Suomen Pankin vaikuttavuus perustuu asiantuntemukseen ja tutkimustoimintaan. Pankki ottaa kantaa kotimaisiin ja kansainvälisiin talouskysymyksiin riippumattomasti.

Suomen Pankin talouspoliittisten kannanottojen tavoitteita ovat hintavakaus, tasapainoinen talouskasvu ja rahoitusjärjestelmän vakaus.

Viime vuosina ilmastonmuutoksen hillintä on noussut keskeiseksi teemaksi.

Suomen julkinen talous on kohentunut, mutta edelleen alijäämäinen

Vuonna 2019 Suomen Pankki korosti Suomen julkisen talouden liikkumavaran ja tasapainoisen kustannuskehityksen merkitystä.

Suomen talous käy yhä läpi murrosvaihetta, jossa sen täytyy sopeutua väestön ikääntymisestä ja vuoden 2007 jälkeen koetuista taloudellisista takaiskuista johtuviin rakenteellisiin muutoksiin.

Suomen julkisen talouden tila on parempi kuin viitisen vuotta sitten, mutta se on pysynyt alijäämäisenä. Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiä helpottaisi, jos nykyistä suurempi osa työikäisistä tekisi töitä ja työn tuottavuus kasvaisi. Nuorten aikuisten koulutustason lasku on kansainvälisesti poikkeavaa ja Suomen kannalta huolestuttavaa.

Edellytykset Suomen talouskasvun jatkumiselle ovat hyvät, vaikka kasvu hidastuu

Vuonna 2019 Suomen Pankki julkaisi kaksi laajaa Suomen kansataloutta koskevaa ennustetta. Ennusteiden mukaan Suomen taloudessa vallinnut korkeasuhdanne väistyy ja talouskasvu hidastuu. Edellytykset kasvun jatkumiselle ovat silti hyvät. Suomen talouskasvun keskeinen ajuri lähivuosina on kotimainen kysyntä.

Ennusteilla on tärkeä rooli rahapolitiikan valmistelussa ja toteutuksessa, koska rahapoliittiset toimenpiteet vaikuttavat inflaatioon viiveellä.

Suomen Pankki tuottaa kotimaisen talouden ennusteet käyttäen keskeisenä apuvälineenään Aino-mallia. Aino-malli kuvaa Suomen kansantalouden toimintaa.

Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen kumppani

Suomen Pankki on vaikuttava kansainvälinen toimija. Se vastaa Suomen suhteista Kansainväliseen valuuttarahastoon (International Monetary Fund, IMF) ja on mukana Euroopan unionin talous- ja rahoituskomiteassa (Economic and Financial Committee, EFC).

Vuonna 2019 Suomen Pankilla oli aiempaan tapaan tiivis yhteys muihin pohjoismaisiin ja esimerkiksi Baltian keskuspankkeihin. Koulutusyhteistyö Venäjän keskuspankin kanssa jatkui.

Suomen Pankin tutkimusartikkeleita julkaistiin vuonna 2019 kattavasti kansainvälisissä julkaisuissa.



Seuraava artikkeli

Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa vuonna 2019