4.1 Käteisen liikkeeseenlasku kasvaa yhä

Suomen Pankki huolehtii käteisen saatavuudesta ja liikkeeseenlaskusta osana eurojärjestelmää. Suomen Pankki poistaa kierrosta ja korvaa huonokuntoiset setelit.

Suomen Pankki huolehtii kotimaisen rahahuollon tehokkuudesta yhdessä rahahuollon muiden osapuolien kanssa. Euroalueella operatiivista rahahuoltoa säätelevät yhteiset määräykset, kansallisella tasolla rahahuollon osapuolien kanssa tehdyt rahahuoltosopimukset.  

Käteisen määrä kierrossa kasvoi edelleen tasaisesti

Käteisen liikkeeseenlasku kasvoi edelleen vuonna 2018, vaikka tiedotusvälineet ovat uutisoineet käteisen käytön vähenemisestä.

50 euron seteleitä laskettiin liikkeeseen 8 % enemmän kuin vuonna 2017. Sekä 50 euron että 20 euron seteleitä lasketaan liikkeeseen enemmän kuin niitä palautuu Suomen Pankkiin. Automaattirahana ne ovat helposti nostettavissa, ja setelien mukaan ottaminen ulkomaille on yleistä.

Muiden setelien nettoliikkeeseenlasku on kappalemääräisesti pientä, tai niitä palautuu Suomen Pankkiin enemmän kuin uusia lasketaan liikkeelle (kuvio 10).

Suomen Pankki julkaisi linjaukset käteispalveluiden ylläpitämiseksi

Käteispalveluiden tarjonta on tasaisesti vähentynyt koko 2000-luvun ajan, mikä näkyy myös käteispalveluita tarjoavien pankkikonttorien määrässä.

Suomen Pankki julkaisi marraskuussa linjauksensa käteispalveluiden ylläpitämiseksi. Suomen Pankki vaikuttaa käteislinjauksilla (ks. Tuomas Välimäen puhe suomenpankki.fi-sivustolla) käteispalveluiden kehitykseen ja tukee Finanssivalvontaa peruspankkipalveluiden toteutumisen arvioinnissa.

Suomen Pankin kuluttajakyselyyn vastanneista 84 % oli tyytyväisiä käteisen saatavuuteen lokakuussa 2018. Tyytyväisten osuus on pysynyt vuoden 2017 tasolla.

Tyytyväisyys pankkiautomaattien määrään puolestaan kasvoi 4 prosenttiyksiköllä 66 prosenttiin. Vuoden 2018 lopussa automaatteja oli Automatialla 1 339 ja muilla palveluntarjoajilla 267, joten kotimainen käteisautomaattiverkko laajeni hieman edellisvuoteen verrattuna.

Eurojärjestelmä esitteli toisen sarjan täydentävät 100 ja 200 euron setelit

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi uusien 100 ja 2oo euron setelien ulkoasut syyskuussa. 100 euron setelin tyylisuuntina ovat barokki ja rokokoo, ja 200 euron tyylisuuntana on 1800-luvun teräs- ja lasiarkkitehtuuri.

Uudet setelit ovat hiukan vanhoja kapeampia, mutta pituus on ennallaan. Näin uuden sarjan setelit mahtuvat paremmin lompakkoon, ja setelit voidaan erottaa toisistaan niiden pituuden perusteella. Suomen Pankki laskee setelit liikkeeseen 28.5.2019.

Suomen Pankille palautuvista 5, 10 ja 20 euron seteleistä vain muutama prosentti on ensimmäisen sarjan seteleitä. Vanhan sarjan 50 euron seteleiden kierrätys lopetettiin Suomen Pankin lajittelukoneilla syyskuussa.

Vuoden lopussa vajaa 70 % lajitteluun tulevista 50 euron seteleistä oli uutta sarjaa. 

Suomen Pankki myi ylijäämäkolikoita valtiovarainministeriölle

Eurokolikot (suomenpankki.fi) kuuluvat edelleen kansalliseen toimivaltaan. Setelit taas kuuluvat EKP:n toimivaltaan.

Suomessa valtiovarainministeriö lyö kolikot Suomen Pankin laskeman tarpeen mukaan ja myy ne nimellisarvosta Suomen Pankille liikkeeseen laskettaviksi. Vastaavasti Suomen Pankki voi myydä ylijäämäkolikkonsa valtiovarainministeriölle. Suomen Pankki on käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen muutaman kerran euroaikana.

Vuonna 2018 Suomen Pankki myi valtiovarainministeriölle 1 ja 0,50 euron kolikoita, joita palautui Suomen Pankkiin enemmän kuin niitä laskettiin liikkeeseen. Sama ilmiö on nähtävissä myös muissa kuin 2 ja 0,05 euron kolikoissa.

Ylijäämäkolikoita voidaan toimittaa myös niitä tarvitseviin muihin euroalueen maihin. Vasta viimeisenä keinona ylimääräiset kolikot tuhotaan ja niiden materiaali kierrätetään.

Suomen Pankille kertyy esimerkiksi 0,01 ja 0,02 euron kolikoita, sillä nämä pikkusentit ovat käypiä maksuvälineitä myös Suomessa. Tuhoamisen sijaan näitä kolikoita on vaihdettu eri kolikkorahalajeihin Viron ja Latvian kanssa.

Oulun konttori sulkeutui maaliskuussa 2019

Suomen Pankki seuraa konttoreidensa rahavirtoja ja arvioi säännöllisesti konttoreidensa toimintaa.

Kesäkuussa Suomen Pankin johtokunta päätti sulkea Oulun konttorin 31.3.2019. Henkilöstön osalta sulkeminen toteutettiin eläkeratkaisuin ja siirtymisenä Vantaan konttoriin.

Oulun konttorin rahavirrat ovat pienentyneet tasaisesti, eikä käännettä ollut nähtävissä. Suomen Pankki ei kuitenkaan vetäydy Oulusta kokonaan, vaan pyrkii tarjoamaan pohjoissuomalaisille toimijoille työkaluja rahahuollon turvaamiseksi jatkossakin.

Sulkemispäätöksen jälkeen käynnistetyn projektin tavoitteena on ostaa tarvittavat rahahuollon palvelut yksityisiltä toimijoilta. Lisäksi Suomen Pankki tarjoaa rahahuollon osapuolille mahdollisuuden käyttää Notes Held To Order (NHTO) -säilytysjärjestelmää. NHTO-järjestelmässä oleva käteinen voidaan siirtää Suomen Pankin omistukseen erikseen sovitulla tavalla, eikä fyysistä rahaa tarvitse toimittaa Suomen Pankkiin säilytykseen.

Ratkaisuilla pyritään kehittämään rahan paikallista kiertoa edelleen. Jatkossa Suomen Pankin operatiivinen rahahuolto keskitetään Vantaan konttoriin.    

Väärennösten määrä kasvoi hieman

Kierrosta löytyneiden euroväärennösten (suomenpankki.fi) määrä kasvoi hieman. Suomesta löytyi yhteensä 833 seteliväärennöstä ja 847 kolikkoväärennöstä.

Euroopan mittakaavassa väärennöksiä löytyy Suomesta vähän, ja yleisön luottamus setelistöön on perustellusti erittäin hyvä.