Rahoitusvakauteen liittyviä toimia vuonna 2018 olivat järjestelmäriskipuskurin valmistelu sekä makrovakausvälineiden ja rahoitusjärjestelmän sääntelyn kehittäminen.

Suomen lainsäädäntöön sisällytettiin vuoden 2018 alussa pankkijärjestelmän rakenteesta aiheutuvien riskien torjumiseksi vaatimus järjestelmäriskipuskurista. Se auttaa torjumaan riskejä.

Luottolaitoksille voidaan asettaa erillinen lisäpääomavaatimus sellaisten pitkäaikaisten suhdanteista riippumattomien järjestelmäriskien tai makrovakaudellisten vakavaraisuusriskien rajoittamiseksi, joita EU:n vakavaraisuusasetus ei kata ja joiden toteutuminen saattaisi vaikuttaa huomattavan kielteisesti jäsenmaan rahoitusjärjestelmään ja reaalitalouteen.

Järjestelmäriskipuskurin asettamisesta ja suuruudesta päättää Finanssivalvonnan johtokunta. Päätöksenteossa on otettava huomioon pankkijärjestelmän rakenteellista haavoittuvuutta mittaavat riskitekijät, jotka on lueteltu luottolaitoslaissa,  ja niitä kuvaavat valtiovarainministeriön asetuksessa määritellyt riskimittarit.

Uudet pääomavaatimukset voimaan heinäkuussa 2019

Suomen luottolaitossektori on keskittynyt ja Nordean kotipaikan siirron jälkeen erittäin suuri talouden kokoon verrattuna. Lisäksi se on vahvasti kytkeytynyt muiden pohjoismaiden rahoitusjärjestelmiin.

Luottolaitosten vakavat ongelmat voisivat heikentää rahoituksen välitystä merkittävästi ja vaikuttaa siten huomattavan kielteisesti reaalitalouteen. Suomalaisilla luottolaitoksilla on myös yhteisiä riskejä, kuten asuntolainat sekä saamiset rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiltä.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti 29.6.2018 asettaa kaikille suomalaisille luottolaitoksille järjestelmäriskipuskurin, jonka suuruus vaihtelee 1 prosentista 3 prosenttiin. Uudet pääomavaatimukset tulevat voimaan heinäkuussa 2019.

Suomen Pankki tuki vahvasti uusien makrovakausvälineiden kehittämistä

Suomen Pankki antoi vuonna 2018 osana makrovakauspäätösten valmistelua 6 lausuntoa, jotka koskivat Finanssivalvonnan johtajan esitystä makrovakausvälineiden käytöstä.

Lausunnoissaan Suomen Pankki mm. tuki Finanssivalvonnan johtokunnan päätöstä kiristää enimmäisluototussuhdetta muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettavien luottojen osalta ja nostaa pankkien asuntolainojen riskipainojen vähimmäistaso 10 prosentista 15 prosenttiin.

Lisäksi Suomen Pankki näki tarkoituksenmukaiseksi olla aktivoimatta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta eli niin vastasyklistä puskuria.

Suomen Pankki osallistui valtiovarainministeriön kotitalouksien velkaantumisen rajoittamista selvittävän työryhmän työhön. Työryhmän tehtävänä on arvioida keinoja, joilla voidaan ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista ja sen muodostamia haittoja kansantaloudelle. Lisäksi työryhmä tekee lainsäädäntöehdotuksia, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa.

Nykyisen lainsäädännön mahdollistamia välineitä tulisi täydentää tulosidonnaisilla välineillä, joilla kotitalouksien liiallista velkaantumista voitaisiin rajoittaa. Työryhmän toimikausi päättyy 30. elokuuta 2019.

Suomen Pankki osallistuu rahoitusjärjestelmän sääntelyn kehittämiseen

Suomen Pankki on tukenut mm. niin sanotun positiivisen luottorekisterin kehittämistä. Rekisteri sisältäisi kotitalouksien lainoista kattavat tiedot ja antaisi lainanantajille ajantasaisen kuvan lainaan liittyvistä luottoriskeistä.

Suomen Pankki on myös osallistunut tiiviisti keskusteluun pankki- ja pääomamarkkinaunionin kehittämisestä. Suomen Pankki on painottanut erityisesti pankkiunionin viimeistelyn ja osana sitä yhteisen talletussuojan tärkeyttä pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakauden takaamiseksi.

Lisäksi Suomen Pankki on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä rahoitusmarkkinaviranomaisten kriisinhallintavalmiuksia. Kotimaassa on tehty tiivistä yhteistyötä kriisinhallintavastuiden ja -tehtävien selkiyttämiseksi.

Suomen Pankki on tehnyt yhteistyötä myös eurojärjestelmän ja pohjoismaisten viranomaisten kanssa. Uusi Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen yhteistoimintapöytäkirja (Memorandum of Understanding, MoU) julkaistiin vuoden 2018 alussa.



Seuraava artikkeli

Suomen Pankki tuotti uutta tilastotietoa ja ajankohtaisia analyysejä