Euroopan keskuspankin neuvosto päätti lopettaa rahapoliittisen arvopaperien osto-ohjelman netto-ostot vuoden 2018 lopussa. Päätös on ensimmäisiä askeleita kohti euroalueen rahapolitiikan normalisointia. Koska rahapolitiikan epätavanomaisten välineiden vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja reaalitalouteen ei tiedetä tarkasti, normalisointi toteutetaan varovaisesti ja asteittain talouskehityksen huomioiden.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto arvioi kesäkuussa 2018, että arvopaperien netto-ostot voidaan lopettaa vuoden vaihteessa. Neuvosto ilmoitti kuitenkin aikovansa jatkaa erääntyvien arvopaperien pääomien sijoittamista vielä netto-ostojen päättymisen jälkeenkin. Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen, jotta voidaan tukea kotimaisten hintapaineiden vahvistumista ja kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto arvioi myös, että se pitää rahapoliittisia korkoja nykyisellä tasolla ainakin kesän 2019 ajan.

Normalisoinnin ensiaskeleet varovaisia

Joulukuun 2018 kokouksessaan EKP:n neuvosto vahvisti päätöksensä lopettaa omaisuuserien osto-ohjelman netto-ostot vuoden lopussa. Se ilmoitti samalla jatkavansa uudelleensijoituksia täysimääräisesti vielä senkin jälkeen, kun se alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

EKP:n neuvosto on myös valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.

Eurojärjestelmän rahapolitiikan normalisoinnin ensiaskeleet olivat siis erittäin varovaisia, eikä rahapolitiikka kiristynyt äkillisesti. Tämä näkyi myös markkinaodotuksissa, joissa ei tapahtunut äkillisiä muutoksia vuoden 2018 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.

Epätavanomaisesta rahapolitiikasta luopumisen vaikutuksia on vaikea arvioida

Epätavanomaisesta rahapolitiikasta luopuminen on pitkä prosessi, koska euroalueen kasvu- ja inflaationäkymät ovat epävarmat ja rahapolitiikan oikean mitoituksen arvioiminen on tavallista vaikeampaa.

Vaikutusten arviointia hankaloittaa usea seikka. Ensimmäiseksi, käytössä olevista rahapolitiikan epätavanomaisista instrumenteista on kokemuksia vielä suhteellisen vähän. Toiseksi, talouskasvun, inflaation ja korkojen välinen yhteys on saattanut muuttua. Kolmanneksi, euroalueen talouden inflaatiotavoitteen ja tasapainoisen kasvun yhdistävän tasapainokoron taso on mahdollisesti laskenut, jolloin korkotaso voi myös keskipitkällä aikavälillä jäädä alemmaksi kuin mihin aiemmissa noususuhdanteissa on totuttu.

Talouden rakenteiden ja rahapolitiikan välittymismekanismin muuttumisesta kertoo se, että huolimatta euroalueen talouden elpymisestä ja työllisyyden paranemisesta inflaatio ei ole kiihtynyt odotetusti ja inflaatio-odotukset ovat alentuneet. Talouden rakenteiden muuttumista koskeva epävarmuus puoltaa varovaista politiikkaa.

Suomen Pankki tukee EKP:n rahapolitiikan strategian säännöllisiä tarkistuksia

EKP:n ohjauskoron nostamisen lisäksi epätavanomaista rahapolitiikkaa voi kiristää monin eri tavoin. EKP voi tarvittaessa vähentää laajamittaisia arvopaperiostoja, jolloin erityisesti talouden pitkät korot nousevat, pienentää pankkijärjestelmän likviditeettiä ja muuttaa ennakoivaa viestintää. Toisaalta pitämällä nämä välineet ennallaan kevyt rahapolitiikan mitoitus voi jatkua. Joka tapauksessa EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.

Epätavanomaista rahapolitiikkaa kiristävien toimien suuruuteen ja ajoitukseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Missä järjestyksessä toimia tulisi toteuttaa? Kuinka paljon ja missä tahdissa keskuspankin tasetta tulisi supistaa? Kuinka suureksi keskuspankin taseen tulisi jäädä, ja kuinka paljon likviditeettiä pankkijärjestelmä tarvitsee ”uudessa normaalissa”. Ja lopuksi: kuinka paljon ja missä tahdissa korkoja pitäisi nostaa? 

Rahapolitiikan toimintaympäristön ja välineiden muuttuminen on tuonut mukanaan uusia haasteita myös rahapolitiikan strategialle. Suomen Pankki on pääjohtajan johdolla tuonut esiin tarpeen arvioida EKP:n rahapolitiikan strategiaa säännöllisesti monen muun keskuspankin tavoin.

Strategian säännöllinen arviointi edesauttaisi rahapolitiikan onnistumista muuttuneessa toimintaympäristössä ja tukisi näin osaltaan myös Euroopan rahaliiton kehittämistä.

Jaa artikkeli