2.2 Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti makrovakauspolitiikkaan

Vuonna 2019 Suomen Pankki edisti rahoitusvakautta valmistelemalla makrovakauspäätöksiä sekä kehittämällä uusia rahoitusvakautta kohentavia välineitä.

Makrovakauspolitiikan välineillä pyritään pienentämään rahoituskriisien todennäköisyyttä ja vaikutuksia sekä rahoitusjärjestelmään että kokonaistalouteen.

Vuonna 2019 ei tehty uusia kiristyksiä makrovakausvälineisiin

Rahoitusvakausanalyysin perusteella Suomessa ei katsottu vuonna 2019 tarpeelliseksi kiristää olemassa olevia makrovakausvälineitä. Tosin kesällä 2018 asetetut järjestelmäriskipuskurit tulivat voimaan vasta vuonna 2019.

Kaikki päätökset makrovakausvälineiden käytöstä tekee Suomessa Finanssivalvonnan johtokunta. Suomen Pankki osallistuu päätösten valmisteluun. Lisäksi Suomen Pankki osallistuu makrovakauspolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon ja yhteistyöhön euroalueella ja EU:ssa.

Luottolaitosten muuttuva lisäpääomavaatimus torjuu luottosyklistä aiheutuvia järjestelmäriskejä. Finanssivalvonnan johtokunta päättää sen asettamisesta neljännesvuosittain. Suomen Pankki osallistuu päätösten pohjana olevan analyysin tekemiseen.

Varhaisen varoituksen indikaattoreiden ja kokonaisvaltaisen arvion perusteella Suomessa ei ole todettu luottosyklin kuumentumista tai muita syitä muuttuvan lisäpääomavaatimuksen korottamiselle. Näin ollen Finanssivalvonnan johtokunta piti vaatimuksen nollassa prosentissa koko vuoden ajan.

Suomessa on rahoitusjärjestelmän rakenteellisia riskejä

Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, joka voidaan määrätä luottolaitoksille rahoitusjärjestelmän rakenteellisten riskien perusteella. Suomessa riskejä ovat etenkin kotitalouksien suuri velkaantuneisuus, luottolaitossektorin keskittyneisyys ja merkitys rahoituksen välityksessä sekä vahvat kytkökset muiden pohjoismaiden rahoitusjärjestelmiin.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti kesäkuussa jatkaa vuonna 2018 asetettujen luottolaitoskohtaisten järjestelmäriskipuskurivaatimuksien voimassaoloa.

Lainakattoa eli kotitalouksien enimmäisluototussuhdetta kiristettiin keväällä 2018 muiden kuin ensiasunnonostajien osalta 85 prosenttiin. Syynä oli kotitalouksien suuri velkaantuneisuus. Muutos tuli voimaan heinäkuussa 2018.

Velkaantuneisuus on kasvanut läpi 2010-luvun ja on nyt ennätyksellisen suurta. Luototussuhteen kiristyksen voimassaolosta on päätettävä neljännesvuosittain. Vuonna 2019 kiristyksen voimassaoloa jatkettiin joka neljänneksellä.

Kesäkuussa 2019 Finanssivalvonnan johtokunta päätti jatkaa asuntoluottojen riskipainojen 15 prosentin alarajan voimassaoloa sisäisten mallien menetelmää käyttäville luottolaitoksille. Tehtyjen selvitysten mukaan sisäisten mallien menetelmiin perustuvat asuntolainojen riskipainot ovat suhteellisen alhaisia eivätkä ota riittävästi huomioon kaikkia asuntolainoista aiheutuvia talouden häiriöitä vahvistavia kerrannaisvaikutuksia.

Suomen Pankin virkamiehet osallistuivat jokaisen makrovakauspäätöksen valmisteluun. Lisäksi Suomen Pankin johtokunta antoi lausunnot Finanssivalvonnan johtajan tekemistä esityksistä makrovakauspäätöksiksi. 

Suomen Pankki osallistui valtiovarainministeriön velkaantumistyöryhmän työhön

Valtiovarainministeriö (VM) asetti elokuussa 2018 työryhmän, jonka tarkoituksena oli selvittää keinoja kotitalouksien velkaantumisen hillintään. Suomen Pankki osallistui työhön aktiivisesti. Työ tuli päätökseen lokakuussa 2019, jolloin työryhmän mietintö julkaistiin.

Työryhmä ehdotti enimmäisvelkasuhteen (debt-to-income, DTI) lisäämistä Suomen makrovakausvälineistöön. Enimmäisvelkasuhde rajoittaisi kotitalouksien kokonaisvelkaa suhteessa vuosituloihin. Laskuissa otettaisiin siis huomioon asuntolainojen lisäksi suuret kulutusluotot ja opintolainat. Ehdotuksen mukaan velkasuhde saisi olla enimmillään 450 %, eli kokonaisvelka voisi olla 4,5-kertainen kotitalouden bruttovuosituloihin nähden (kuvio 11).

Kokonaisvelkaantumisen hillitsemiseksi työryhmä näki tarpeelliseksi ehkäistä myös laina-aikojen pitenemistä. Sen vuoksi työryhmä ehdotti asuntoluotoille enimmillään 25 vuoden takaisinmaksuaikaa.

Kotitalouksien vastuulla olevien taloyhtiölainojen määrä on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti. Tämän vuoksi työryhmä ehdotti myös, että asuntoyhteisöille myönnettäville, uudisrakentamiseen kohdistuville lainoille säädettäisiin enimmäisluotto-osuus. Sen suuruus olisi 60 % myytävien asunto-osakkeiden velattomasta hinnasta.

Lisäksi työryhmä ehdotti, että taloyhtiölainoissa yleistyneitä lyhennysvapaita ei sallittaisi viiden ensimmäisen vuoden aikana kohteen valmistumisesta. Ehdotuksen mukaan myös taloyhtiölainoille asetettaisiin 25 vuoden takaisinmaksuajan rajoite.

Suomen Pankki piti työryhmän ehdotuksia hyödyllisinä

Suomen Pankki antoi työryhmän mietinnöstä lausunnon, jossa se yhtyi työryhmän arvioon siitä, että välineitä luotonannon ja velkaantumisen liiallisen kasvun hillitsemiseksi tulisi laajentaa. Lisäksi Suomen Pankki näki, että työryhmän ehdottamat välineet soveltuisivat tähän tarkoitukseen.

Kotitalouksen velkaantuneisuuden rakenne on muuttunut, ja pankkisektorin ulkopuolisten lainanantajien merkitys kasvanut. Siksi ehdotettuja välineitä tulisi voida käyttää muihinkin luotonantajiin kuin luottolaitoksiin. Asuntolainanannon lisäksi välineitä tulisi käyttää myös taloyhtiölainoihin ja kulutusluottoihin.

Lausunnossaan Suomen Pankki nosti myös esiin sen, että luotonmyöntöehtojen kiristäminen voi heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia sopeuttaa kulutustaan yli ajan.

Toisaalta ehdotetut toimet vahvistaisivat kotitalouksien ja lainanantajien häiriönsietokykyä, vähentäisivät liialliseen velkaantumiseen liittyviä järjestelmäriskejä ja voisivat pienentää finanssikriisien todennäköisyyttä ja syvyyttä.

Ehdotetuilla välineillä on vaikutuksia sekä kotitalouksiin että kokonaistalouteen. Siksi niiden vaikutusten ja kohdentumisen arviointia on tärkeää laajentaa ja kehittää.

Suomi sai Euroopan järjestelmäriskikomitealta suosituksen asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksien torjumiseksi

Syyskuussa 2019 Suomi sai Euroopan järjestelmäriskikomitealta (European Systemic Risk Board, ESRB) suosituksen lainanottajiin kohdistuvien makrovakausvälineiden käyttöönotosta. Uusien välineiden käyttöönotto olisi tarpeellista asuntomarkkinoiden keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksien torjumiseksi.

Suomen Pankki yhtyy ESRB:n näkemykseen siitä, että asuntomarkkinoiden haavoittuvuuksia on tarpeellista vähentää. Suomen Pankin mielestä VM:n velkaantumistyöryhmän ehdottamien uusien välineiden käyttöönotto toteuttaisi suurelta osin ESRB:n antamat suositukset.

Suomen Pankki osallistuu pääomamarkkinaunionin kehittämiseen

EU:n yhteisten pääomamarkkinoiden kehitys alkoi jo vuonna 2015, mutta uuden komission myötä kehitystyö sai seuraavan vaihteen. Suomen Pankki on vuoden 2019 aikana tekemissään arvioissa tunnistanut kolme pääomamarkkinaunionin kehittämisen osa-aluetta, joissa olisi mentävä eteenpäin.

Osa-alueet ovat piensijoittajien aktivoiminen, vihreiden velkakirjojen markkinoiden kehittäminen sekä "safe assets" eli turvallisten velkakirjojen luominen. Näin pankkien ja valtioiden ”kohtalonyhteyttä” voitaisiin vähentää. Lisäksi Suomen Pankin arvion mukaan jatkossa olisi tärkeää asettaa selkeät prioriteetit kehitystyölle sen sijaan, että pyrittäisiin edistämään kaikkia hankkeita kerralla.