1. Korkotuotot
Korkotuotot euroalueen ulkopuolelta ja euroalueelta olivat yhteensä 723,7 milj. euroa. Niistä 117,6 milj. euroa oli valuuttamääräisiä korkotuottoja ja 606,1 milj. euroa euromääräisiä korko­tuottoja.

Yön yli -talletusten korko on ollut koko vuoden negatiivinen, eli keskuspankkitalletuksista on peritty korkoa. Tätä ns. negatiivista korkoa kertyi yön yli -talletusten lisäksi vähimmäisvarantotalletuksista siltä osin kuin ne ylittävät vähimmäisvarantovaateen.

EKPJ-erille eli valuuttavarantojen siirtoja vastaavalle saamiselle EKP:ltä, EKP:n seteliosuudesta, pääoma-avainten soveltamisesta ja porrastuksesta aiheutuvalle saamiselle ja velalle sekä TARGET2-saldolle maksetaan perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Vuonna 2018 näistä eristä ei kertynyt korkotuottoja, koska perusrahoitusoperaatioiden korko oli koko vuoden ajan nolla prosenttia.

Valuuttamääräiset korkotuotot euroalueen ulkopuolelta (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Korkotuotot kuponkipapereista 89,3 69,5 19,8
Tuotot diskonttopapereista 0,7 1,0 -0,4
Korkotuotot talletuksista 1,8 0,8 1,0
Muut korkotuotot 16,1 8,6 7,5
Yhteensä 107,9 80,0 27,9
Euromääräiset korkotuotot euroalueen ulkopuolelta (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Korkotuotot kuponkipapereista 0,8 1,1 -0,3
Tuotot diskonttopapereista
Korkotuotot talletuksista 0,5 3,0 -2,5
Muut korkotuotot 8,3 5,8 2,5
Yhteensä 9,5 9,9 -0,4
Valuuttamääräiset korkotuotot euroalueelta (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Korkotuotot kuponkipapereista 9,6 9,0 0,6
Tuotot diskonttopapereista
Korkotuotot talletuksista 0,1 0,1 0,0
Yhteensä 9,7 9,1 0,6
Euromääräiset korkotuotot euroalueelta (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Korkotuotot kuponkipapereista -2,9 -6,3 3,3
Tuotot diskonttopapereista -3,7 -9,1 5,3
Korkotuotot talletuksista 0,7 1,9 -1,2
Osingot eurosijoituksista 15,2 8,2 6,9
EKPJ-erien korkotuotot
Korkotuotot rahapolitiikan luotoista 0,0 0,0
Korkotuotot rahapolitiikan arvopapereista 200,9 154,2 46,7
Negatiivisista koroista johtuvat korkotuotot luottolaitosten talletuksista 380,0 364,2 15,8
Muut korkotuotot 6,5 5,0 1,5
Yhteensä 596,6 518,2 78,4
Korkotuotot yhteensä (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Valuuttamääräiset korkotuotot euroalueen ulkopuolelta 107,9 80,0 27,9
Euromääräiset korkotuotot euroalueen ulkopuolelta 9,5 9,9 -0,4
Valuuttamääräiset korkotuotot euroalueelta 9,7 9,1 0,6
Euromääräiset korkotuotot euroalueelta 596,6 518,2 78,4
Yhteensä 723,7 617,3 106,5

2. Korkokulut

Valuuttamääräiset korkokulut euroalueen ulkopuolelle (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Korkokulut talletuksista euroalueen ulkopuolelle -0,0 -0,1 0,1
Muut korkokulut euroalueen ulkopuolelta -13,4 -7,2 -6,2
Yhteensä -13,4 -7,2 -6,1
Euromääräiset korkokulut euroalueen ulkopuolelle (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Korkokulut talletuksista euroalueen ulkopuolelle -0,4 -2,7 2,3
Muut korkokulut euroalueen ulkopuolelta -0,3 -0,4 0,1
Yhteensä -0,7 -3,1 2,4
Euromääräiset korkokulut euroalueelle (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Korkokulut rahapolitiikan luotoista -11,6 -37,8 26,2
Muut korkokulut euroalueelle -1,3 -2,0 0,7
Yhteensä -13,0 -39,8 26,9
Korkokulut yhteensä (milj. EUR) 2018 2017 Muutos
Valuuttamääräiset korkokulut euroalueen ulkopuolellle -13,4 -7,2 -6,1
Euromääräiset korkokulut euroalueen ulkopuolelle -0,7 -3,1 2,4
Euromääräiset korkokulut euroalueelle -13,0 -39,8 26,9
Yhteensä -27,0 -50,2 23,1

3. Korkokate

31.12.2018 31.12.2017
Korkokate Milj. EUR Milj. EUR
Korkotuotot
Korkotuotot rahoitusvarallisuudesta 142,8 98,8
Korkotuotot rahapolitiikan eristä 580,9 518,4
Korkotuotot EKPJ-saamisista
Yhteensä 723,7 617,3
Korkokulut
Korkokulut rahoitusvarallisuudesta -15,4 -12,4
Korkokulut rahapolitiikan eristä -11,6 -37,8
Korkokulut EKPJ-veloista
Yhteensä -27,0 -50,2
KORKOKATE 696,7 567,1

4. Valuuttakurssierot
Erä sisältää valuuttamääräisten erien myynnistä realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot. Vuonna 2018 tällaisia voittoja kirjattiin 11.3 milj. euroa.

5. Arvopapereiden hintaerot
Erä sisältää arvopapereiden myynnistä realisoituneet voitot ja tappiot. Vuonna 2018 arvopapereista realisoitui –90,3 milj. euroa myyntitappioita, josta –68,9 milj. euroa muodostui CSPP-salkussa olleen arvopaperin myynnistä. Tätä myyntitappiota varten tehtiin varaus vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä. EKPJ:n perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit vastaavat tappiosta suhteessa niiden merkitsemiin osuuksiin EKP:n pääomasta vuonna 2017. Suomen Pankin osuus tappiosta on 1,2 milj. euroa (ks. taseen liitetietojen kohta "Varaukset" ja tuloslaskelman liitetietojen kohta "Varaus rahapoliittisista operaatioista johtuvien tappioiden varalta").

6. Valuuttojen ja arvopaperien arvostustappiot
Erä sisältää valuuttojen ja arvopaperien arvostustappiot. Jokaista arvopaperilajia ja valuuttaa tarkastellaan kirjanpidossa erikseen. Vuonna 2018 valuutoista ei tullut arvostustappioita. Arvopapereista kirjattiin arvostustappioita 30,9 milj. euroa.

7. Valuuttakurssi- ja hintaerovarauksen muutos
Valuuttakurssi- ja hintaeromuutoksista realisoituneet nettotappiot, yhteensä 41,1 milj. euroa, katettiin purkamalla valuuttakurssi- ja hintaerovarauksia tilinpäätöspolitiikan mukaisesti. Kaikki varaukset on eritelty taseen vastattavaa-puolen liitetiedoissa.

8. Tuotot ja kulut palkkioista ja maksuista
Erä sisältää sijoitustoiminnasta aiheutuneet palkkiot ja maksut.

9. Rahoitustulon netto-osuus

Rahoitustulo 31.12.2018 31.12.2017
Milj. EUR Milj. EUR
Suomen Pankin pooliin lähettämä rahoitustulo 450,9 -456,5
Suomen Pankin pääoma-avaimen mukainen rahoitustulo 217,9 192,6
Pääoma-avaimen mukainen rahoitustulon netto-osuus -233,0 -263,9
Korjaukset aiempina vuosina jaettuun rahoitustuloon -9,0 -0,1
Yhteensä -242,1 -264,0

Kunkin eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin rahoitustulon määrä määritetään laskemalla sen velkapohjaa vastaavista yksilöitävistä saamisista kertyvät vuotuiset tuotot. Velkapohja koostuu pääasiassa seuraavista eristä: liikkeessä olevat setelit; rahapoliittisiin operaa­tioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille; EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskusta johtuvat kansallisten keskuspankkien velat eurojärjestelmän sisällä; TARGET2-tapahtumista johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettovelat; euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettovelat; kunkin kansallisen keskuspankin kunkin vuosineljänneksen päättyessä kirjaama korko, joka on kertynyt maturiteetiltaan vähintään vuoden mittaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvista veloista; eurojärjestelmälle nettotuottoa tuoviin swap-sopimuksiin liittyviä saamisia vastaavat velat EKP:lle. Velkapohjaan kuuluvista veloista maksettavat korot on vähennettävä netto-osuuteen laskettavasta rahoitustulosta.

Yksilöitävät saamiset koostuvat pääasiassa seuraavista eristä: rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille; rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit; EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantosaamisia vastaavat eurojärjestelmän sisäiset saamiset; TARGET2-tapahtumista johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettosaamiset; euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettosaamiset; eurojärjestelmälle nettotuottoja tuoviin EKP:n ja eurojärjestelmän ulkopuolisten keskuspankkien välisiin swap-sopimuksiin liittyvät saamiset euroalueen vastapuolilta; kunkin kansallisen keskuspankin vuosineljänneksen päättyessä kirjaama korko, joka on kertynyt maturiteetiltaan vähintään vuoden mittaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvista saamisista; rajallinen määrä kunkin kansallisen keskuspankin kultavarantoja suhteessa sen osuuteen EKP:n pääoman jakoperusteesta.

Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon määrä määritetään laskemalla sen kirjanpitoon kirjatuista yksilöitävistä saamisista kertyvä todellinen tulo. Tästä poiketen kullasta ei katsota kertyvän tuottoa, ja seuraavista eristä katsotaan kertyvän viimeisimpään saatavilla olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa tuottoa: 1) rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka on ostettu katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta 2.7.2009 tehdyn päätöksen EKP/2009/16 nojalla, 2) rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka on ostettu katettujen joukkovelkakirjalainojen toisen osto-ohjelman toteutuksesta 3.11.2011 annetun päätöksen EKP/2011/17 nojalla, ja 3) keskus-, alue- tai paikallishallinnon tai tunnustettujen laitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit tai julkisten yritysten liikkeeseen laskemat korvaavat velkainstrumentit, jotka on ostettu julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla 4.3.2015 annetun päätöksen EKP/2015/10 nojalla. Jos kansallisen keskuspankin yksilöitävien saamisten arvo on suurempi tai pienempi kuin sen velkapohjan arvo, erotus kompensoidaan soveltamalla erotuksen arvoon viimeisintä saatavilla olevaa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoa.

Eurojärjestelmän yhteenlaskettu rahoitustulo jaetaan kansallisille keskuspankeille EKP:n merkityn pääoman jakoperusteen mukaisesti. Suomen Pankin rahoitustulon netto-osuus on yhtä kuin Suomen Pankin pooliin lähettämä osuus yhteenlaskettavasta rahoitustulosta (450,9 milj. euroa) miinus Suomen Pankille jakoperusteen mukaisesti kuuluva osuus rahoitustulosta (217,9 milj. euroa).

10. Varaus rahapoliittisista operaatioista johtuvien tappioiden varalta
Erä sisältää Suomen Pankin osuuden rahapoliittisista operaatioista johtuvien tappioiden varalta tehdystä varauksesta, joka perustettiin erään kansallisen keskuspankin hallussa olevan, CSPP-ohjelmassa hankitun arvopaperin vuoksi. Vuonna 2017 perustettu varaus rahapoliittisista operaatioista johtuvien tappioiden varalta purettiin. Sillä katettiin CSPP-ohjelmassa hankittuun arvopaperiin liittyvät realisoituneet tappiot (ks. taseen liitetietojen kohta ”Varaukset” ja tuloslaskelman liitetietojen kohta ”Arvopapereiden hintaerot”).

11. Osuus EKP:n voitosta
EKP jakoi tilikaudelta 2017 voittoa 287 milj. euroa. Tästä tilikaudelle 2018 kirjattu Suomen Pankin osuus oli 5,1 milj. euroa.

12. Tuotot muista kantaosakkeista ja voitto-osuuksista
Erä sisältää Suomen Pankin osuuden EKP:n ennakkovoitonjakona tilikaudelta 2018 jakamasta SMP-ohjelmaan liittyvän arvopaperisalkun ja laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman (EAPP) tuotoista, 21,3 milj. euroa. Lisäksi erä sisältää BIS:n osakkeista saadut osingot, 3,0 milj. euroa, sekä 0,4 milj. euroa tuottoja kiinteistörahastoista.

13. Muut tuotot
Erä sisältää Finanssivalvonnan valvonta- ja toimenpidemaksut, 27,8 milj. euroa. Lisäksi erä sisältää kiinteistöjen tuotot, 5,6 milj. euroa, sekä toimitusmaksuja ja palkkioita.

14. Henkilöstökulut

Henkilöstökulut 31.12.2018 31.12.2017
Milj. EUR Milj. EUR
Palkat ja palkkiot 39,4 36,7
Työnantajakorvaukset eläkerahastolle 7,6 7,4
Muut henkilösivukulut 1,0 2,9
Yhteensä 48,0 47,0
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2018 2017
Henkilöä Henkilöä
Suomen Pankki 356 365
Finanssivalvonta 194 181
Yhteensä 550 546
2018
Johtokunnan jäsenille maksetut peruspalkat Euroa
Erkki Liikanen (11.7.2018 asti) 241 734
Marja Nykänen 210 139
Olli Rehn 245 655
Tuomas Välimäki (12.7.2018 alkaen) 92 171
Yhteensä 789 699

Johtokunnan jäsenille maksetut luontoisedut (ateria-, puhelin- ja autoetu) olivat yhteensä 26 877 euroa.

Suomen Pankin johtokunnan jäsenen eläke-etuudet määräytyvät Suomen Pankin eläkesäännön mukaisesti ilman erityisehtoja ja samoin edellytyksin ja ehdoin kuin muulle henkilöstölle on eläkesäännössä vahvistettu. Suomen Pankin eläkesääntö on soveltuvin osin valtion eläkelain (VaEL) mukainen. Toimikautensa päättäneelle johtokunnan jäsenelle voidaan maksaa tulonmenetyksen korvausta, jos henkilö ei voi karenssisäännöksen perusteella vastaanottaa työtehtävää muualta tai jos Suomen Pankista saatu eläke on pienempi kuin tulonmenetyksen korvaus. Tulonmenetyksen täysimääräinen korvaus on 60 % palkasta, ja sitä maksetaan yhden vuoden ajan yhteen sovittaen Suomen Pankista maksettavan eläkkeen kanssa siten, että nämä yhdessä eivät ylitä 60:tä prosenttia palkasta.

15. Eläkerahastomaksu
Suomen Pankki suoritti pankkivaltuuston hyväksymänä Suomen Pankin eläkerahastolle 10 milj. euron eläkerahastomaksun vuonna 2018 eläkerahaston tilikauden alijäämän kattamiseksi.

16. Hallinnolliset kulut

Hallinnolliset kulut 2018 2017
Milj. EUR Milj. EUR
Tarvikkeista ja hankinnoista aiheutuvat kulut 0,5 0,5
Koneista ja kalustosta aiheutuvat kulut 6,8 6,8
Kiinteistöistä aiheutuvat kulut 9,5 9,0
Henkilöstösidonnaiset kulut 3,6 3,8
Ostetuista palveluista aiheutuvat kulut 12,6 10,2
Muut hallinnolliset kulut 4,6 2,0
Yhteensä 37,6 32,2

Erään sisältyvät vuokrat, kokous- ja sidosryhmäkulut, ostopalveluista aiheutuneet kulut ja tarvikkeet. Lisäksi erässä on henkilöstön koulutus-, virkamatka- sekä rekrytointikuluja.

17. Poistot käyttöomaisuudesta

Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta 31.12.2018 31.12.2017
Milj. EUR Milj. EUR
Rakennukset 4,4 2,8
Koneet ja kalusto 3,0 3,1
Yhteensä 7,4 6,0
Poistot aineettomasta käyttöomaisuudesta 31.12.2018 31.12.2017
Milj. EUR Milj. EUR
Tietojärjestelmät 4,3 4,8
Yhteensä 4,3 4,8

18. Setelien hankintakulut
Setelien hankintakulut olivat 2,1 milj. euroa.

19. Muut kulut
Muista kuluista suurin osa liittyy kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon.

20. Eläkerahaston tuotot
Erään sisältyvät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan työnantajan osuudet sekä työntekijän osuus maksutulosta, yhteensä 10,4 milj. euroa, sekä 10 milj. euron eläkerahastomaksu. Lisäksi erässä on eläkerahaston kiinteistöjen tuotot, 1,6 milj. euroa.

21. Eläkerahaston kulut
Erään sisältyvät maksetut eläkkeet, 27,8 milj. euroa, hoitokulut ja poistot eläkerahaston hallussa olevasta käyttöomaisuudesta.

22. Varausten muutos
Erään sisältyvät reaaliarvovarauksen lisäys, 55 milj. euroa, ja yleisvarauksen lisäys, 50 milj. euroa. Kaikki varaukset on eritelty taseen vastattavaa-puolen liitetiedoissa.

23. Tilikauden tulos
Tilikauden 2018 tulos oli 230,3 milj. euroa. Johtokunta esittää pankkivaltuustolle, että voitosta siirretään 143,0 milj. euroa käytettäväksi valtion tarpeisiin.