Rahoitusvakaus
2.1 Rahoitusvakauden riskit on tunnistettava ajoissa
Suomen Pankki arvioi rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä ja haavoittuvuuksia. Vuonna 2019 kiinnitettiin huomiota erityisesti kotitalouksien velkaantumiseen, kiinteistömarkkinoihin, luottolaitossektorin ominaisuuksiin, ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon.
Suomen Pankki analysoi Suomen rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia ja rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia kotimaisia ja kansainvälisiä riskejä muun muassa vakausarviossaan.
Vuonna 2019 tarkastelun kohteena olivat erityisesti kotitalouksien ja yritysten velat, keinot ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista, asunto- ja liikekiinteistömarkkinat, rahoitusalan digitalisaatio sekä pankkisektorin kannattavuus Euroopassa.
Suomen Pankki analysoi velkaantumisen ja kiinteistömarkkinoiden riskejä Suomessa
Rahoitusvakauden riskit ovat Suomessa tiiviisti kytköksissä kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan noin kaksi kolmasosaa Suomen luottolaitosten kotitalouksille ja yrityksille myöntämistä lainoista on käytetty asunnon tai kiinteistön hankkimiseen, korjaamiseen, ylläpitämiseen tai rakentamiseen.
Kiinteistömarkkinoihin sidoksissa olevia lainoja ovat muun muassa kotitalouksien asuntolainat, asunto-osakeyhtiöiden ottamat kotitalouksien taloyhtiölainat, muut asuntoyhteisöille myönnetyt lainat sekä kiinteistö- ja rakennusalan yritysten lainat (kuvio 9).
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut huolestuttavan suureksi. Velat ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä selvästi nopeammin kuin kulutukseen, säästämiseen ja velanhoitoon käytettävissä olevat tulot.
Asunto- ja taloyhtiölainat ovat suurentuneet, ja niiden takaisinmaksuajat ovat pidentyneet. Lisäksi kulutusluottojen määrä on kasvanut, ja tarjolla on yhä monenkirjavampi valikoima sekä kotimaisia että ulkomaisia lainoja.
Suomen Pankki korosti vuonna 2019, että kotitalouksien suuri velkaantuneisuus heikentää koko kansantalouden kykyä sopeutua talouden vakaviin häiriöihin. Jos kotitalouksien velanhoitomenot kasvavat tai tulot pienenevät, kotitaloudet karsivat yleensä ensin kulutustaan, jotta ne voivat edelleen hoitaa velkansa ja kerryttää säästöjä pahan päivän varalle. Kulutuksen merkittävällä supistumisella laskusuhdanteessa olisi kauaskantoisia vaikutuksia koko kansantalouteen (kuvio 10).
Suomen Pankki arvioi luottolaitossektorin haavoittuvuutta ja kansainvälisiä riskejä
Suomen Pankki arvioi luotonantoon ja luottolaitosten ominaisuuksiin liittyviä riskejä yhdessä Finanssivalvonnan kanssa kahdessa vuonna 2019 julkaistussa makrovakausraportissa. Nämä ja muut Suomen Pankin makrovakauden tilannearviot toimivat tukena, kun Finanssivalvonnan johtokunta päättää makrovakausvälineiden käytöstä.
Makrovakausraportissa ja Suomen Pankin kuviopankissa julkaistujen mittareiden perusteella Suomen luottolaitossektori on rakenteellisesti haavoittuvampi kuin muiden EU-maiden luottolaitossektorit keskimäärin. Lisäksi haavoittuvuus on monen mittarin perusteella suurempaa kuin aiemmin.
Suomen Pankin havaitsemia rakenteellisia riskitekijöitä ovat riskikeskittymät asunto- ja kiinteistöluotonannossa, riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta, luottolaitossektorin suuri koko, keskittyneisyys ja kytkeytyneisyys, luottolaitosten suuri merkitys yksityisen sektorin rahoittajana sekä tärkeimpien asiakasryhmien eli kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuus (taulukko 1). Riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta johtuu niin sanotusta rakenteellisesta rahoitusvajeesta eli siitä, että luotonanto on huomattavasti suurempaa kuin talletusvarainhankinta.
| Taulukko 1. | ||
| Suomen pankkijärjestelmän rakenteelliset haavoittuvuudet verrattuna muihin EU-maihin ja Suomen omaan historiaan | ||
| Mittari | Ylittääkö muiden EU-maiden mediaanin | Ylittääkö Suomen havaintojen keskiarvon |
| 1. Kotimaisille kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen osuus luottolaitossektorin yksityiselle sektorille myöntämistä lainoista | Ylittää | Ylittää |
| 2. Luottolaitosten saamiset rakennus- ja kiinteistösijoitusalan yrityksiltä suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin | Ylittää | Ylittää |
| 3. Luottolaitosten kotimaiset valtionlainasaamiset suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin | Ei ylitä | Ei ylitä |
| 4. Kotimaisten luottolaitosten interbank-talletusten osuus luottolaitossektorin kaikista veloista | Ei ylitä | Ei ylitä |
| 5. Luottolaitossektorin rahoitusvaje | Ylittää | Ylittää |
| 6. Ulkomaisten pankkien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden yhteenlaskettu tase suhteessa bruttokansantuotteeseen | Ylittää | Ei ylitä |
| 7. Luottolaitossektorin tase suhteessa nimelliseen bruttokansantuotteeseen | Ylittää | Ei ylitä |
| 8. Viiden suurimman luottolaitoksen yhteenlaskettujen taseiden suhde koko luottolaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen | Ylittää | Ei ylitä |
| 9. Kotimaisten luottolaitosten kotitalouksille ja yrityksille myöntämien lainojen suhde kotitalouksien ja yritysten kaikkiin velkoihin | Ylittää | Ylittää |
| 10. Kotitaloussektorin velkojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin | Ylittää | Ylittää |
| 11. Yritysten velkaantuneisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen | Ylittää | Ylittää |
| Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankin laskelmat. | ||
Suomen Pankki analysoi kansainvälisen rahoitusjärjestelmän riskejä
Suomen Pankki analysoi säännöllisesti sellaisia kansainvälisen rahoitusjärjestelmän riskejä, jotka voivat vaikuttaa Suomeen reaalitalouden tai rahoitusmarkkinoiden välityksellä. Vuonna 2019 käsiteltyjä teemoja olivat Yhdysvaltain asunto- ja yritysrahoitusmarkkinat, mahdolliset ongelmat julkisen ja yksityisen sektorin velkakestävyydessä euroalueella sekä eurooppalaisten pankkien heikko kannattavuus.
Kansainvälisessä analyysissä keskityttiin lisäksi pohjoismaisiin pankkeihin ja niiden keskinäisiin kytköksiin. Suurilla pohjoismaisilla pankeilla on samankaltaisia likviditeetti- ja varainhankinnan riskejä, ja ne ovat myöntäneet runsaasti asuntolainoja. Mahdolliset häiriöt voisivat välittyä maasta toiseen paitsi pankkien myös keskinäisen kaupan kautta.
Suomen Pankki osallistui vuonna 2019 yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden rahoitusvakaudesta vastaavien kansallisten viranomaisten sekä toimivaltaisten eurooppalaisten viranomaisten kanssa tapahtumaan, jossa harjoiteltiin kuvitteellisten, maiden rajat ylittävien suurten pankkien kriisin hoitamista. Harjoituksessa testattiin keskuspankkien, rahoitusvalvojien, ministeriöiden ja kriisinratkaisuviranomaisten yhteistyötä ja kriisinhallintavalmiuksia.
Suomen Pankki osallistui keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja uusista teknologioista
Suomen Pankin asiantuntijat kirjoittivat vuoden 2019 aikana useita artikkeleita ja blogeja, jotka käsittelivät rahoitusvakauden ajankohtaisia aiheita. Keskeisiä teemoja olivat ilmastonmuutos, tekoäly ja massiiviset data-aineistot, keinot ennakoida ja ehkäistä finanssikriisejä sekä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus Suomessa.
Suomen Pankki järjesti vuoden 2019 aikana kolme kansainvälistä rahoitusvakauden ajankohtaisiin kysymyksiin keskittynyttä konferenssia.
Lokakuussa Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö järjestivät Greener Finance for Sustainable Future‑konferenssin. Konferenssin aiheina olivat ekologisesti kestävä rahoitus sekä rahoitusmarkkinoita koskevat ilmasto- ja ympäristökysymykset. Ilmastonmuutos on riski rahoitusvakaudelle sekä mahdollisten suorien taloudellisten tappioiden vuoksi että yritysten liiketoimintamallien muutoksesta aiheutuvien siirtymäriskien takia.
Joulukuussa Suomen Pankki järjesti Data Driven Financial Stability: Opportunities and Challenges in Big Data‑konferenssin. Konferenssi käsitteli muun muassa sitä, miten tekoäly ja suuret tietomassat muuttavat rahoitusmarkkinoita. Digitalisaatio voi tehostaa toimintaa, mutta innovaatiot saattavat myös altistaa markkinat uusille haavoittuvuuksille.
Lisäksi Suomen Pankki järjesti toukokuussa yhteistyössä Euroopan järjestelmäriskikomitean ja RiskLab Finlandin kanssa Systemic Risk Analytics ‑konferenssin jo viidennen kerran. Konferenssi keskittyi rahoitusvakautta uhkaavien riskien analysointiin kehitettyihin menetelmiin.
