1.1 Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja sen valmistelu vuonna 2018

Euroalueen rahapolitiikan päätavoite on ylläpitää euroalueen hintavakautta. Euroopan keskuspankin neuvoston määritelmän mukaan tavoite tarkoittaa käytännössä sitä, että kuluttajahintojen vuotuisen kasvuvauhdin pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä hieman alle, mutta lähellä kahta prosenttia. Rahapolitiikka tukee muita EU:n talouspolitiikan tavoitteita kuten kestävää kasvua ja työllisyyttä, kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu. Rahapolitiikka pysyi vuoden 2018 aikana edelleen hyvin kevyenä, joskin sen asteittainen normalisointi alkoi kesäkuussa.

Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsenenä rahapoliittiseen päätöksentekoon. Suomen Pankin asiantuntijat puolestaan osallistuvat rahapolitiikan päätösten valmisteluun ja muuhun taustatyöhön, joka liittyy niin Suomen Pankissa tehtävään talouden ja rahapolitiikan analysointiin kuin osallistumiseen aktiivisesti eurojärjestelmän rahapolitiikan ja markkinaoperaatioiden komiteoiden toimintaan.

EKP:n rahapolitiikka pysyi vuonna 2018 edelleen hyvin kevyenä. EKP:n neuvosto piti ohjauskorkonsa ennallaan koko vuoden. Perusrahoitusoperaatioiden korko oli 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko −0,4 %. Korot ovat olleet tällä tasolla vuoden 2016 maaliskuusta lähtien. Neuvosto ennakoi korkojen säilyvän samalla tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan, kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia.

Rahapolitiikan epätavanomaisiin toimiin kuuluvan laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman netto-ostot lopetettiin joulukuussa, kun niiden määrää oli ensin supistettu tammikuussa 30 mrd. euroon ja lokakuussa edelleen 15 mrd. euroon. Osto-ohjelmassa takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoitukset jatkuvat kuitenkin täysimääräisinä vielä sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi. Netto-ostojen loppuessa eurojärjestelmän tase oli hieman alle 4 700 mrd. euroa.

Netto-ostot puolitettiin tammikuussa

Vuoden 2018 alkaessa EKP:n neuvosto supisti laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman netto-ostot lokakuussa 2017 tekemänsä päätöksen mukaisesti 60 mrd. eurosta 30 mrd. euroon kuukaudessa.

Tammikuun rahapolitiikkakokouksessa neuvosto piti ohjauskorkonsa ennallaan ja vahvisti korkoja koskevan ennakoivan viestinnän, jonka mukaan neuvosto odottaa korkojen pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

Neuvosto myös vahvisti, että omaisuuserien osto-ohjelmaa jatketaan aiemmin päätetyn mukaisesti syyskuun loppuun. Lisäksi se korosti edelleen, että osto-ohjelmassa ostettujen arvopapereiden erääntyvän pääoman uudelleensijoittaminen jatkuu vielä pidemmän aikaa netto-ostojen päätyttyä ja niin pitkään kuin neuvoston mielestä on tarpeellista sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu kestävästi hintavakaustavoitteen mukaiseksi.

Neuvosto arvioi tammikuussa, että käytettävissä olevien tietojen valossa euroalueen talous kasvaa vankasti. Se odotti vahvan suhdannekehityksen, työmarkkinoiden kiristymisen ja kapasiteetin käyttöasteen nousun vahvistavan entisestään luottamusta siihen, että inflaatiovauhti lähenee tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia. Euroalueen sisäiset inflaatiopaineet olivat kuitenkin yhä vaimeat, ja neuvosto painottikin, että runsas rahapoliittinen elvytys on näin ollen edelleen tarpeen.

Euroalueen talouskasvu maltillistui kevään mittaan ja talouden riskit lisääntyivät

Maaliskuun 2018 rahapolitiikkakokouksessa EKP:n neuvosto totesi, että euroalueen talous kasvaa edelleen vahvasti ja laaja-alaisesti. Lyhyellä aikavälillä talouskasvun arvioitiin olevan hieman aiempia odotuksia nopeampaa. Samankaltainen näkemys välittyi myös euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden arvioista.

EKP:n asiantuntijat ennakoivat euroalueen BKT:n kasvavan 2,4 % vuonna 2018, 1,9 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020. Inflaatioennuste pysyi kutakuinkin muuttumattomana, ja kokonaisinflaation arvioitiin kiihtyvän 1,7 prosenttiin vuonna 2020.

Myös Suomen Pankki arvioi maaliskuun lopulla julkaisemassaan kansainvälisen talouden analyysissä euroalueen talouskasvun jatkuvan euroalueen kotimaisen kysynnän ja maailmantalouden hyvän suhdannetilanteen vetäminä. Se totesi inflaation kiihtymisen johtuvan pitkälti öljyn hinnan kallistumisesta ja kotimaisten hintapaineiden olevan vielä verraten maltilliset.

Huhtikuun lopun rahapolitiikkakokouksessa EKP:n neuvosto totesi maaliskuun kokouksen jälkeen saatujen tietojen viittaavan siihen, että talouskasvu jatkuu vahvana ja laaja-alaisena, mutta on käymässä hieman maltillisemmaksi. Osasyyksi neuvosto arvioi sen, että edellisvuoden lopun kasvupyrähdyksen jälkeen talouskasvu palasi jälleen maltillisemmalle kehitysuralle. Lisäksi kasvun hidastumiseen ovat neuvoston mukaan saattaneet vaikuttaa myös tilapäiset tekijät.

Talousnäkymiin kohdistuvien riskien neuvosto arvioi olevan jokseenkin tasapainossa. Se kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että maailmanlaajuisiin tekijöihin liittyvät riskit, kuten protektionismin lisääntymisen uhka, ovat kuitenkin nousseet aiempaa vahvemmin esiin. Inflaationäkymien neuvosto totesi olevan ennallaan.

Lainakorot pysyivät alhaisina alkuvuonna

Vuoden 2018 alkupuolella euroalueen rahoitusolot pysyivät suotuisina. Rahapoliittisten toimien vaikutukset edistivät edelleen merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Yksityisen sektorin lainakanta elpyi edelleen, ja lainakorot pysyivät suhteellisen vakaina ja yhä hyvin alhaisina. Eri kyselytutkimusten mukaan yritysten rahoituksen saanti oli parantunut ja lainakannan kasvu sai edelleen vetoapua kysynnän vahvistumisesta kaikissa lainaryhmissä sekä siitä, että yritys- ja asuntolainojen ehdot ovat entisestään lieventyneet.

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi aloitettiin kesäkuussa

EKP:n neuvosto aloitti rahapolitiikan asteittaisen normalisoinnin kesäkuussa. Se päätti, että omaisuuserien osto-ohjelman 30 mrd. euron suuruisia kuukausittaisia ostoja jatketaan syyskuun 2018 loppuun saakka. Mikäli tulevat tiedot vahvistavat neuvoston keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset, omaisuuseräostojen määrää supistetaan syys- ja joulukuun väliseksi ajaksi 15 mrd. euroon kuukaudessa, ja sen jälkeen ne päättyvät. Ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamista kuitenkin jatketaan aiemmin ilmoitetun mukaisesti niin pitkään kuin neuvoston mielestä on tarpeellista hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi.

EKP:n neuvosto perusteli päätöstään sillä, että inflaatiovauhdin eteneminen kohti kestävää palautumista hieman alle 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä oli ollut huomattavaa. Neuvoston mukaan oli perusteltua luottaa, että inflaation kestävä palautuminen tavoitteen mukaiseksi jatkuu eikä pysähdy omaisuuserien netto-ostojen asteittaisen lopettamisen jälkeenkään. Neuvosto kuitenkin painotti, että se on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia rahapolitiikan välineitään tarpeen mukaan.

Neuvosto päätti kesäkuussa jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen, mutta vahvisti korkoja koskevaa ennakoivaa viestintää ilmoittamalla korkojen pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja tarvittaessa pidempäänkin sen varmistamiseksi, että inflaatiokehitys palautuu kestävästi hieman alle mutta lähelle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Talouskasvu jatkui – öljyn hinta kiihdytti inflaatiota

Kesäkuun kokouksen taloudellisessa analyysissä neuvosto totesi tuoreimpien talousindikaattorien ja kyselytulosten olevan aiempaa heikompia, mutta viittaavan edelleen vahvan ja laaja-alaisen talouskasvun jatkumiseen. Se arvioi euroalueen talousnäkymiin kohdistuvien riskien olevan yhä jokseenkin tasapainossa, mutta lisäsi, että rahoitusmarkkinoiden levottomuuden pitkittymisen riskiä on syytä seurata.

Neuvosto totesi, että toukokuinen inflaation kiihtyminen johtui energian, elintarvikkeiden ja palvelujen hintainflaation nopeutumisesta. Pohjainflaatio oli edelleen vaimeaa. Neuvosto kuitenkin painotti, että euroalueen sisäiset kustannuspaineet ovat vahvistumassa ja inflaationäkymiin liittyvä epävarmuus on vähenemässä.

Eurojärjestelmän asiantuntijat arvioivat kesäkuun ennusteessa euroalueen BKT:n kasvavan 2,1 % vuonna 2018, 1,9 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020. Vuoden 2018 kasvunäkymien heikentyminen johtui odotettua heikommasta alkuvuodesta.

Vuotuisen inflaatiovauhdin eurojärjestelmän asiantuntijat arvioivat olevan koko ennustejakson 1,7 %. Selvästi EKP:n asiantuntijoiden maaliskuista arvioita nopeampi inflaatioennuste vuosille 2018 ja 2019 johtui pääasiassa öljyn hinnan noususta. 

Heinäkuun lopun rahapolitiikkakokouksessa EKP:n neuvosto kiinnitti huomiota siihen, että euroalueen talouden kasvu jatkuu, vaikka etenkin kansainvälisen kaupan toimintaympäristöön liittyvät epävarmuustekijät ovat edelleen vahvasti läsnä.

Neuvosto painotti, että talousindikaattorit ja kyselytulokset ovat vakautuneet ja viittaavat edelleen vahvan ja laaja-alaisen talouskasvun jatkumiseen, aivan kuten eurojärjestelmän asiantuntijat arvioivatkin euroalueen talousnäkymiä kesäkuussa.

BKT:n kasvuarvioita pienennettiin hieman syksyllä

Syyskuun rahapolitiikkakokouksessa EKP:n neuvosto arvioi saatujen tietojen pitkälti vahvistavan kesäkuisen näkemyksen siitä, että euroalueen talouskasvu jatkuu laaja-alaisena ja inflaatio nopeutuu vähitellen. Neuvosto kuitenkin kiinnitti huomiota protektionismin lisääntymiseen, kehittyvien markkinoiden heikkouksiin ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluihin, jotka olivat nousseet vahvemmin esiin.

Samankaltainen näkemys välittyi EKP:n asiantuntijoiden syyskuun ennusteessa. Se arvioi euroalueen BKT:n kasvavan 2,0 % vuonna 2018, 1,8 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020.

EKP:n asiantuntijat ennustivat vuosien 2018 ja 2019 BKT:n kasvun hitaammaksi kuin koko eurojärjestelmän asiantuntijat kesäkuisessa arviossaan pääasiassa siksi, että vientikysynnän kasvuvaikutus oli jonkin verran pienentynyt. Inflaation osalta näkymän todettiin olevan ennallaan.

Lokakuun lopun rahapolitiikkakokouksessa EKP:n neuvosto totesi, että viimeaikaiset taloustiedot kertovat jonkin verran odotettua heikommasta kehityksestä, mutta ne vastaavat edelleen perusskenaariota. Sen mukaan euroalueen talouskasvu jatkuu laaja-alaisena ja saa tukea kotimaisesta kysynnästä sekä työmarkkinatilanteen jatkuvasta kohenemisesta.

Eräiden toimialojen, eritoten autoteollisuuden, viimeaikaisen kehityksen neuvosto katsoi vaikuttavan kasvuprofiiliin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi se arvioi vientinäkymät hieman aiempaa vaimeammiksi.

Suomen Pankki arvioi lokakuisessa kansainvälisen talouden analyysissään euroalueen talouden vireen jatkuvan hyvänä kevyen rahapolitiikan ja suhdannetilanteeseen nähden melko kevyen finanssipolitiikan tukemana, vaikka kasvuvauhti olikin hidastunut edellisvuodesta.

Suomen Pankki totesi inflaatiopaineiden vahvistuneen maltillisesti, kun mm. palkkojen nousuvauhti on kiihtynyt. Hyvän taloustilanteen Suomen Pankki arvioi kuitenkin heijastuvan euroalueen inflaatioon verraten hitaasti, koska inflaatio-odotukset olivat yhä melko vaimeita. Se katsoi Italian talouspolitiikkaan liittyvän epävarmuuden varjostavan euroalueen talouskehitystä ja kesän myötä kasvaneiden kauppapoliittisten jännitteiden lisäävän maailmantalouden odotettua heikomman kehityksen riskiä

Netto-ostot päättyivät joulukuussa 2018 – rahapolitiikka jatkuu edelleen kevyenä

Joulukuun rahapolitiikkakokouksessa EKP:n neuvosto vahvisti, että omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtävät netto-ostot päättyvät joulukuussa 2018.

Samassa yhteydessä neuvosto täsmensi, että ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Neuvosto painotti joulukuussa, että euroalueen kotimaisen kysynnän vahva pohjavire tukee edelleen euroalueen talouskasvua ja inflaatiopaineiden vähittäistä voimistumista. Ne puolestaan ylläpitävät luottamusta siihen, että inflaation kestävä palautuminen tavoitteen mukaiseksi jatkuu omaisuuseräostojen lopettamisen jälkeenkin.

Euroalueen talouskehityksen neuvosto totesi tuoreimpien tilasto- ja kyselytietojen perusteella olleen odotettua heikompaa ulkoisen kysynnän vaimentumisen sekä joidenkin maa- ja sektorikohtaisten tekijöiden vuoksi. Vaikka neuvosto odotti osan näistä tekijöistä väistyvän, se arvioi kasvuvauhdin saattavan olla vastedes jonkin verran hitaampaa.

Eurojärjestelmän asiantuntijat arvioivat joulukuun ennusteessa euroalueen BKT:n kasvun vuosina 2018 ja 2019 hieman hitaammaksi kuin EKP:n asiantuntijat syyskuisessa arviossaan. BKT:n ennakoitiin kasvavan 1,9 % vuonna 2018, 1,7 % vuonna 2019, 1,7 % vuonna 2020 ja 1,5 % vuonna 2021.

Asiantuntijat arvioivat inflaation olevan 1,8 % vuonna 2018, 1,6 % vuonna 2019, 1,7 % vuonna 2020 ja 1,8 % vuonna 2021.

Vuoden lopulla inflaationäkymät olivat edelleen maltillisia, kun pohjainflaatio pysyi sitkeästi yhden prosentin tuntumassa. Neuvosto korostikin, että runsaan rahapoliittisen elvytyksen jatkaminen on yhä tarpeen, jotta inflaatiovauhti saadaan palautumaan kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.

Rahapolitiikan kevyttä mitoitusta tukee mittava arvopapereiden varanto, jota ylläpidetään uudelleensijoituksia jatkamalla. Sitä tukevat myös poikkeuksellisen alhaiset rahapoliittiset korot ja näitä korkoja koskeva ennakoiva viestintä, jonka mukaan neuvosto odottaa korkojen pysyvän nykytasollaan kesän 2019 ajan ja tarvittaessa pidempään.

Kevyt rahapolitiikka tuki euroalueen talouskehitystä

Kaiken kaikkiaan EKP:n kevyt rahapolitiikka on osaltaan edesauttanut euroalueen suotuisaa talouskehitystä ja välittynyt tehokkaasti pankkien luotonantoon. Yksityisen sektorin lainojen keskikorot pysyivät alhaisina, ja lainakantojen vuosikasvu kiihtyi edelleen. Euroalueen talouskasvu jatkui, joskin kasvuvauhti tasaantui vuoden mittaan edellisvuoden ripeään kasvuun verrattuna.

Vuoden 2014 kesäkuussa käyttöön otettujen epätavanomaisten rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaantia ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Suotuisasta työmarkkinakehityksestä ja asteittain kiihtyneestä palkkainflaatiosta huolimatta inflaatiopaineet ja -odotukset pysyivät verraten maltillisina. Vuonna 2018 euroalueen keskimääräinen inflaatio oli 1,7 %. Hintojen nousuvauhti johtui kuitenkin pitkälti energian hinnoista. Energian ja ruuan hinnoista puhdistettu niin sanottu pohjainflaatio oli keskimäärin vain 1,0 %. Markkinaperusteinen, inflaatioswapeista johdettu 5 vuotta koskeva keskimääräinen inflaatio-odotus 5 vuoden kuluttua oli joulukuussa 1,6 %. EKP:n kyselytutkimuksessa inflaatio-odotus 5 vuoden kuluttua oli vuoden lopussa 1,9 %. Tätä taustaa vasten kevyenä jatkuva rahapolitiikka on edelleen keskeisessä roolissa hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi.

EKP:n neuvosto on myös toistuvasti peräänkuuluttanut, että rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi euroalueella. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta talouksien kestokykyä voidaan parantaa, rakenteellista työttömyyttä vähentää sekä tuottavuutta ja kasvupotentiaalia lisätä. Finanssipolitiikan saralla on edelleen syytä kerryttää julkisen talouden puskureita. Tämän lisäksi talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää.