Digitalisaatio muokkaa rahoitusalaa ja talouden rakenteita. Keskuspankin on tärkeää ymmärtää muutosta ja sitä, miten se vaikuttaa keskuspankin omiin tehtäviin.

Suomen Pankki järjesti kesäkuussa 2018 kolmiosaisen ja -päiväisen konferenssisarjan Raha digitaalisella aikakaudella (Money in the Digital Age).

Sarjan ensimmäinen osa keskittyi aiheen akateemiseen tutkimukseen, toinen digitaalisen keskuspankkirahan teemaan ja kolmas rahoitusalan rakenteiden laajempaan muutokseen ja uusiin toimintatapoihin.

Osioiden kohderyhmät vaihtelivat tutkijoiden piiristä keskuspankkiireihin ja edelleen laajemmin kaikkiin rahoitusalan yksityisiin ja julkisiin toimijoihin.

Politiikkatoimia tekniikan ja innovaatioiden avuksi

Akateeminen konferenssi (suomenpankki.fi / sivu englanniksi) järjestettiin yhteistyössä CEPR-verkoston kanssa. Konferenssi keskittyi siihen, tarvitaanko rahoitusalalla politiikkatoimia uuden tekniikan ja innovaatioiden yhteiskunnallisten hyötyjen saamiseksi esiin. Lisäksi konferenssissa esiteltiin uusia rahateoriaa ja tietotekniikkaa yhdistäviä tutkimuksia.

Pääpuhujina tilaisuudessa olivat professori Bengt Holmström ja Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) tutkimusyksikön johtaja Hyun Song Shin. Holmström puhui rahamarkkinoiden sekä julkisen ja yksityisen rahan luonteesta ja Shin kryptovarojen periaatteellisista haasteista taloustieteen näkökulmasta.

Esiteltyjen tutkimusten muita teemoja olivat digitalisaation mukanaan tuomat rahoituksen ja rahapolitiikan välittymisen muutokset. Esiteltiin myös tutkimuksia, miten uudet rahoitusmuodot, kuten joukkorahoitus ja virtuaalirahakkeiden liikkeeseenlasku (Initial Coin Offering, ICO), vaikuttavat rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja yrittäjien kannustimiin.

Tarvitaanko digitaalinen keskuspankkiraha yleisön käyttöön?

Konferenssisarjan toinen osa (suomenpankki.fi/ sivu englanniksi) oli suunnattu keskuspankeille. Pääkysymyksenä oli, tulisiko keskuspankin tulevaisuudessa tarjota rahaa digitaalisessa muodossa myös yleisön käyttöön.

Tilaisuudessa keskusteltiin keskuspankkien mandaatista, mahdollisuuksista ja tavoitteista digitaalisen keskuspankkirahan liikkeeseenlaskun suhteen.

Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) maksu- ja markkinainfrastruktuurikomitean sihteeristön puheenjohtaja Morten Bech esitteli yleiskuvan digitaalisen keskuspankkirahan hankkeista maailmalla. Tilaisuus oli jatkumoa Norjan ja Ruotsin keskuspankkien aikaisemmin järjestämille samaa aihepiiriä käsitelleille työpajoille, ja tästä syystä esityksissä painottui pohjoismaalainen sähköisen maksamisen näkökulma.

Innovaatiot uudistavat finanssialaa

Konferenssin päätöspäivän teema oli pankkitoiminta digitaalisella aikakaudella (suomenpankki.fi/ sivu englanniksi). Kyseessä oli julkinen, laajemmalle osallistujajoukolle suunnattu tilaisuus, joka keräsi Finlandia-taloon noin 130 osallistujaa.

Alustuksissa näkemyksiään esittelivät rahoitusalan johtavat kansainväliset uudistajat, kuten BBVA, AliPay, Klarna ja ClearBank. Mukana oli perinteisiä tehtäviä uudella tapaa hoitavia toimijoita, kokonaan uusia toimintamalleja käyttäviä yrityksiä ja suurten teknologiayhtiöiden avauksia tällä alueella.

Tulevaisuuden haasteena on, kuinka perinteisten toimijoiden kokemus ja toiminnan vakaus voidaan yhdistää tulokkaiden innovatiiviseen ja ketterään kulttuuriin.

Konferenssi tarjosi myös esimerkkejä kokonaan uudenlaisista teknologioista, joita finanssialalla voidaan hyödyntää. Tällaisia ovat mm. kasvojentunnistus maksamisessa ja pilvipohjaiset pankkien taustajärjestelmät.

Toimialan edustajien esitelmien lisäksi näistä aiheista kuultiin paneelikeskustelu, jossa keskustelijoina oli johtajia kolmesta suurimmasta Suomessa toimivasta liikepankista (OP, Nordea ja Danske Bank). Liikepankit ovat valmiita ottamaan käyttöön uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja sillä ehdolla, että liiketoiminta kehittyy yhä asiakaslähtöisempään ja vastuullisempaan suuntaan.

Konferenssien sarja oli osa Suomen Pankin digitalisaatioprosessin työohjelmaa, ja se toteutettiin eri osastojen yhteistyönä. Samalla Suomen Pankki julkaisi kolmen blogikirjoituksen sarjan digitalisaation vaikutuksesta rahoitusmarkkinoihin ja sen toimijoihin. Blogeissa käsitellään keskuspankin roolia digitalisoituvassa maailmassa (eurojatalous.fi), kryptovaroja (eurojatalous.fi) ja sitä, mitä on raha digitaalisella aikakaudella (eurojatalous.fi).

Jaa artikkeli