3.1 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa

Vuonna 2018 Suomen Pankki korosti julkisen talouden kestävyyden, työllisyyden ja tuottavuuskasvun edellytysten merkitystä.

Suomen Pankki analysoi sekä Suomen että kansainvälisen talouden kehitystä ja osallistui kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vuonna 2018. Suomen Pankki julkaisi tekemiään analyysejä laajasti verkkosivuillaan. Keskuspankin edustajat olivat lukuisia kertoja kuultavina eduskunnassa ja esittivät arvioitaan muilla kotimaisilla foorumeilla, esimerkiksi seminaareissa ja tiedotusvälineissä.

Suomen Pankin kotimaista talouspolitiikkaa koskevat kannanotot perustuvat sille lainsäädännön demokraattisessa järjestyksessä asetettuihin tavoitteisiin ja itsenäiseen asemaan. Ensisijainen tavoite on hintavakaus, ja muihin tavoitteisiin kuuluvat tasapainoinen talouskasvu sekä rahoitusjärjestelmän vakaus. Keskeisiä edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat julkisen talouden kestävyys ja kotimaisen kustannustason tasapainoinen kehitys.

Kannanotot pohjautuvat asiantuntemukseen ja koskevat pääasiassa ongelmien tunnistamista ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointia. Talouspolitiikan perimmäisten tavoitteiden asettaminen ja päätösten tekeminen on vaaleilla valittujen edustajien tehtävä.

Julkisen talouden vahvistaminen yhä tarpeen

Talouspoliittisia päätöksiä tehtiin vuonna 2018 tilanteessa, jossa Suomen talous oli pitkän heikon kehityksen jakson jälkeen kasvanut noin kolmen vuoden ajan.

Suomen Pankki toi esiin, että euroalueen kevyt rahapolitiikka tuki edelleen talouskasvua Suomessa. Lainojen korot pysyivät alhaisina, ja talouskasvu jatkui Suomen viennin kannalta tärkeällä euroalueella.

Suomen julkisen talouden tila on kohentunut. Julkisen talouden alijäämä ja julkinen velka ovat pienentyneet suhteessa BKT:hen. Tähän ovat vaikuttaneet sekä julkisen talouden sopeutustoimet että yleisen talouskehityksen paraneminen.

Väestön ikääntymisen odotetaan kuitenkin heikentävän julkisen talouden tasapainoa tulevan vuosikymmenen aikana, eikä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ole varmistettu. Julkisen talouden kestävyysvaje on Suomen Pankin joulukuun 2018 arvion mukaan noin 3 % suhteessa BKT:hen.

Julkisen velan hoitaminen olisi ongelmattomampaa, jos talouden pitkän aikavälin kasvunäkymät vastaisivat menneiden vuosikymmenten kehitystä. Suomen Pankin kesäkuussa 2018 julkistaman pitkän aikavälin arvion mukaan talouskasvu kuitenkin jää hitaammaksi kuin kansainvälistä finanssikriisiä edeltäneellä ajanjaksolla. Marraskuussa 2018 julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste heikensi entisestään talouskasvun pitkän aikavälin näkymiä.

Kun aiempina vuosina julkisen talouden tasapainoa vahvistettiin, vuonna 2018 finanssipolitiikan arvioidaan puolestaan keventyneen. Vuonna 2019 sen mitoitus on ennusteiden mukaan pysymässä jotakuinkin muuttumattomana.

Suomen Pankki toi esiin, että julkisen talouden nykyistä määrätietoisempi vahvistaminen olisi perusteltua, kun otetaan huomioon kestävyysvaje ja suotuisa suhdetilanne.

Työllisyysasteen kestävä nousu tärkeää

Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta suuri merkitys on työllisyysasteella. Kun Suomen talous on viime vuosina elpynyt, myös työllisyystilanne on parantunut. Tähän on osaltaan vaikuttanut suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn paraneminen kilpailukykysopimuksen ja maltillisten palkkaratkaisujen myötä. Suomen Pankki toi esiin, että kestävän työllisyysasteen nousun edellytyksiä on syytä parantaa edelleen monin erilaisin toimin.

Työn tuottavuuden kehitys vaikuttaa keskeisesti pitkän aikavälin talouskasvuun. Työn tuottavuus kehittyi Suomessa useiden vuosien ajan hyvin heikosti sekä omaan aiempaan historiaan että muihin kehittyneisiin maihin verrattuna. Kun talouskasvu on elpynyt, myös työn tuottavuus on parantunut, joskin vuonna 2018 kehitys näyttää jälleen hieman heikentyneen.

Pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvua ajavat pitkälti erilaiset innovaatiot ja niiden käyttöönotto. Suomen Pankki korosti, että innovaatioiden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat koulutus, tutkimus ja tuotekehitys. Työn tuottavuuden kasvun edellytyksiin voidaan vaikuttaa myös politiikkatoimilla, jotka parantavat talouden voimavarojen kohdentumista. Tässä tärkeä rooli on kilpailun edistämisellä ja työmarkkinoiden toiminnalla.

Kotitalouksien velka kasvoi edelleen vuonna 2018, ja kotitalouksien kokonaismenot olivat yhä niiden tuloja suuremmat. Kotitalouksien velan kasvuun liittyvien riskien hallinnassa Suomen Pankki korosti makrovakauspolitiikan ja asuntopolitiikan merkitystä.