Rahapolitiikka

Eurojärjestelmän rahapolitiikan päätavoite on pitää euroalueen hintataso vakaana. Hintavakaus tarkoittaa kuluttajahintojen vuotuista nousuvauhtia, joka on alle 2 prosentin mutta lähellä sitä keskipitkällä aikavälillä. Näin rahan arvo säilyy kutakuinkin muuttumattomana ja ostovoima vahvana.

Eurojärjestelmään kuuluvat euroalueen kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki (EKP). Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on eurojärjestelmän ylimmän päättävän elimen, EKP:n neuvoston, jäsen.

Hintavakaus on kestävän talouskasvun perusta. Kun inflaatio eli kuluttajahintojen vuotuinen kasvuvauhti on keskipitkällä aikavälillä lähellä mutta alle 2 %, säilyy rahan arvo jokseenkin muuttumattomana ja ostovoima vahvana.

Eurojärjestelmä on ylläpitänyt hintavakautta sekä säätelemällä ohjauskorkoa eli pankkien keskuspankista lainaaman tai niihin tallettaman rahan hintaa että niin sanotuilla epätavanomaisilla rahapoliittisilla keinoilla.

EKP:n neuvosto kevensi rahapolitiikkaa monin tavoin vuonna 2019

Vuonna 2019 euroalueen inflaatio pysyi vaimeana ja inflaatio-odotukset alhaisina.

EKP:n neuvosto reagoi heikkoon taloustilanteeseen keventämällä rahapolitiikkaansa useaan otteeseen ja monin eri tavoin. Kevyt rahapolitiikka varmistaa, että euroalueen rahoitusolot pysyvät suotuisina kaikilla talouden sektoreilla.

Vuoden 2019 aikana neuvosto laski talletuskoron –0,5 prosenttiin, muutti ennakoivaa viestintää, käynnisti kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan, otti käyttöön porrastetun talletuskorkojärjestelmän ja aloitti laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman netto-ostot (20 mrd. euroa / kk) uudelleen. Netto-ostot oli alun perin lopetettu joulukuussa 2018.

Joulukuussa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi, että EKP aloittaa rahapolitiikan strategian tarkastelun. Rahapolitiikkastrategiaa koskevan arvion tavoitteena on varmistaa, että EKP voi parhaiten saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja palvella siten euroalueen kansalaisten etuja.

Kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu lähivuosina

EKP:n rahapolitiikka oli vuonna 2019 kasvua tukevaa. Kevyt rahapolitiikka auttaa pitämään pankkiluottojen tarjonnan runsaana ja helpottaa rahoituksen saantia kaikilla talouden sektoreilla. Tavoitteena on tukea inflaatiovauhdin vakaata palautumista lähelle mutta alle 2 % keskipitkällä aikavälillä.

Loppuvuodesta 2019 euroalueen talouskasvu jatkui vaisuna ja inflaatio oli edelleen hidasta. Eurojärjestelmän asiantuntijat ennustivat kuitenkin joulukuisessa arviossaan inflaatiovauhdin kiihtyvän lähivuosina lähemmäs tavoitetta.

EKP:n neuvosto painotti, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pitkähkön ajan.

Rahamarkkinaviitekorot uudistuivat vuonna 2019

Viitekorot ovat julkisia korkoja, joita käytetään muun muassa lainojen, johdannaisten ja muiden rahoitussopimusten pohjana. Yleisimmät EU:ssa käytettävät viitekorot eonia ja euribor uudistuivat vuonna 2019.

Euroopan keskuspankin uusi yön yli -viitekorko €STR tuotiin eonian rinnalle lokakuun alussa. Euribor taas sai uuden laskentamenetelmän, joka otettiin täysmääräisesti käyttöön vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.

Suomen Pankki osallistui vuonna 2019 tiiviisti €STR-korkoon liittyvään politiikkavalmisteluun ja on mukana €STR:n laadunvalvonnassa.