Suomen Pankki julkaisi kaksi laajaa Suomen kansantaloutta koskevaa ennustetta vuonna 2019. Ennusteiden mukaan Suomen taloudessa vallinnut korkeasuhdanne väistyy ja talouskasvu hidastuu.

Vuoden 2019 aikana kansainvälisen talouden näkymät heikentyivät edelleen. Lisääntynyt epävarmuus alkoi yhä enemmän jarruttaa Suomen talouskasvua.

Rahapolitiikan valmistelu edellyttää talousennusteita

Rahapolittiset toimenpiteet vaikuttavat inflaatioon ja muihin kansantalouden ilmiöihin usein viiveellä. Siksi rahapolitiikkaa varten tarvitaan kuva siitä kuukausien tai jopa vuosien kuluttua vallitsevasta talouden tilasta, johon nyt tehtävät päätökset vaikuttavat. Euroalueen rahapolitiikan valmistelu ja sen vaikutusten arviointi edellyttää siis riippumatonta ja analyyttista lähivuosien talouskehityksen tarkastelua.

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto vastaa kotimaisen talouden ennusteesta yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) ja muun eurojärjestelmän kanssa.

Suomen Pankki laatii ennusteita ensisijaisesti euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tueksi, joten Suomen talouden ennuste laaditaan osana eurojärjestelmän ennustetta. Kokonaistaloudelliseen ennusteeseen liittyvät keskeisesti myös julkisen talouden ennuste ja lyhyen aikavälin inflaatioennuste.

Korkeasuhdanne väistyy ja Suomen kasvu hidastuu

Suomen Pankki arvioi vuoden 2019 ennusteissaan korkeasuhdanteen väistyvän ja talouskasvun hidastuvan. Kansainvälisessä taloudessa vallitseva epävarmuus ja Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen ovat merkittävimpiä talouden kasvua jarruttavia tekijöitä.

Suomen Pankki ennusti kesäkuussa talouskasvun hidastuvan 1,6 prosenttiin vuonna 2019. Tämän ennusteen mukaan bruttokansantuote (BKT) olisi vuonna 2020 kasvanut 1,5 %. Vuonna 2021 kasvu olisi edelleen hidastunut 1,3 prosenttiin. Kansainvälisen talouden epävarmuuden odotettiin ilmenevän investointien vähenemisenä, mikä olisi heikentänyt Suomen viennin kysyntää maailmalla.

Talouskasvun edellytykset arvioitiin edelleen hyviksi, sillä rahapolitiikka tukee kasvua euroalueella ja hyvä työllisyyskehitys on lisännyt kuluttajien ostovoimaa.

Joulukuussa 2019 Suomen Pankki tarkisti kasvuennustetta heikompaan suuntaan, sillä euroalueen ja muiden tärkeimpien vientimarkkinoiden näkymät heikentyivät entisestään. Myös yritysten ja kotitalouksien luottamus väheni edelleen vuoden loppua kohden. Suomen talouden arvioitiin kasvavan 1,3 % vuonna 2019 ja kasvun ennustettiin edelleen hidastuvan 0,9 prosenttiin vuonna 2020.

Suomen tärkeiden kauppakumppanimaiden talouskasvun hidastuminen jää kuitenkin tilapäiseksi. Euroalueen ja maailmantalouden kasvun vähittäinen elpyminen alkaa tarjota vetoapua myös Suomen taloudelle. Talouden kasvu kiihtyy joulukuun ennusteen mukaan 1,1 prosenttiin vuonna 2021 ja yltää 1,3 prosenttiin vuonna 2022.

Kotimainen kysyntä on lähivuosina Suomen talouskasvun ajuri

Vientimarkkinoiden piristymisestä huolimatta Suomen talouskasvun keskeinen ajuri lähivuosina on kotimainen kysyntä. Sen sijaan nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää keskimäärin vaatimattomaksi.

Kotitalouksien ostovoimaa vahvistavat hyvänä pysyvä työllisyys ja ansiotason nousu. Vaikka yksityiset investoinnit alkavatkin tukea kasvua ennustejakson lopulla, ne jäävät kaiken kaikkiaan vaimeiksi. Asuntojen rakentaminen vähenee, ja tuotannollisten investointien kasvu on hidasta. Toisaalta julkinen kysyntä tukee kasvua lähivuosina.

Inflaation ennustetaan pysyvän vaimeana. Talouskasvun hidastuminen ja elvyttävä finanssipolitiikka syventävät julkisen talouden alijäämää ja kasvattavat julkista velkaa.

Edellytykset kasvun jatkumiselle ovat hyvät

Vaikka korkeasuhdanne väistyy ja talouskasvu hidastuu, edellytykset kasvun jatkumiselle ovat hyvät. Rahapolitiikka tukee kasvua, ja finanssipolitiikkaa on muutettu elvyttävämpään suuntaan.

Vuonna 2019 julkaistuihin Suomen talouden ennusteisiin liittyy kansainvälisestä taloudesta kumpuava suurentunut epävarmuus. Vientimarkkinoiden kasvu voi jäädä arvioitua hitaammaksi. Sen sijaan kotimaiset tekijät, kuten investoinnit ja yksityinen kulutus, voivat kehittyä ennustettua suotuisammin.

Mallit ovat keskeinen osa ennustamista ja talouden analyysia

Suomen Pankilla on pitkät perinteet kansantaloutta kuvaavien mallien käytöstä ennusteiden laatimisessa ja erilaisten politiikkavaihtoehtojen arvioinnissa. Suomen Pankki tuottaa kotimaisen talouden ennusteet käyttäen keskeisenä apuvälineenään Aino-mallia.

Aino-malli on talousteoriasta johdettu ja Suomen tilinpidon tiedoilla estimoitu niin sanottu stokastinen yleisen tasapainon malli, joka kuvaa Suomen kansantalouden toimintaa. Malli on matemaattiseen muotoon muunnettu ja tietokoneelle koodattu yhtälöiden ryhmä. Yhtälöt kuvaavat Suomen talouden keskeisten taloudellisten muuttujien välisiä riippuvuuksia.

Vuonna 2017 alkanut Aino-mallin uudistamistyö jatkui edelleen vuonna 2019. Kehitystyön tarkoituksena on sisällyttää Aino-malliin aikaisempaa tiiviimmin Suomen asuntomarkkinat ja pankkien kotitalouksille välittämät asuntolainat. Mallien jatkuva kehittäminen on keskeinen osa Suomen Pankin ennustetyötä.

Suomen Pankki hyödynsi ennusteiden laatimisen ja talouden seurannan apuna merkittävästi myös lyhyen aikavälin indikaattorimalleja. Indikaattorimallien avulla ennustetaan BKT:n lyhyen aikavälin kehitystä.

Suomen talouden ennusteet kiinnostavat tiedotusvälineitä

Suomen talouteen liittyvien ennusteiden ja muiden ajankohtaisten artikkelien pääasiallinen julkaisukanava on Suomen Pankin Euro & talous -sivusto.

Ennustejulkaisun tukena Suomen Pankki julkaisee säännöllisesti talouden suhdanneraporttia, joka kuvaa Suomen talouden viimeaikaista kehitystä. Lisäksi Suomen Pankki tuotti vuonna 2019 ennustetyötä ja talouden seurantaa tukevia ajankohtaisia artikkeleita. Artikkeleiden aiheet liittyivät muun muassa julkiseen talouteen, asuntomarkkinoihin, investointeihin, työmarkkinoihin, tuottavuuskehitykseen ja kotitalouksiin.

Ennustejulkaisujen lisäksi Suomen Pankki välitti vuoden 2019 aikana Suomen taloutta koskevaa informaatiota aktiivisesti sekä eri tiedotusvälineille että sosiaaliseen mediaan. Kiinnostus Suomen Pankin ennusteita kohtaan oli suurta. Ennusteet olivat vuoden aikana laajasti esillä sekä valtakunnallisissa tiedotusvälineissä että sosiaalisessa mediassa.

Merkittävä rooli taloustiedon jakamisessa ja näkyvyyden lisäämisessä vuonna 2019 oli myös monilla Suomen taloutta koskevilla esitelmillä, joita pidettiin kotimaisille ja ulkomaisille sidosryhmille.



Seuraava artikkeli

Suomen Pankin tutkimus vuonna 2019