1.1 Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja sen valmistelu vuonna 2019

Euroalueen rahapolitiikan päätavoitteena on euroalueen hintavakauden ylläpitäminen. Euroopan keskuspankin neuvosto on tulkinnut tämän siten, että kuluttajahintojen vuotuisen kasvuvauhdin pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä lähellä kahta prosenttia, mutta hieman alle sen. Rahapolitiikka voi tukea myös muita EU:n talouspolitiikan tavoitteita, kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu.

Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta Maastrichtin sopimuksen mukaisesti. Suomen Pankilla ja koko eurojärjestelmällä on myös muita tavoitteita, mutta hintavakaus on aina ensisijainen päämäärä.

Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsenenä rahapoliittiseen päätöksentekoon. Suomen Pankin asiantuntijat ovat laajasti mukana rahapolitiikan päätösten valmistelussa ja muussa taustatyössä. He osallistuvat talouden analysointiin ja rahapoliittisten päätösten valmisteluun toimimalla aktiivisesti myös eurojärjestelmän rahapolitiikan ja markkinaoperaatioiden komiteoissa.

Vuoden 2019 heikkenevään talousnäkymään reagoitiin määrätietoisella rahapolitiikalla

Vuonna 2019 talouden ilmapiiriä heikensi geopoliittisiin tekijöihin ja protektionismin uhkaan liittyvä sitkeä epävarmuus. Keskeisimpiä epävarmuustekijöitä olivat Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakiista sekä erityisesti Eurooppaa koskenut Ison-Britannian EU-eroprosessi ja sen pitkittyminen. Ne heijastuivat vahvasti euroalueen talouskasvuun, joka oli hyvin maltillista.

Vielä loppuvuodesta 2018 näiden ulkoisten kysyntähäiriöiden sekä joidenkin maa- ja sektorikohtaisten tekijöiden uskottiin olevan tilapäisiä. Alkuvuodesta 2019 alkoi kuitenkin olla selvää, että kasvunäkymät olivat heikentyneet erityisesti kuluneen vuoden osalta. Myös euroalueen inflaatio pysyi vaisuna ja inflaatio-odotukset alhaisina.

EKP:n neuvosto reagoi heikkoon taloustilanteeseen keventämällä rahapolitiikkaansa useaan otteeseen vuoden 2019 aikana. EKP:n neuvosto painotti, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pitkähkö aika, jotta energian ja ruuan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio voi vahvistua ja kokonaisinflaatio vakiintua lähelle tavoitettaan keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto seuraa tarkasti inflaatiokehitystä ja rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittymistä talouteen. Kevyellä rahapolitiikalla varmistetaan, että euroalueen rahoitusolot pysyvät suotuisina. EKP:n neuvosto painotti jokaisessa rahapolitiikkakokouksessaan ja muissa yhteyksissä, että se on tarpeen mukaan valmis tarkastelemaan kaikkien välineidensä käyttöä varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Loppuvuodesta EKP:n pääjohtaja vaihtui, kun Mario Draghin kausi päättyi. Hänen tilalleen uudeksi pääjohtajaksi valittu Christine Lagarde aloitti tehtävässään 1.11.2019. Virkaan tultuaan Lagarde ilmoitti EKP:n aloittavan rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnin, joka on tehty viimeksi vuonna 2003.

Rahapolitiikka säilyi ennallaan alkuvuonna

Vuoden ensimmäisessä, tammikuun 2019 lopulla pidetyssä rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että taloudellinen kehitys on ollut ulkoisen kysynnän vaimentumisen ja joidenkin maa- ja sektorikohtaisten tekijöiden vuoksi edelleen odotettua heikompaa ja talouskasvu hidastunut jo edellisvuoden loppupuoliskolla.

Euroalueen talousnäkymiin vaikuttavien riskien katsottiin lisääntyneen, sillä geopoliittisiin tekijöihin, protektionismin uhkaan, kehittyvien markkinoiden heikkouksiin ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluihin liittyvät epävarmuustekijät olivat edelleen merkittäviä. Neuvosto kuitenkin katsoi, että suotuisat rahoitusolot, myönteinen työmarkkinakehitys ja palkkojen nopeutuva nousu tukevat edelleen euroalueen talouskasvua ja inflaatiopaineiden vähittäistä voimistumista.

Näistä syistä EKP:n neuvosto ei tehnyt muutoksia rahapolitiikan viritykseen. Se piti ohjauskorot ennallaan siten, että talletuskorko on −0,4 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 0,0 % ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 %.

Neuvosto kertoi, että se odottaa korkojen pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin kuuluvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen arvopapereiden netto-ostot loppuivat joulukuussa 2018. Näiden arvopapereiden takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia päätettiin jatkaa kuitenkin täysimääräisesti. Näin on tarkoitus toimia pitkähkön ajan vielä sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto on alkanut nostaa ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Talouden näkymät heikkenivät keväällä – rahapolitiikan viritystä kevennettiin hieman

Kevään mittaan merkit euroalueen talouskasvun hidastumisesta erityisesti vuoden 2019 osalta vahvistuivat. Kehitys oli edelleen heikkoa varsinkin tehdasteollisuudessa ulkoisen kysynnän vaimentumisen ja joidenkin maa- ja sektorikohtaisten tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi.

Euroalueen kasvua hidastavien yksittäisten tekijöiden väistymisestä oli näkyvissä viitteitä, mutta niiden vaikutus alkoi osoittautua odotettua pitkäaikaisemmaksi. Myös pohjainflaatio oli edelleen vaimeaa, ja neuvosto totesi talouden heikomman kasvuvauhdin hidastavan inflaation palautumista tavoitteen mukaiseksi.

EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2019 arvioissa euroalueen bruttokansantuotteen (BKT) ennakoitiin kasvavan 1,1 % vuonna 2019, 1,6 % vuonna 2020 ja 1,5 % vuonna 2021. Vuoden 2019 BKT:n kasvu arvioitiin huomattavasti heikommaksi ja vuoden 2020 kasvu hieman heikommaksi kuin joulukuussa 2018 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa. Yleisen kuluttajahintainflaation (YKHI) vauhdin EKP:n asiantuntijat arvioivat olevan 1,2 % vuonna 2019, 1,5 % vuonna 2020 ja 1,6 % vuonna 2021. YKHI-inflaatiovauhti arvioitiin koko arviointijaksolla hitaammaksi kuin joulukuun 2018 arvioissa.

Maaliskuun kokouksessaan EKP:n neuvosto päättikin käynnistää uuden kohdennettujen, pitkäaikaisten neljännesvuosittaisten rahoitusoperaatioiden sarjan (TLTRO III), joka alkaisi syyskuussa 2019 ja päättyisi maaliskuussa 2021. Uusien operaatioiden tarkat ehdot julkistettiin neuvoston kesäkuun kokouksen yhteydessä. Niiden on tarkoitus ylläpitää edelleen pankkien suotuisaa luotonantotilannetta ja rahapolitiikan sujuvaa välittymistä.

Lisäksi neuvosto ilmoitti, että eurojärjestelmän luotto-operaatioita toteutetaan jatkossakin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen ja ainakin vuoden 2021 maaliskuussa alkavan vähimmäisvarantojen pitoajanjakson loppuun saakka.

Maaliskuussa neuvosto muutti myös ennakoivaa viestintäänsä kertomalla, että ohjauskorot pidetään ennallaan ainakin vuoden 2019 loppupuoliskon ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi tavoitetasoaan, hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Huhtikuun kokouksessa neuvosto viestitti arvioivansa säännöllisesti, onko negatiivisten korkojen mahdollisia kielteisiä sivuvaikutuksia pankkien rahoituksenvälitykseen lievennettävä, jotta alhaisen korkotason suotuisat talousvaikutukset säilyvät.

Kesän aikana korkoihin liittyvää ennakoivaa viestintää muutettiin ja uusiin rahapoliittisiin toimiin varauduttiin

Loppukevään ja kesän aikana euroalueen alkuvuoden talouskasvu osoittautui hieman odotettua paremmaksi. Ajantasaiset tilasto- ja kyselytiedot ennakoivat talouskasvun kuitenkin heikentyvän jonkin verran vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä, sillä kansainvälinen kauppa kärsii edelleen pitkittyneestä maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka huonontaa etenkin euroalueen tehdasteollisuuden näkymiä.

Pohjainflaatio pysyi vaimeana. Kustannuspaineiden vaikutuksen välittyminen inflaatiovauhtiin näytti vievän ennustettua kauemmin, vaikka työvoimakustannusten nousupaineet olivat vahvistuneet ja käyneet laaja-alaisemmiksi kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä. Inflaatio-odotuksia mittaavat indikaattorit osoittivat odotusten heikentyneen.

Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2019 arvioiden mukaan euroalueen BKT kasvaisi 1,2 % vuonna 2019, 1,4 % vuonna 2020 ja 1,4 % vuonna 2021. Vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin arvioitiin olevan 1,3 % vuonna 2019, 1,4 % vuonna 2020 ja 1,6 % vuonna 2021.

Näiden tietojen ja arvioiden perusteella EKP:n neuvosto päätti kesäkuun kokouksessaan pitää ohjauskorot ennallaan ja kertoi ennakoivassa viestinnässään odottavansa niiden pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2020 alkupuoliskon ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Heinäkuun kokouksessaan neuvosto muutti hieman ennakoivaa viestintäänsä kertomalla, että se odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina ainakin vuoden 2020 alkupuoliskon ajan.

Rahapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi neuvosto pyysi eurojärjestelmän komiteoita kartoittamaan mahdollisia lisätoimia. Näihin kuuluvat muun muassa ennakoivan viestinnän vahvistaminen, negatiivisten korkojen aiheuttamien kielteisten vaikutusten lieventäminen varantotalletuksille maksettavien korkojen porrastamisella sekä sen kartoittaminen, onko mahdollisuuksia uusiin arvopaperiostoihin.

Syksyllä toimeenpantiin uusi rahapolitiikkapaketti tukemaan inflaatiokehitystä

Syyskuun kokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että inflaatio on ollut jatkuvasti tavoitetta hitaampaa ja talouskehitys heikkoa eivätkä odotettuakin heikomman talouskehityksen riskit ole väistyneet. Lisäksi inflaatiopaineet ovat olleet vaimeita ja inflaatio-odotukset pysyneet vähäisinä.

Samankaltainen näkemys välittyi myös EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2019 ennusteesta. Niissä euroalueen BKT:n ennakoitiin kasvavan 1,1 % vuonna 2019, 1,2 % vuonna 2020 ja 1,4 % vuonna 2021. Vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin arvioitiin olevan 1,2 % vuonna 2019, 1,0 % vuonna 2020 ja 1,5 % vuonna 2021.

Vaisujen ja edelleen heikentyneiden kasvu- ja inflaationäkymien vuoksi EKP:n neuvosto muutti rahapolitiikan viritystä vielä aikaisempaa elvyttävämpään suuntaan.

Neuvosto laski EKP:n talletuskorkoa 10 peruspisteellä eli −0,50 prosenttiin. Neuvosto siirtyi myös niin sanottuun tilasidonnaiseen ennakoivaan viestintään ja ilmoitti odottavansa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tai sitä alemmalla tasolla, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta sen alapuolelle) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa. Viestinnästä poistettiin siis koronnostojen odotettu alkamisajankohta ja sidottiin koronnostojen aloittaminen inflaatiokehitykseen.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa päätettiin aloittaa uudet ostot 1.11.2019 nettomääräisesti 20 mrd. eurolla kuukaudessa. Neuvosto kertoi, että ostoja jatketaan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi. Niiden kerrottiin päättyvän ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Kun osto-ohjelmassa hankitut velkakirjat erääntyvät, pääoma sijoitetaan aiempaan tapaan uudelleen.

Uusimmassa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjassa (TLTRO III) suoritettavien neljännesvuosittaisten operaatioiden ehtoja päätettiin keventää, jotta pankkien luotonantotilanne pysyisi suotuisana, rahapolitiikan vaikutus välittyisi sujuvasti ja rahapolitiikalla voitaisiin tukea kasvua tehokkaasti.

Neuvosto ilmoitti myös, että rahapolitiikan pankkivetoisen välittymiskanavan toiminnan tukemiseksi pankkien varannoille maksettava korko muutetaan kaksiportaiseksi: osa varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista vapautetaan negatiivisesta talletuskorosta.

Neuvosto totesi, että näillä laajoilla rahapoliittisilla toimilla saadaan aikaan huomattava elvyttävä vaikutus. Toimilla pyritään varmistamaan, että rahoitusolot pysyvät erittäin suotuisina ja edistävät sekä euroalueen talouskasvua että kotimaisten hintapaineiden kasvua, mikä puolestaan tukee inflaation kestävää palautumista lähelle keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Rahapolitiikan viritys säilyi loppuvuonna ennallaan

Loppuvuodesta talouden kuva pysyi kutakuinkin ennallaan. Euroalueen talouskasvu jatkui vaisuna, ja inflaatio oli edelleen alhainen. Kasvun hidastumisesta huolimatta euroalueen talouskasvu vaikutti ajantasaisten tilasto- ja kyselytietojen mukaan jonkin verran vakaantuneen.

Eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuisessa arviossa euroalueen BKT:n ennustettiin kasvavan 1,2 % vuonna 2019, 1,1 % vuonna 2020, 1,4 % vuosina 2021 ja 2022. YKHI-inflaatiovauhdin arvioitiin olevan 1,2 % vuonna 2019, 1,1 % vuonna 2020, 1,4 % vuonna 2021 ja 1,6 % vuonna 2022.

Loka- ja joulukuun kokouksissaan EKP:n neuvosto piti rahapolitiikkansa muuttumattomana. Neuvosto totesi, että euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta, varovaisen elvyttävästä finanssipolitiikasta sekä maailmantalouden jatkuvasta, joskin hieman hidastuvasta, kasvusta. Yhdessä EKP:n rahapoliittisten toimien kanssa tämän suotuisan kehityksen arvioitiin johtavan myös inflaation nopeutumiseen keskipitkällä aikavälillä.

Joulukuun kokouksessa pääjohtaja Lagarde kertoi lisäksi, että EKP aloittaa rahapolitiikkastrategiansa tarkastelun, joka on viimeksi tehty 16 vuotta sitten. Rahapolitiikkastrategiaa koskevan arvion tavoitteena on varmistaa, että EKP voi parhaiten saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja palvella siten euroalueen kansalaisten etuja. Strategiaa tarkastellaan laaja-alaisesti, analyyttisesti ja avoimin mielin kuuntelemalla eri asiantuntijatahojen näkemyksiä ja huomioimalla monet rahapolitiikan toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneet muutokset.

Lagarde ilmoitti työn alkavan vuoden 2020 alussa. Tavoitteena on strategian uudelleenarvioinnin valmistuminen vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomen Pankki viesti vuonna 2019 aktiivisesti strategia-arvion tarpeellisuudesta.

Talouskasvu tarvitsee muiden politiikkalohkojen toimia kevyen rahapolitiikan tueksi

Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapolitiikka on ollut kasvua tukevaa. Kevyen rahapolitiikan on tarkoitus varmistaa, että rahoitusolot ovat suotuisat kaikilla talouden sektoreilla. Kotitalouksien ja yritysten lainansaannin helpottuminen edistää kulutusta ja yritysten investointeja ja sitä kautta myös euroalueen talouskasvua ja hintapaineiden voimistumista euroalueella. Se tukee inflaatiovauhdin vakaata palautumista lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Yrityslainakannan ja kotitalouksien lainakannan kasvu pysyikin vahvana koko vuoden. Sitä edisti kasvua tukevan rahapolitiikan vaikutuksen välittyminen pankkien lainakorkoihin. Kevyt rahapolitiikka auttaa pitämään pankkiluottojen tarjonnan runsaana ja helpottaa rahoituksen saantia kaikilla talouden sektoreilla.

Kevyen rahapolitiikan lisäksi kasvupotentiaalin parantaminen ja kokonaiskysynnän tukeminen vaatii toimia myös muilta politiikan lohkoilta. EKP:n neuvosto onkin toistuvasti vaatinut julkisesti rakennepoliittisten toimien toteuttamisen vauhdittamista euroalueen maissa Euroopan komission maakohtaisten suositusten mukaisesti.

Myös finanssipolitiikalla on tärkeä rooli kasvun edellytysten luomisessa. Neuvosto on toistuvasti todennut, että maiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, tulisi ryhtyä hyvissä ajoin tehokkaisiin toimiin. Maissa, joissa julkisen talouden velka on suuri, tulisi harjoittaa varovaista finanssipolitiikkaa ja saattaa rakenteellinen rahoitusasema tavoitteen mukaiseksi, jotta automaattiset vakauttajat voisivat toimia vapaasti. Kaikkien maiden olisi tehostettava vielä entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua.

EKP:n neuvosto painottaa, että EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää.

EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi.