen talouden ahdinko jatkui vuonna 2025. Geopoliittinen epävarmuus ja kauppasodan uhka heikensivät yritysten ja kotitalouksien luottamusta.  Työmarkkinat heikentyivät selvästi, kun talouden vaimea kysyntä heikensi työllisyyttä ja nosti työttömyyttä.

Joulukuun ennusteessa kotitalouksien kulutus pysytteli edellisvuoden maltillisella tasolla, kun säästäminen kasvoi ja huoli työttömyydestä lisääntyi. Yksityiset investoinnit laskivat edelleen hieman, kun uusien asuntojen rakentamisen alavire jatkui ja tuotannolliset investoinnit supistuivat. Vienti sen sijaan piristyi maailmantalouden epävarmuuksista huolimatta erityisesti tavaraviennin ansiosta.

Suomen Pankki korosti vuoden 2025 ennusteessaan talouden toipuvan hitaasti. Sen joulukuisessa talousennusteessa oli kolme pääviestiä (kuvio 12). 

1. Talouskasvu ja työllisyys vankistuvat vähitellen, kun kotimainen kysyntä elpyy.
2. Inflaatio pysyy lähivuosina maltillisena.
3. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä.

Suomen Pankki osallistui aktiivisesti kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun

Suomen Pankki tarjoaa ajankohtaista, riippumatonta analyysia ja asiantuntemusta suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Se osallistuu kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun johtokunnan jäsenten puheenvuoroissa sekä tilaisuuksissa, julkaisuissa ja lausunnoissa. Kannanotot perustuivat Suomen Pankille laissa ja EU:n perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin sekä itsenäiseen asemaan.

Keskeiset kotimaan talouspolitiikkaa koskevat pääjohtajan ulostulot vuonna 2025 olivat puheenvuoro hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa, julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa marraskuussa sekä puheenvuorot kahdessa Euro ja talous -tiedotustilaisuudessa. Kesäkuun tiedotustilaisuuden teema oli kauppasodan vaikutus Suomen lähivuosien talouskehitykseen. Joulukuun tilaisuuden puheenvuorossa painottui julkisen talouden vahvistaminen ja puolustusmenojen lisäämisen aiheuttamat paineet julkiselle taloudelle.

Suomen Pankin kannanottojen pääteemat olivat pitkän aikavälin talouskasvun näkymät ja kasvua vahvistavat toimenpiteet sekä velkakestävyys ja kansallisen finanssipolitiikan kehikon uudistaminen.

Talouskasvun hidastuminen heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa samalla kun väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta. Suomen Pankki painotti talouskasvua koskevassa keskustelussa inhimillistä pääomaa ja siihen nojaavaa tutkimus- kehitys ja innovaatiotoimintaa (TKI) sekä innovaatioiden laajamittaista käyttöönottoa.

Suomalaisten yhteenlaskettu osaamispääoma uhkaa pienentyä 2040-luvun lopulta alkaen. Ikäluokkien pienenemisen takia työikäisen väestön osaamispääoman kertyminen on hidasta, vaikka koulutustasoa saataisiinkin nostettua ja työperäinen maahanmuutto pysyisi korkealla tasolla.

Aiheesta voi lukea lisää Arto Kokkisen, Pirkka Jalasjoen ja Meri Obstbaumin artikkelista ”Työikäisen väestön supistuminen ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymää”.

Suomen Pankin julkisen talouden arvion mukaan julkisen velkasuhteen taittaminen edellyttää merkittävää sopeutusta, jota menopaineet, erityisesti puolustusmenojen kasvu, vaikeuttavat.

Uudistettu kansallinen finanssipolitiikan kehikko antaa työlle hyvät puitteet. Lakiin kirjatut numeeriset säännöt parantavat finanssipolitiikan laatua lisäämällä avoimuutta ja poliittisten päättäjien tilivelvollisuutta äänestäjille.

Numeeriset säännöt ohjaavat päätöksentekoa kuitenkin vain, jos niihin sitoudutaan riittävän laaja-alaisesti. Syksyn aikana saavutettu parlamentaarinen yhteisymmärrys tavoitteista onkin oleellinen osa hyvin toimivaa sääntökehikkoa.