Kansainvälistä huipputasoa tavoitteleva tutkimus tukee Suomen Pankin rahapolitiikan valmistelua ja vaikutusvaltaa eurojärjestelmässä.

Suomen Pankki tekee tutkimusta ekonomistiosastoillaan, pääosin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston tutkimusyksikössä ja siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa. Vakituisten tutkijoiden lisäksi molemmilla yksiköillä on aktiivinen vierailevien tutkijoiden ohjelma ja akateemisesti ansioituneita ulkopuolisia neuvonantajia.

Suomen Pankki painottaa tutkimuksessaan makrotaloutta, rahapolitiikkaa, makrovakauspolitiikkaa, rahoitusmarkkinoita ja nousevia talouksia.

Tutkimuksen ja tutkijoiden hyödyntäminen politiikkatoimien valmistelussa ja analyysivälineiden kehittämisessä on keskeinen osa Suomen Pankin strategiaa.

Pankin keskeisestä makrotaloudellisesta Aino-mallista (ks. Suomen talouden ennustaminen) on rakenteilla uusi versio, johon sisältyvät asuntomarkkinat ja jonka puitteissa voidaan tarkastella monien makrovakausvälineiden vaikutuksia.

Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkijat ovat muun muassa osallistuneet erilaisiin selvityshankkeisiin Kiinan talouskasvun hidastumisen vaikutuksista euroalueelle ja maailmantalouteen.

Tutkimuksia kansainvälisissä julkaisuissa

Suomen Pankin tutkimustoiminnan tavoite on julkaista tutkimukset laadukkaissa tieteellisissä aikakauslehdissä. Vuonna 2018 esimerkiksi Journal of Money, Credit and Banking -lehti julkaisi Suomen Pankin tutkimuksen, joka tarkasteli rahapolitiikan ja makrovakauspolitiikan optimaalista yhdistämistä. Samassa lehdessä julkaistu toinen tutkimus tutki kotitalouksien ennustevirheitä ja niiden yhteyttä liialliseen velkaantumiseen.

Journal of International Financial Markets -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pankkien likviditeetin luonti vaihtelee suhdannevaihteluiden mukaisesti. Quantitative Economics -lehdessä julkaistu tutkimus laajensi menetelmää, jota käytetään makrotaloudellisten mallien arvioinnissa.

International Journal of Central Banking -lehdessä julkaistu tutkimus vertaili rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden mittareita.

Research in International Business and Finance -lehdessä julkaistu tutkimus päätyi siihen tulokseen, että pohjoismaiset pankit selvisivät vuosien 2008 ja 2009 kriisistä muita pankkeja paremmin, koska ne olivat ottaneet opikseen 1990-luvun alun pankkikriiseistä Pohjoismaissa.

Suomen Pankin keskustelualoitteita

Suomen pankissa tehtyjen tutkimusten tulokset julkaistaan tyypillisesti ensin keskustelualoitteina, joita ilmestyi tutkimusyksikön sarjassa 26 ja siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen sarjassa 23. Keskustelualoitteiden aiheita olivat mm.

  • osakemarkkinoiden riskilisä ja korkojen aikarakenne

  • väestön ikärakenteen ja inflaation yhteys

  • Kiinan bruttokansantuotetilastojen vääristymät

  • yksityisen informaation vaikutus pankkien luotonantopäätöksiin

  • finanssipolitiikan vaikutus rahapolitiikkaa ennakoivan viestinnän tehoon

  • kiinalaisten pankkien tehokkuus

  • katsaus makrotalousteorian kehitykseen finanssikriisin jälkeen

  • makrotalouden ennustamismenetelmien vertailu

  • rahapolitiikan päätösten vaikutus ammattiennustajien odotuksiin.

Näiden lisäksi Suomen Pankissa oli vuonna 2018 käynnissä useita muita tutkimushankkeita, joista yhdessä tarkastellaan taloudenpitäjien kyvykkyyden vaikutusta talouspolitiikan välittymiseen, ja se on jo nyt saanut kansainvälistä huomiota. Toinen tutkimus käsittelee länsimaiden pakotteiden merkitystä Venäjälle suuntautuvien pääomaliikkeiden vähentymisessä.

Suomen Pankin tutkimukset mediassa ja muualla

Tutkimustulosten saama huomio mediassa, tieteellisissä konferensseissa ja eurojärjestelmän tilaisuuksissa on tärkeää, koska se kasvattaa niiden vaikuttavuutta.

Vuonna 2018 Suomen Pankin tutkijat julkaisivat kaksi blogia keskeisellä VoxEU-sivustolla. Financial Times -lehti käsitteli Euroopan pankki- ja pääomamarkkinaunionia koskevaa tutkimusta. Kolmea Suomen Pankin tutkimusta esiteltiin eurojärjestelmän komiteoissa ja työryhmissä.

Siirtymätalouksien tutkimuslaitos osallistui Euroopan keskuspankkijärjestelmän yhteiseen tutkimushankkeeseen, joka käsitteli Kiinan kasvuvauhdin hidastumisen vaikutuksia euroalueen talouteen. Tutkimushankkeen tulokset julkaistiin Euroopan keskuspankin (EKP) Occasional Papers -julkaisusarjassa.

Kansainvälisiä kokouksia ja työpajoja

Suomen Pankki järjestää vuosittain useita kansainvälisiä tieteellisiä kokouksia.

Tammikuussa tutkimusyksikkö järjesti yhteistyössä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen kanssa seminaarin aiheesta turvalliset sijoituskohteet, valtionlainat ja rahoitusvakaus (Safe Assets, Sovereign Debt and Financial Stability). Puhujina olivat muun muassa Philip Lane Irlannin keskuspankista ja Sylvie Goulard Ranskan keskuspankista.

Kesäkuussa siirtymätalouksien tutkimuslaitos järjesti yhdessä Strasbourgin yliopiston kanssa työpajan rahoitusjärjestelmän ja politiikan keskinäisistä vaikutuskanavista (Finance and Politics).  

Kesäkuussa tutkimusyksikkö järjesti yhdessä CEPR-verkoston kanssa tutkimuskonferenssin digitaalisen ajan rahasta (Money in the Digital Age). Tilaisuus oli osa laajempaa tapahtumakokonaisuutta. Pääpuhujina olivat Bengt Holmström (Massachusetts Institute of Technology) ja Hyun Song Shin (Kansainvälinen järjestelypankki).

Joulukuun alussa siirtymätalouksien tutkimuslaitos järjesti yhdessä City University of Hong Kongin ja Fordham Universityn kanssa konferenssin Kiinan 40 vuotta kestäneiden talousuudistusten vaikutuksista. Konferenssin pääpuhujina toimivat Shang-Jin Wei (Columbia University) ja Gérard Roland (University of California – Berkeley).

Konferenssien lisäksi Suomen Pankki järjestetään korkeatasoisia tutkimusseminaareja lähes viikoittain.

 

Jaa artikkeli
Seuraava artikkeli

Suomen Pankin kansainvälinen yhteistyö