3.2 Suomen talouden ennustaminen

Suomen Pankki julkaisi kaksi Suomea koskevaa kokonaistaloudellista ennustetta vuonna 2018. Suomi on pitkästä aikaa korkeasuhdanteessa, mutta kasvu hidastuu selvästi lähivuosina.

Suomen Pankki laatii ennusteita ensisijaisesti rahapolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Lisäksi kotimaisen talouden jatkuva suhdanneseuranta ja talouden rakenteiden analyysi ovat keskeinen osa ennustetyötä.

Ennusteet ovat tärkeitä rahapolitiikan valmistelussa

Rahapolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat euroalueen hintavakaus ja tasapainoinen reaalitalouden kehitys. Euroalueen rahapolitiikan valmistelu ja sen vaikutusten arviointi edellyttää riippumatonta ja analyyttista lähivuosien talouskehityksen tarkastelua. Euroalueen lyhyen aikavälin inflaatioennuste on euroalueen hintavakauden ja rahapolitiikan mitoituksen keskeinen mittari.

Euroalueen yhteisen rahapolitiikan asettamat vaatimukset ovat perusta Suomen Pankissa tehtävälle ennustetyölle, ja kotimaisen talouden ennuste tuotetaan osana koko eurojärjestelmän ennustetta.

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto vastaa kotimaisen talouden ennusteesta yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) ja eurojärjestelmän kanssa.

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Suomen Pankki ennusti kesäkuussa 2018 talouskasvun jatkuvan laaja-alaisena, ja samaan aikaan Suomi siirtyi noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen. Investoinnit ja vienti vauhdittavat kasvua samalla kun kasvava työllisyys ja ostovoima tukevat kulutusta.

Kesäkuun ennusteessaan Suomen Pankki arvioi talouskasvun kiihtyvän 2,9 prosenttiin vuonna 2018. Vuonna 2019 kasvun odotettiin hidastuvan 2,2 prosenttiin ja edelleen 1,7 prosenttiin vuonna 2020, mikä heijastaa Suomen talouden vaimeita pitkän aikavälin kasvunäkymiä.

Talouskasvuun vaikuttivat vahva kansainvälinen kysyntä, parantunut kustannuskilpailukyky, voimakas työllisyyden kasvu ja kevyt rahapolitiikka. Maailmantalouden ripeä kasvu ja euroalueen talouden vahva vire ovat lisänneet investointeja Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla.

Kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua

Suomen Pankki ennusti joulukuussa 2018  hitaampaa kasvua kesäkuun ennusteeseen verrattuna. Suomen Pankki korosti, että korkeasuhdanne jatkuu ja edellytykset kasvun jatkumiselle ovat edelleen olemassa euroalueen rahapolitiikan tukiessa kasvua.

Joulukuun ennusteen mukaan nopein talouskasvun vaihe on ohitettu ja BKT:n kasvu hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2018. Vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,9 prosenttiin ja siitä edelleen pitkän aikavälin kasvupotentiaalinsa tuntumaan, 1,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä.

Joulukuun ennusteen mukaan kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua. Erityisesti yksityinen kulutus on runsasta työllisyyden voimakkaan kasvun myötä. Viennin kasvu hidastuu sen sijaan selvästi ja jää jälkeen vientimarkkinoiden kasvusta. Kansainvälisen toimintaympäristön heikkeneminen alkoi näkyä vuoden 2018 aikana useissa talouden lyhyen aikavälin indikaattoreissa. Asuinrakentamisen vähenemisen odotetaan hidastavan investointien kasvua tuntuvasti.

Suomen Pankki tuotti lyhyen aikavälin inflaatioennusteen osana euroaluetta neljä kertaa vuonna 2018. Inflaatioennuste on myös keskeinen osa makroennustetta. Inflaatioennusteiden mukaan yleisen hintatason nousu pysyy lähivuosina maltillisena.

Suomen talouden ennusteiden suurimmat riskit odotettua heikommasta kehityksestä aiheutuvat kansainvälisen toimintaympäristön heikkenemisestä ja protektionismin laajenemisesta. Poliittinen epävarmuus kasvoi ja euroalueen talouden näkymät heikkenivät vuoden loppua kohden. Kaiken kaikkiaan huolet kansainvälisen talouden kehityksestä kasvoivat selvästi vuoden 2018 aikana.

Malliennusteet ja talouden analyysi tärkeitä

Suomen Pankki laatii kotimaisen talouden ennusteet käyttäen keskeisenä apuvälineenään Aino-mallia, joka kuvaa Suomen talouden keskeisten makrotaloudellisten muuttujien välisiä riippuvuuksia.

Aino-mallin kehittäminen on jatkuva prosessi. Vuonna 2018 Suomen Pankki jatkoi vuonna 2017 aloitettua kehityshanketta uudistaa Aino-mallia sisällyttämällä siihen aikaisempaa tiiviimmin Suomen asuntomarkkinat ja pankkien kotitalouksille välittämät asuntolainat. Uudistettu malli on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019.

Suomen Pankki hyödynsi ennusteen laadinnassa merkittävästi myös lyhyen aikavälin indikaattorimalleja, joilla ennakoidaan lyhyen aikavälin BKT:n kehitystä.

Suomen Pankki osallistui myös EKP:n projektiryhmiin ja seminaareihin, joiden tuloksia hyödynnettiin kotimaisen talouden ennusteissa ja analyyseissä. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto osallistui aktiivisesti myös Suomen Pankin Euro & talous -sivustolla julkaistavien Suomen taloutta kuvaavien seuranta- ja analyysiraporttien tuottamiseen.

Sivustolla julkaistiin useita laskelmia ja selvityksiä, joissa arvioitiin sekä kotimaisten että kansainvälisten tekijöiden vaikutusta Suomen talouteen. Niissä on kiinnitetty huomiota erityisesti työmarkkinoihin ja tuottavuuskehitykseen. Myös kotitalouksiin liittyvä analyysi on ollut tärkeää.

Suomen Pankki jakoi aktiivisesti Suomea koskevaa taloudellista tietoa eri tiedotusvälineille ja sosiaaliseen mediaan. Olennaisia olivat myös monille koti- ja ulkomaisille sidosryhmille pidetyt esitelmät.