Rahapolitiikan toteuttaminen sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä. Tehtävien toteuttamiseen sisältyy taloudellisia riskejä, joihin Suomen Pankki on varautunut huolehtimalla taseen vahvuudesta. Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit.

Suomen Pankki vähensi korkosijoitusten määrää vuoden 2018 aikana. Pitkäaikaista sijoitusvarallisuutta kasvatettiin suunnitelman mukaisesti. Rahapolitiikan osto-ohjelmat lisäsivät taseen rakenteellista korkoriskiä. Valuuttariski säilyi edelleen Suomen Pankin merkittävimpänä taloudellisena riskinä.

Sijoitustoiminnassa ja rahapolitiikan toteuttamisessa syntyy riskejä

Vuoden 2018 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 11 mrd. euroa. Se koostuu kulta- ja valuuttavarannosta, euromääräisistä korkosijoituksista sekä osake- ja kiinteistösijoituksista. Valuuttavarannon koko on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Suomen Pankki vähensi euromääräisiä korkosijoituksia 3 mrd. eurolla vuoden 2018 aikana. Osake- ja kiinteistövarallisuuden kasvattamista pankki jatkoi pitkäaikaisen sijoitustoiminnan suunnitelman mukaisesti.

Rahapoliittisten saatavien riski vastaa lähtökohtaisesti pääoma-avaimen (verkkosivu englanniksi) mukaista osuutta kansallisten keskuspankkien kokonaissaatavista. Vuonna 2018 Suomen Pankin osuus oli 1,785 %. Kansalliset keskuspankit kantavat itse julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman valtionlainojen riskit.

Eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden määrä kasvoi vuoden 2018 aikana noin 235 mrd. euroa. Kasvu johtui laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman toteuttamisesta. Suomen Pankin osuus rahapoliittisista saatavista kasvoi noin 4 mrd. eurolla.

Taulukko 3.
Suomen Pankin rahoitusvarallisuus
ja osuus rahapoliittisista saatavista
31.12.2018
Milj. euroa
31.12.2017
Milj. euroa
Rahoitusvarallisuus 11 553 14 184
Kulta 1 767 1 706
Valuuttavaranto 5 942 5 567
Euromääräiset korkosijoitukset 3 011 6 232
Osakesijoitukset 727 670
Kiinteistösijoitukset 106 10
Osuus rahapoliittisista saatavista 54 201 50 311
Rahoitusoperaatiot 13 108 13 642
Kohdennetut luotto-operaatiot1 12 830 13 438
Muut rahoitusoperaatiot1 277 204
Laajennetun osto-ohjelman velkakirjat 39 789 35 100
Suomen valtionlainat ja valtiosidonnaiset lainat 28 308 25 168
Yhteiseurooppalaisten instituutioiden lainat1 4 007 3 640
Katetut lainat1 4 295 3 944
Yrityslainat1 3 178 2 349
Lopetetut ohjelmat 1 305 1 569
Arvopaperimarkkinaohjelma1 1 208 1 472
Katettujen lainojen osto-ohjelmat 97 97
Yhteensä 65 754 64 496
1) Pääoma-avainosuus (1,785 %) kansallisten keskuspankkien yhteismäärästä

Suomen Pankin saatavien kokonaismäärä vuoden 2018 lopussa oli 112 mrd. euroa (pdf). Tästä merkittävä osa eli 45 mrd. euroa koostui eurojärjestelmän sisäisistä saatavista (eurojatalous.fi).

Riskienhallintaa hajauttamalla

Suomen Pankin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja likviditeettiriskeistä. Markkinariskit ovat esimerkiksi valuuttakurssien, korkojen ja osakehintojen epäsuotuisia muutoksia.

Valuuttariski aiheuttaa suurimmat vaihtelut rahoitusvarallisuuden arvoon. Suomen Pankki hajauttaa riskiä sijoittamalla Yhdysvaltain dollareiden lisäksi Englannin puntaan ja Japanin jeniin. IMF-saamisten kautta Suomen Pankin valuuttariski hajautuu myös Kiinan juaniin.

Strateginen vertailuindeksi ohjaa sijoitustoiminnan korko- ja luottoriskin ottoa yhdessä hienojakoisen rajoitekehikon kanssa. Näin Suomen Pankki varmistaa sijoitusten korkean likviditeetin sekä riittävän hajautuksen omaisuuslajien, maiden, maturiteettien ja liikkeeseenlaskijoiden välillä. Sijoitukset painottuvat korkean luottokelpoisuuden velkakirjoihin.

Suomen Pankki sijoittaa tasehallintakehikon mukaisesti osan omista varoistaan hajauttamalla hyvin kansainvälisille osake- ja kiinteistömarkkinoille. Sijoitukset tehdään epäsuorina, ja ne hajauttavat taseen muita riskejä.

Rahapolitiikan osto-ohjelmien toteuttamisessa keskuspankit noudattavat koko eurojärjestelmää koskevia kelpoisuusvaatimuksia ja muita riskienhallintaan liittyviä linjauksia.

Vastuulliset, luotettavat ja vakavaraiset kumppanit

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan vastuullisesti. Pankki rajaa suorien korkosijoitusten sallittuja vastapuolia vastuullisuuskriteerien avulla. Palveluntarjoajien vastuullisuus- ja luotettavuusarvioinnit korostuvat myös epäsuorassa sijoitustoiminnassa.

Eurojärjestelmä toteuttaa rahoitusoperaatiot vakavaraisten vastapuolten kanssa riittäviä vakuuksia vastaan.

Kokonaisriskiarvio nousi lievästi

Suomen Pankki mittaa taseen kokonaisriskejä vakiintuneita, tilastollisia menetelmiä käyttäen. Riskiarviota täydentävät stressitestit, jotka kuvaavat mahdollisten mutta epätodennäköisten skenaarioiden aiheuttamia tappioita.

Suomen Pankki käyttää kokonaisriskiarviona seuraavan vuoden aikana 1 %:n todennäköisyydellä tapahtuvaa tappiota (ns. expected shortfall). Vuoden 2018 lopussa kokonaisriskiarvio oli 2,1 mrd. euroa.Kokonaisriskiarvio ei sisällä kullan hintariskiä, koska kullan arvonmuutostili kattaa merkittävän arvon laskun. Kullan riskin huomioon ottaminen kasvattaa kokonaisriskiarvion 2,4 mrd. euroon.

Riskiarvio on noussut lievästi vuoden takaisesta mallitarkennusten vuoksi. Suomen Pankki siirtyi vuoden 2018 aikana käyttämään riskilaskennassa jakaumaolettamia, jotka ennustavat aiempaa suurempia tappioita.

Suomen Pankki hyödyntää rahapolitiikan luottoriskin arvioinnissa EKP:n tuottamaa sisäistä riskiraportointia, jota kehitetään jatkuvasti eurojärjestelmän riskienhallintakomitean johdolla.

Taseen riskipuskurit kattavat riskit

Vuoden 2018 lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 0,9 mrd. euroa ja varauksia 4,0 mrd. euroa. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,7 mrd. euroa.

Riskipuskurit vahvistuivat vuonna 2018 varausten kasvatuksen sekä valuuttavarannon arvon nousun myötä. Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit.

Rahapolitiikan epätavanomaiset toimet kasvattivat korkoriskiä

Eurojärjestelmän rahapolitiikan epätavanomaiset toimet ovat aiheuttaneet Suomen Pankin taseeseen rakenteellisen korkoriskin. Laajennetulla omaisuuserien osto-ohjelmalla ja kohdennetuilla luotto-operaatioilla luotu likviditeetti näkyy taseen vastattavaa-puolella keskuspankkitalletusten kasvuna.

Eurojärjestelmä päättää talletuksille maksettavan korkotason rahapoliittisin perustein. Korkopäätös vaikuttaa välittömästi Suomen Pankin korkokustannuksiin. Rahapoliittiset saatavat ovat sen sijaan pääosin kiinteäkorkoisia. Täten talletuksille maksettavan koron nosto heikentää Suomen Pankin korkokatetta.

Rakenteellinen korkoriskiasema purkaantuu kiinteäkorkoisten rahapolitiikkasijoitusten erääntymisten myötä. Erääntyvien velkakirjojen uudelleensijoittaminen pitää kuitenkin yllä riskiasemaa.

Neljännesvuosittaiset päivitykset taloudellisiin riskilukuihin löytyvät suomenpankki.fi-sivuston riskienhallinnan ja -valvonnan sivulta.



Seuraava artikkeli

Uusi strategia keskittyy vakauteen ja vaikuttamiseen