5.1 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa vuonna 2019

Vuonna 2019 Suomen Pankki korosti julkisen talouden liikkumavaran ja tasapainoisen kustannuskehityksen merkitystä.

Vuonna 2019 Suomen Pankki analysoi sekä Suomen että kansainvälisen talouden kehitystä ja osallistui kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun. Suomen Pankki julkaisi tekemiään analyysejä laajasti verkkosivuillaan. Suomen Pankin edustajat olivat lukuisia kertoja kuultavina eduskunnassa ja esittivät arvioitaan kotimaisilla foorumeilla, kuten tiedotusvälineissä ja seminaareissa.

Ongelmien tunnistamista ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointia

Suomen Pankin kotimaista talouspolitiikkaa koskevat kannanotot perustuvat sille laissa ja EU:n perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin ja itsenäiseen asemaan. Ensisijainen tavoite on hintavakaus, ja muihin tavoitteisiin kuuluvat tasapainoinen talouskasvu ja rahoitusjärjestelmän vakaus. Keskeisiä edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat julkisen talouden kestävyys ja kotimaisen kustannustason tasapainoinen kehitys.

Kannanotot pohjautuvat asiantuntemukseen ja koskevat pääasiassa ongelmien tunnistamista ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointia. Talouspolitiikan perimmäisten tavoitteiden asettaminen ja päätösten tekeminen on vaaleilla valittujen edustajien tehtävä.

Suomen Pankki toi vuonna 2019 esiin, että Suomen talous käy yhä läpi murrosvaihetta, jossa sen täytyy sopeutua kahteen suureen rakenteelliseen muutokseen.

Ensimmäinen muutos on väestön ikääntyminen. Toinen muutos on vuoden 2007 jälkeiset takaiskut, joista talous ei ole vielä täysin toipunut. Takaiskuja olivat elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat, Venäjän talousvaikeudet sekä kustannustason nousu kauppakumppanimaihin nähden.

Hallitukset ja työmarkkinajäjestöt ovat viime vuosina tehneet useita tärkeitä ratkaisuja, jotka ovat korjanneet edellä mainittujen suurten muutosten tuomia ongelmia. Sopeutumisen tarve on silti yhä merkittävä.

Suomen julkista taloutta on vahvistettava

Suomen julkisen talouden tila on parempi kuin viitisen vuotta sitten, mikä on osin seurausta taannoisista julkisen talouden sopeutustoimista. Sopeutustoimista ja suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä. Nyt alijäämän ja julkisen talouden bruttovelan ennustetaan kasvavan. Tämä johtuu osin kevenevästä finanssipolitiikasta.

Joulukuussa 2019 Suomen Pankki tarkisti arviotaan Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä heikompaan suuntaan. Uusi arvio kestävyysvajeesta on 4,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kestävyysvaje johtuu pitkälti väestön ikääntymisestä, sillä eläkemenot ja sekä terveydenhoitoon että pitkäaikaishoivaan liittyvät menot kasvavat. Toisaalta kestävyysvajearvion tarkistaminen heikompaan suuntaan vuonna 2019 johtui pitkälti siitä, että ennuste julkisen talouden lähivuosien alijäämästä oli kasvanut.

Suomen Pankki toi esiin julkisen talouden vahvistamisen tarpeen, kun otetaan huomioon kestävyysvaje sekä se, että suhdannetilanne ei ole heikko.

Työllisyyskehityksen merkitys on suuri

Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiä helpottaisi, jos nykyistä suurempi osa työikäisistä tekisi töitä. Tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin lähivuosina on perusteltu. Tämän jälkeen on tarve pyrkiä vielä korkeampaan, hyvään pohjoismaiseen tasoon. Esimerkiksi Ruotsissa työllisyysaste on noin 78 %.

Työllisyyden kohentamisen edellytyksiä on syytä parantaa useilla samaan suuntaan vaikuttavilla toimenpiteillä. Kun näitä toimenpiteitä valitaan, on tärkeää hyödyntää tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen tarjoamaa tietämystä.

Suomen kustannuskilpailukykyä tulisi edelleen parantaa

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut tuntuvasti vuoden 2015 jälkeen heikennyttyään sitä ennen useiden vuosien ajan. Työllisyyden ja tuotannon kasvun edellytysten kannalta olisi perusteltua, että kustannuskilpailukyky paranisi edelleen hieman.

Mahdollisuutta hintojen ja kustannusten kestävään nousuun Suomessa rajoittaa se, että niiden kehitys on euroalueella yhä vaimeaa verrattuna aiempiin vuosikymmeniin ja keskuspankin tavoitteeseen.

Suomen Pankki korosti vuonna 2019, että koordinaatiolla tulee olla suuri merkitys suomalaisessa palkanmuodostuksessa. Eri alojen sopimuksilla on vaikutuksia kustannuksiin myös muilla aloilla. Suoraan ulkomaisen tuotannon kanssa kilpailevat vientialat ostavat tuotantopanoksia kotimaasta laajasti mm. tukkukaupan, liikenteen, varastoinnin, liikkeenjohdon palveluiden, tietojenkäsittelyn ja markkinoinnin aloilta.

Tuottavuuden parantamisen edellytykset

Työn tuottavuuden kehitys on Suomessa ollut 10 viime vuoden aikana vaimeaa. Sen parantamiseen ei ole olemassa mitään yksittäistä ratkaisevan tehokasta keinoa. Työn tuottavuuteen vaikuttaa suuri joukko erilaisia tekijöitä, mukaan lukien moni talouspolitiikan osa-alue.

Kun tuottavuuskasvun edellytyksiä pyritään kohentamaan, keskeisessä asemassa ovat innovaatiopolitiikka ja yritysten toimintaympäristö laajemminkin toiminnan kehittämisen ja kasvuedellytysten suhteen.

Koulutusjärjestelmä vaikuttaa osaltaan työn tuottavuuden kasvuun etenkin pitkällä aikavälillä. Yksi tärkeä koulutusjärjestelmän piirre on, millaisen yleisen koulutustason se tuottaa.

Suomessa yleinen koulutustaso nousi useiden vuosikymmenten ajan, mutta tämä trendi on kääntynyt viimeisten noin 10–15 vuoden aikana. Nuorten aikuisten ikäluokissa koulutustaso on alkanut laskea, mikä on kansainvälisesti poikkeavaa ja Suomen kannalta huolestuttavaa.