5.1 Suomen Pankin varallisuuden hallinta

Suomen Pankki sijoittaa ja hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan keskuspankkitavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon sijoitustoiminnan riskit ja sijoitustoimintaan liittyvät vastuullisuusnäkökulmat.

Suomen Pankin sijoitustoiminnan tavoitteena on täyttää keskuspankille asetetut vaatimukset varallisuuden likvidiydestä, turvallisuudesta ja tuotosta.

Sijoitustoiminnalla turvataan rahoitusvarallisuuden arvo sekä tarvittaessa Suomen Pankin kyky tukea pankkijärjestelmän maksuvalmiutta. Rahoitusvarallisuuden likvidiys varmistetaan likvideimpien valtionlainojen vähimmäismäärillä, joilla taataan Suomen Pankin kyky tarjota likviditeettiä äkillisiin rahapolitiikkatarpeisiin kaikissa olosuhteissa.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan vastuullisesti ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun vastuullisuuden huomioimisesta rahoitusmarkkinoilla sekä keskuspankkien sijoitustoiminnassa (ks. esimerkiksi pääjohtaja Olli Rehnin puhe ilmastonmuutoksesta kesäkuussa 2018 (englanniksi) ja Euro & talous -blogikirjoitus Suomen Pankin sijoitustoiminnasta (englanniksi)).

Lisäksi Suomen Pankki kuuluu keskuspankkien ja valvontaviranomaisten verkostoon (verkkosivu englanniksi), jossa arvioidaan vihreään rahoitukseen liittyviä teemoja.

Suomen Pankki hallinnoi yhteensä 11 553 milj. euron rahoitusvarallisuutta, joka koostuu suorista valuutta- ja euromääräisistä korkosijoituksista, osake- ja kiinteistörahastosijoituksista, kultavarannosta sekä Kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien määräisistä eristä (SDR).

Valuuttamääräiset korkosijoitukset koostuvat Yhdysvaltain dollareista (USD), Englannin punnista (GBP) sekä Japanin jeneistä (JPY). Ne muodostavat valuuttavarannon yhdessä SDR-osuuden kanssa.

Suomen Pankin johtokunta päättää Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden määrän eurojärjestelmän keskuspankkien nettorahoitusvaroja koskevan sopimuksen (Agreement on Net Financial Assets, ANFA) puitteissa.

ANFA-sopimuksella säädellään eurojärjestelmän keskuspankkien kansallisten tehtävien hoitoon liittyviä sijoituksia. Nykytilanteessa ANFA-sopimus ei ole määrällisesti rajoittava, vaan Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden koko määräytyy keskuspankkitehtävien ja sijoituspoliittisten näkökohtien perusteella. Vuonna 2018 Suomen Pankin rahoitusvarallisuutta pienennettiin sijoituspoliittisista syistä kahdessa vaiheessa yhteensä 3 mrd. eurolla.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja likviditeettiriskistä sekä sijoitustoiminnan toteutukseen liittyvistä operatiivisista riskeistä.

Sijoituksille ja sijoitustoiminnalle asetetut riskirajoitteet varmistavat, että rahoitusvarallisuus on sijoitettu turvallisesti.

Korkosijoitukset

Suomen Pankin korkosijoitusvarallisuus on sijoitettu valtioiden velkakirjoihin (45 %), valtiosidonnaisiin velkakirjoihin (26 %), katettuihin velkakirjoihin (9 %), yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin (9 %) ja käteisinstrumentteihin (10 %).

Korkosijoituksista 67 % oli sijoitettu AAA- ja AA+-luottoluokituksen velkakirjoihin, ja sijoitusten alin luottoluottoluokitus oli BBB+ (0,7 %). Korkosijoitusten kokonaisduraatio oli vuoden 2018 lopussa 1,8 vuotta.

Korkomarkkinoilla vuosi 2018 oli kahtalainen. Alkuvuonna talouden kasvunäkymät näyttivät hyviltä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Volatiliteetti kuitenkin kasvoi ja talousnäkymät heikentyivät loppuvuotta kohti, kun talouspoliittiset riskit, Yhdysvaltojen protektionistinen kauppapolitiikka sekä vaikeudet Ison-Britannian brexit-neuvotteluissa lisäsivät epävarmuutta ja kasvattivat korkomarkkinoiden riskipreemioita.

Kasvanut epävarmuus ja Euroopan keskuspankin (EKP) kevyenä pysynyt rahapolitiikka pitivät euroalueen korkotason alhaisena ja korkean luottoluokituksen valtionlainojen korot osalta edelleen negatiivisena. Tämä näkyi Suomen Pankin euromääräisten korkosijoitusten tuotoissa, jotka olivat –17,3 milj. euroa vuodelta 2018.

Yhdysvalloissa inflaatio kiihtyi ja työttömyysaste laski alle 4 prosentin vahvan talouskasvun vetämänä vuonna 2018. Yhdysvaltain keskuspankki jatkoi asteittaisia koronnostoja, mutta yleinen korkotaso alkoi loppuvuonna laskea markkinatoimijoiden huolestuttua talouskasvun jatkumisesta.

Loppuvuoden korkomuutos heijastui positiivisesti Suomen Pankin Yhdysvaltain dollarin määräisten sijoitusten korkotuottoihin. Vuonna 2018 niitä kertyi 70,6 milj. euroa. Englannin punnan määräisten sijoitusten korkotuotto oli 2,5 milj. euroa ja Japanin jenin määräisten sijoitusten 0,0 milj. euroa.

Euro vahvistui valuuttamarkkinoilla vuoden 2018 alussa erityisesti suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Suunta kuitenkin kääntyi keväällä, kun euroalueen talouskasvu osoitti heikentymisen merkkejä ja Yhdysvaltain keskuspankki muutti rahapolitiikkaviestintäänsä aiempaa kiristävämmäksi.

Euron heikentymisellä suhteessa Yhdysvaltain dollariin oli merkittävin vaikutus Suomen Pankin valuuttavarannon arvonmuutokseen, joka oli 215 milj. euroa positiivinen.

Muiden valuuttavarantovaluuttojen osalta euro heikentyi suhteessa Japanin jeniin ja vahvistui marginaalisesti suhteessa Englannin puntaan vuoden 2018 aikana.

Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin valuuttamääräisen korkosijoitusvarallisuuden merkittävin riski, ja valuuttavarannon suuruus on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle. Valuuttavarannon arvonmuutos on seurausta avoimesta valuuttakurssipositiosta, joka tukee keskuspankkitehtävien hyvää hoitoa. Valuuttavarannon tavoitekoko ja jakautuminen eri valuuttoihin määritetään lähtökohtaisesti kolmen vuoden välein.

Rahastosijoitukset

Suomen Pankki käyttää sijoitustoiminnan tukena Asset Liability Management -tasehallintakehikkoa (ALM), joka tunnistaa varallisuuden ja sen rahoittamiseen käytettävien erien luonteet.

Suomen Pankin rahastosijoitukset ovat osa pitkäaikaista sijoitustoimintaa, missä sijoituksilla on muuhun rahoitusvarallisuuteen verrattuna korostunut tuotto-odotus ja alhaisempi likviditeettivaatimus.

Rahastosijoitukset on tehty kehittyneiden maiden osakeindeksirahastoon, eurooppalaisiin kiinteistörahastoihin ja pörssinoteerattuihin ETF-kiinteistörahastoihin. Suomen Pankki kasvatti osake- ja kiinteistösijoitusten allokaatiota suunnitelman mukaisesti vuonna 2018.

Osakemarkkinoilla Yhdysvaltojen protektionistinen kauppapolitiikka ja keskuspankin kiristynyt rahapolitiikka näkyivät globaalien osakeindeksien heikkona kehityksenä erityisesti loppuvuonna 2018. Alkuvuoden kurssinousu muuttui Euroopassa laskuksi toisella vuosipuoliskolla, ja myös Yhdysvalloissa osakekurssit laskivat vuoden lopuksi.

Suomen Pankin osakerahastosijoitusten tuotto oli −43 milj. euroa vuonna 2018. Osakkeiden lasku ja epävarmat talousnäkymät heijastuivat myös Suomen Pankin kiinteistösijoitusiin, joiden tuotto oli −3 milj. euroa vuodelta 2018.

Rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto ja riskit

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuonna 2018 oli 2,9 % eli 224 milj. euroa. Rahoitusvarallisuuden korkosijoituksille on asetettu strateginen tavoiteallokaatio ja valuuttakohtaiset tavoiteduraatiot, joista voidaan poiketa sijoitustoiminnassa aktiivisin kannanotoin ennalta asetettujen liikkumarajojen ja riskirajoitteiden mukaisesti.

Korkosijoitussalkkujen tuottoa verrataan keskuspankkitavoitteiden mukaisiin indekseihin. Vuonna 2018 sijoitukset tuottivat 0,08 % eli 5,7 milj. euroa lisätuottoa vertailuindekseihin suhteutettuna.

Rahoitusvarallisuuden markkinariski (VaR 99 %, 1 pv) vaihteli 47 miljoonasta eurosta 87 miljoonaan euroon vuonna 2018.

EKP:n valuuttavaranto-osuus

Suomen Pankki hallinnoi osuutta Euroopan keskuspankin valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa. EKP:n valuuttavaranto on jaettu eurojärjestelmän kansallisille keskuspankeille hallinnoitavaksi pääoma-avaimen mukaisin osuuksin.

EKP:n valuuttavarannon hallinnoinnissa korostuvat turvallisuus ja likvidiystavoitteet, sillä varannon keskeisenä tarkoituksena on taata riittävät resurssit eurojärjestelmän mahdollisiin valuuttainterventioihin.

Suomen ja Viron yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista koostuvan Yhdysvaltain dollarin määräisen varanto-osuuden arvo oli vuoden 2018 lopussa 1 036 milj. euroa (Lisätietoja EKP:n valuuttavarannon hoidosta on saatavissa EKP:n vuosikertomuksesta).