1. Korkotuotot

Korkotuotot euroalueen ulkopuolelta ja euroalueelta olivat yhteensä 796,7 milj. euroa. Niistä 144,7 milj. euroa oli valuuttamääräisiä korkotuottoja ja 652,0 milj. euroa euromääräisiä korkotuottoja.

Yön yli -talletusten korko on ollut koko vuoden negatiivinen, eli keskuspankkitalletuksista on peritty korkoa. Tätä ns. negatiivista korkoa kertyi yön yli -talletusten lisäksi vähimmäisvarantotalletuksista siltä osin kuin ne ylittävät vähimmäisvarantovaateen.

EKPJ-erille eli valuuttavarantojen siirtoja vastaavalle saamiselle EKP:ltä, EKP:n seteliosuudesta, pääoma-avainten soveltamisesta ja porrastuksesta aiheutuvalle saamiselle ja velalle sekä TARGET2-saldolle maksetaan perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Vuonna 2019 näistä eristä ei kertynyt korkotuottoja, koska perusrahoitusoperaatioiden korko oli koko vuoden ajan nolla prosenttia.

Valuuttamääräiset korkotuotot euroalueen ulkopuolelta (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Korkotuotot kuponkipapereista 114,2 89,3 24,9
Tuotot diskonttopapereista 0,2 0,7 -0,5
Korkotuotot talletuksista 2,2 1,8 0,4
Muut korkotuotot 19,9 16,1 3,8
Yhteensä 136,5 107,9 28,7
Euromääräiset korkotuotot euroalueen ulkopuolelta (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Korkotuotot kuponkipapereista 0,5 0,8 -0,3
Korkotuotot talletuksista 0,0 0,5 -0,5
Muut korkotuotot 7,4 8,3 -0,9
Yhteensä 7,9 9,5 -1,7
Valuuttamääräiset korkotuotot euroalueelta (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Korkotuotot kuponkipapereista 7,8 9,6 -1,8
Korkotuotot talletuksista 0,3 0,1 0,2
Yhteensä 8,1 9,7 -1,6
Euromääräiset korkotuotot euroalueelta (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Korkotuotot kuponkipapereista -1,9 -2,9 1,0
Tuotot diskonttopapereista -0,4 -3,7 3,3
Korkotuotot talletuksista 0,0 0,7 -0,6
Osingot eurosijoituksista 21,8 15,2 6,6
EKPJ-erien korkotuotot
Korkotuotot rahapolitiikan luotoista
Korkotuotot rahapolitiikan arvopapereista 226,1 200,9 25,1
Negatiivisista koroista johtuvat korkotuotot luottolaitosten talletuksista 387,5 380,0 7,5
Muut korkotuotot 11,1 6,5 4,6
Yhteensä 644,1 596,6 47,6
Korkotuotot yhteensä (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Valuuttamääräiset korkotuotot euroalueen ulkopuolelta 136,5 107,9 28,7
Euromääräiset korkotuotot euroalueen ulkopuolelta 7,9 9,5 -1,7
Valuuttamääräiset korkotuotot euroalueelta 8,1 9,7 -1,6
Euromääräiset korkotuotot euroalueelta 644,1 596,6 47,6
Yhteensä 796,7 723,7 73,0

2. Korkokulut

Valuuttamääräiset korkokulut euroalueen ulkopuolelle (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Korkokulut talletuksista -0,2 -0,0 -0,2
Muut korkokulut -15,6 -13,4 -2,2
Yhteensä -15,8 -13,4 -2,4
Euromääräiset korkokulut euroalueen ulkopuolelle (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Korkokulut talletuksista -0,0 -0,4 0,4
Muut korkokulut -0,0 -0,3 0,3
Yhteensä -0,0 -0,7 0,7
Euromääräiset korkokulut euroalueelle (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Korkokulut rahapolitiikan luotoista -24,9 -11,6 -13,2
Muut korkokulut -0,7 -1,3 0,6
Yhteensä -25,6 -13,0 -12,6
Korkokulut yhteensä (milj. EUR) 2019 2018 Muutos
Valuuttamääräiset korkokulut euroalueen ulkopuolellle -15,8 -13,4 -2,4
Euromääräiset korkokulut euroalueen ulkopuolelle -0,0 -0,7 0,7
Euromääräiset korkokulut euroalueelle -25,6 -13,0 -12,6
Yhteensä -41,4 -27,0 -14,4

3. Korkokate

Korkokate (milj. EUR) 31.12.2019 31.12.2018 Muutos
Korkotuotot
Korkotuotot rahoitusvarallisuudesta 183,1 142,8 40,3
Korkotuotot rahapolitiikan eristä 613,6 580,9 32,7
Korkotuotot EKPJ-saamisista
Yhteensä 796,7 723,7 73,0
Korkokulut
Korkokulut rahoitusvarallisuudesta -16,5 -15,4 -1,1
Korkokulut rahapolitiikan eristä -24,9 -11,6 -13,2
Korkokulut EKPJ-veloista
Yhteensä -41,4 -27,0 -14,4
KORKOKATE 755,3 696,7 58,6

4. Valuuttakurssierot

Erä sisältää valuuttamääräisten erien myynnistä realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot. Vuonna 2019 tällaisia voittoja kirjattiin 2,6 milj. euroa.

5. Arvopapereiden hintaerot

Erä sisältää arvopapereiden myynnistä realisoituneet voitot ja tappiot. Vuonna 2019 arvopapereista realisoitui 26,2 milj. euroa myyntivoittoa, josta 1,9 milj. euroa on yhtiöoikeudellisista toimista johtuvia CSPP-salkun arvopapereiden myyntituottoja.

6. Valuuttojen ja arvopaperien arvostustappiot

Erä sisältää valuuttojen ja arvopaperien arvostustappiot. Jokaista arvopaperilajia ja valuuttaa tarkastellaan kirjanpidossa erikseen. Vuonna 2019 valuutoista ei tullut arvostustappioita. Arvopapereista kirjattiin arvostustappioita 3,2 milj. euroa.

7. Valuuttakurssi- ja hintaerovarauksen muutos

Valuuttakurssi- ja hintaeromuutoksista realisoituneilla nettovoitoilla, yhteensä 23,8 milj. euroa, kartutettiin valuuttakurssi- ja hintaerovarauksia tilinpäätöspolitiikan mukaisesti. Kaikki varaukset on eritelty taseen vastattavaa-puolen liitetiedoissa.

8. Tuotot ja kulut palkkioista ja maksuista

Erä sisältää sijoitustoiminnasta aiheutuneet palkkiot ja maksut.

9. Rahoitustulon netto-osuus

Rahoitustulo 31.12.2019 31.12.2018
Milj. EUR Milj. EUR
Suomen Pankin pooliin lähettämä rahoitustulo 513,4 450,9
Suomen Pankin pääoma-avaimen mukainen rahoitustulo 206,3 217,9
Pääoma-avaimen mukainen rahoitustulon netto-osuus -307,1 -233,0
Korjaukset aiempina vuosina jaettuun rahoitustuloon 14,2 -9,0
Yhteensä -292,9 -242,1

Kunkin eurojärjestelmän kansallisen keskuspankin rahoitustulon määrä määritetään laskemalla sen velkapohjaa vastaavista yksilöitävistä saamisista kertyvät vuotuiset tuotot. Velkapohja koostuu pääasiassa seuraavista eristä: liikkeessä olevat setelit; rahapoliittisiin operaa­tioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille; EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskusta johtuvat kansallisten keskuspankkien velat eurojärjestelmän sisällä; TARGET2-tapahtumista johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettovelat; euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettovelat; kunkin kansallisen keskuspankin kunkin vuosineljänneksen päättyessä kirjaama korko, joka on kertynyt maturiteetiltaan vähintään vuoden mittaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvista veloista; eurojärjestelmälle nettotuottoa tuoviin swap-sopimuksiin liittyviä saamisia vastaavat velat EKP:lle. Velkapohjaan kuuluvista veloista maksettavat korot on vähennettävä netto-osuuteen laskettavasta rahoitustulosta.

Yksilöitävät saamiset koostuvat pääasiassa seuraavista eristä: rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille; rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit; EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantosaamisia vastaavat eurojärjestelmän sisäiset saamiset; TARGET2-tapahtumista johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettosaamiset; euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettosaamiset; eurojärjestelmälle nettotuottoja tuoviin EKP:n ja eurojärjestelmän ulkopuolisten keskuspankkien välisiin swap-sopimuksiin liittyvät saamiset euroalueen vastapuolilta; kunkin kansallisen keskuspankin vuosineljänneksen päättyessä kirjaama korko, joka on kertynyt maturiteetiltaan vähintään vuoden mittaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvista saamisista; rajallinen määrä kunkin kansallisen keskuspankin kultavarantoja suhteessa sen osuuteen EKP:n pääoman jakoperusteesta.

Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon määrä määritetään laskemalla sen kirjanpitoon kirjatuista yksilöitävistä saamisista kertyvä todellinen tulo. Tästä poiketen kullasta ei katsota kertyvän tuottoa, ja seuraavista eristä katsotaan kertyvän viimeisimpään saatavilla olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa tuottoa: 1) rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka on ostettu katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta 2.7.2009 tehdyn päätöksen EKP/2009/16 nojalla, 2) rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka on ostettu katettujen joukkovelkakirjalainojen toisen osto-ohjelman toteutuksesta 3.11.2011 annetun päätöksen EKP/2011/17 nojalla, ja 3) keskus-, alue- tai paikallishallinnon tai tunnustettujen laitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit tai julkisten yritysten liikkeeseen laskemat korvaavat velkainstrumentit, jotka on ostettu julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla 4.3.2015 annetun päätöksen EKP/2015/10 nojalla. Jos kansallisen keskuspankin yksilöitävien saamisten arvo on suurempi tai pienempi kuin sen velkapohjan arvo, erotus kompensoidaan soveltamalla erotuksen arvoon viimeisintä saatavilla olevaa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoa.

Eurojärjestelmän yhteenlaskettu rahoitustulo jaetaan kansallisille keskuspankeille EKP:n merkityn pääoman jakoperusteen mukaisesti. Suomen Pankin rahoitustulon netto-osuus on yhtä kuin Suomen Pankin pooliin lähettämä osuus yhteenlaskettavasta rahoitustulosta (513,4 milj. euroa) miinus Suomen Pankille jakoperusteen mukaisesti kuuluva osuus rahoitustulosta (206,3 milj. euroa).

10. Varaus rahapoliittisista operaatioista johtuvien tappioiden varalta

Tämä erä sisältää Suomen Pankin osuuksia vastaavat 1,3 milj. euron tuotot vuonna 2019. Ne on saatu eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden luottoriskien varalta tehdyn varauksen nettotuloksesta (ks. liitetietojen kohta 12, ”Varaukset”).

11. Osuus EKP:n voitosta

EKP jakoi tilikaudelta 2018 voittoa 384 milj. euroa. Tästä tilikaudelle 2019 kirjattu Suomen Pankin osuus oli 6,9 milj. euroa.

12. Tuotot muista kantaosakkeista ja voitto-osuuksista

Erä sisältää Suomen Pankin osuuden EKP:n ennakkovoitonjakona tilikaudelta 2019 jakamasta SMP-ohjelmaan liittyvän arvopaperisalkun ja laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman (EAPP) tuotoista, 26,1 milj. euroa. Lisäksi erä sisältää BIS:n osakkeista saadut osingot, 3,2 milj. euroa.

13. Muut tuotot

Erä sisältää Finanssivalvonnan valvonta- ja toimenpidemaksut, 33,3 milj. euroa. Lisäksi erä sisältää kiinteistöjen tuotot, 5,6 milj. euroa, ja kiinteistöosakeyhtiön myynnistä saadut luovutusvoitot, 2,2 milj. euroa, sekä toimitusmaksuja ja palkkioita.

14. Henkilöstökulut

Henkilöstökulut 31.12.2019 31.12.2018
Milj. EUR Milj. EUR
Palkat ja palkkiot 43,9 39,4
Työnantajakorvaukset eläkerahastolle 8,5 7,6
Muut henkilösivukulut 1,5 1,0
Yhteensä 53,9 48,0
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2019 2018
Henkilöä Henkilöä
Suomen Pankki 362 356
Finanssivalvonta 226 194
Yhteensä 588 550
Johtokunnan jäsenille maksetut peruspalkat (EUR) 2019
Olli Rehn 271 293
Marja Nykänen 244 527
Tuomas Välimäki 199 749
Yhteensä 715 569

Johtokunnan jäsenille maksetut luontoisedut (ateria-, puhelin- ja autoetu) olivat yhteensä 28 668 euroa.

Suomen Pankin johtokunnan jäsenen eläke-etuudet määräytyvät Suomen Pankin eläkesäännön mukaisesti ilman erityisehtoja ja samoin edellytyksin ja ehdoin kuin muulle henkilöstölle on eläkesäännössä vahvistettu. Suomen Pankin eläkesääntö on soveltuvin osin julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukainen. Toimikautensa päättäneelle johtokunnan jäsenelle voidaan maksaa tulonmenetyksen korvausta, jos henkilö ei voi karenssisäännöksen perusteella vastaanottaa työtehtävää muualta tai jos Suomen Pankista saatu eläke on pienempi kuin tulonmenetyksen korvaus. Tulonmenetyksen täysimääräinen korvaus on 60 % palkasta, ja sitä maksetaan yhden vuoden ajan yhteen sovittaen Suomen Pankista maksettavan eläkkeen kanssa siten, että nämä yhdessä eivät ylitä 60:tä prosenttia palkasta.

 

15. Eläkerahastomaksu

Suomen Pankki suoritti pankkivaltuuston hyväksymänä Suomen Pankin eläkerahastolle 10 milj. euron eläkerahastomaksun vuonna 2019 eläkerahaston tilikauden alijäämän kattamiseksi.

16. Hallinnolliset kulut

Hallinnolliset kulut 2019 2018
Milj. EUR Milj. EUR
Tarvikkeista ja hankinnoista aiheutuvat kulut 0,5 0,5
Koneista ja kalustosta aiheutuvat kulut 7,1 6,8
Kiinteistöistä aiheutuvat kulut 8,9 9,5
Henkilöstösidonnaiset kulut 4,0 3,6
Ostetuista palveluista aiheutuvat kulut 12,8 12,6
Muut hallinnolliset kulut 2,1 4,6
Yhteensä 35,4 37,6

Erään sisältyvät vuokrat, kokous- ja sidosryhmäkulut, ostopalveluista aiheutuneet kulut ja tarvikkeet. Lisäksi erässä on henkilöstön koulutus-, virkamatka- sekä rekrytointikuluja.

17. Poistot käyttöomaisuudesta

Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta 31.12.2019 31.12.2018
Milj. EUR Milj. EUR
Rakennukset 3,4 4,4
Koneet ja kalusto 2,7 3,0
Yhteensä 6,1 7,4
Poistot aineettomasta käyttöomaisuudesta 31.12.2019 31.12.2018
Milj. EUR Milj. EUR
Tietojärjestelmät 3,2 4,3
Yhteensä 3,2 4,3

18. Setelien hankintakulut

Setelien hankintakulut olivat 5,7 milj. euroa.

19. Muut kulut

Muista kuluista suurin osa liittyy kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon.

20. Eläkerahaston tuotot

Erään sisältyvät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan työnantajan osuudet sekä työntekijän osuus maksutulosta, yhteensä 11,7 milj. euroa, sekä 10 milj. euron eläkerahastomaksu. Lisäksi erässä on eläkerahaston kiinteistöjen tuotot, 1,7 milj. euroa.

21. Eläkerahaston kulut

Erään sisältyvät maksetut eläkkeet, 28,4 milj. euroa, hoitokulut ja poistot eläkerahaston hallussa olevasta käyttöomaisuudesta.

22. Varausten muutos

Erään sisältyvät reaaliarvovarauksen lisäys, 55 milj. euroa, ja yleisvarauksen lisäys, 50 milj. euroa. Kaikki varaukset on eritelty taseen vastattavaa-puolen liitetiedoissa.

23. Tilikauden tulos

Tilikauden 2019 tulos oli 319,8 milj. euroa. Johtokunta esittää pankkivaltuustolle, että voitosta siirretään 188,0 milj. euroa käytettäväksi valtion tarpeisiin.