Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnassa eniten rasittavat ympäristöä kiinteistöt, rahahuolto ja matkustaminen. Päästöjä on saatu pienemmäksi muuttamalla toimintatapoja ja uudistamalla teknologiaa. Suomen Pankki aloitti myös ympäristöyhteistyön Euroopan muiden keskuspankkien kanssa.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta voivat vähentää ympäristörasitustaan parhaimmin tehostamalla energiankäyttöänsä yhteisin toimin. Kymmenessä vuodessa hiilidioksidipäästöt ovatkin pienentyneet 40 %.

Suurin päästöjen lähde on edellisvuosien tapaan kiinteistöjen lämmitys, toiseksi suurin sähköenergian käyttö. Samaan aikaan niihin liittyvät päästöt ovat pienentyneet eniten, sillä toimitilatarve on vähentynyt ja toimitilojen energiankäyttö supistunut.

Työhön liittyvä matkustaminen on sen sijaan yhä runsasta, ja siitä syntyvät päästöt ovat pysyneet ennallaan, kolmanneksi suurimpana päästölähteenä.

Keskuspankkien ympäristöyhteistyön ensiaskeleet

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta seuraavat toimintansa ympäristövaikutuksia toimintakuluihin suhteutetun mittarin avulla, joka huomioi energiankäytön, henkilöliikenteen, hankintojen ja jätteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2018 jokaista toimintakulun tuhatta euroa kohti syntyi 59,37 kiloa hiilidioksidia. Vuonna 2017 vastaava luku oli 61,17 kiloa hiilidioksidia. Päästöjä ei ole kompensoitu päästövähennysyksiköitä ostaen.

Suomen Pankki teki vuoden aikana ympäristöyhteistyötä Euroopan muiden keskuspankkien kanssa. Euroopan keskuspankin organisoimassa yhteistyössä oli mukana 11 kansallista keskuspankkia.

Kahdessa tapaamisessa osallistujat keskustelivat ympäristöhaasteistaan ja kertoivat parhaista käytännöistään. Ensimmäiset keskuspankit harkitsevat päästöjen kompensointia päästövähennysyksiköitä ostaen.

Rahahuollon ympäristövaikutukset vähentyvät

Suomen Pankki on euroaikana järkeistänyt rahahuollon logistiikkaa keskittämällä setelilajittelua ja kasvattamalla paikallista setelikierrätystä rahankäsittely-yhtiöiden avulla. Sähköisen maksamisen yleistyminen on puolestaan pienentänyt rahan kuljettamisen ja käsittelyn tarvetta.

Rahahuolto on operatiivista fyysistä toimintaa, joten toimintatapojen ja tottumusten muutokset merkitsevät samalla ympäristövaikutusten vähentymistä.

Suomen Pankki on uudistanut kuluneen vuoden aikana säilytysvarastointiin liittyviä käytäntöjä siten, että osasta ylimääräisiä kuljetuksia keskuspankkiin on päästy eroon.

Pankkipakkausten säilytysvarastointi on vähentänyt kaksinkertaista lajittelua: pakkauksia ei lajitella keskuspankissa, vaan ne palautetaan seuraavana päivänä takaisin asiakkaalle.

Euroseteleiden tuhoamisaste laski

Pankkipakkausten käytön kasvu on vähentänyt Suomen Pankkiin palautuvan hyväkuntoisen setelistön määrää ja siten myös lajittelua. Vanhan eurosetelisarjan poistuminen käytöstä on viime vuosina kasvattanut seteleiden tuhoamisosuutta vaiheittain, mutta kokonaisuudessaan tuhoamisaste on hieman laskenut.

Tuhoamisasteen lasku johtuu vuonna 2018 käyttöön otetuista uusista lajittelukoneista. Ne tunnistavat hyväkuntoiset setelit aiempaa tarkemmin, joten virheellisesti huonokuntoiseksi määriteltyjen setelien määrä on vähentynyt (kuvio 19).

Uuden ja vanhan setelistön rinnakkainen kierto on pienentänyt setelihankinnan kustannuksia, sillä hyväkuntoinen setelistö on kiertänyt pidempään. Suomessa kierrossa olevan setelistön laatu on säilynyt erinomaisena.



Seuraava artikkeli

Ilmastonmuutos on rahoitusvakausriski