Rahapolitiikka
Eurojärjestelmän rahapolitiikan päätavoite on pitää euroalueen hintataso vakaana. Kun inflaatio eli kuluttajahintojen vuotuinen kasvuvauhti on keskipitkällä aikavälillä lähellä mutta alle 2 %, säilyy rahan arvo kutakuinkin muuttumattomana ja ostovoima vahvana.
Hintavakaus on kestävän talouskasvun perusta. Eurojärjestelmä on perinteisesti ylläpitänyt hintavakautta säätelemällä ohjauskorkoa eli pankkien keskuspankista lainaaman tai niihin tallettaman rahan hintaa. Nyt myös rahapoliittisilla osto-ohjelmilla tuetaan hintavakaustavoitteen saavuttamista.
Eurojärjestelmään kuuluvat euroalueen Euroopan keskuspankki (EKP) ja kansalliset keskuspankit. Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on eurojärjestelmän ylimmän päättävän elimen, EKP:n neuvoston, jäsen.
Vuoden 2018 aikana rahapolitiikka säilyi euroalueella hyvin elvyttävänä. Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan koko vuoden.
Kevyt rahapolitiikka edesauttoi talouskehitystä
EKP:n neuvoston vuonna 2015 aloittama laajennettu *omaisuuserien osto-ohjelma on epätavanomainen rahapoliittinen toimi. Sen tavoitteena on kasvattaa rahan tarjontaa ja vauhdittaa siten talouskasvua ja inflaatiota.
Vuoden 2018 aikana eurojärjestelmä alkoi asteittain vähentää kuukausittain ostettavien arvopaperien määrää. Tammikuussa 2018 eurojärjestelmä supisti kuukausittaiset netto-ostot 60 mrd. eurosta 30 mrd. euroon. Kesäkuussa EKP:n neuvosto ilmoitti vähentävänsä netto-ostojen määrän syyskuussa 30 mrd. eurosta 15 mrd. euroon ja lopettavansa ne joulukuussa.
EKP:n neuvosto vahvisti päätöksensä netto-ostojen lopettamisesta joulukuussa. Samalla se ilmoitti, että osto-ohjelmassa takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoitukset jatkuvat täysimääräisenä vielä sen jälkeen, kun neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoa, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Kevyt rahapolitiikka on edesauttanut euroalueen suotuisaa talouskehitystä ja välittynyt tehokkaasti pankkien luotonantoon. Yksityisen sektorin lainojen keskikorot pysyivät matalina ja lainakannat kasvavat edelleen.