1.4 Suomen Pankin toiminnan ympäristövaikutukset vuonna 2023

Suomen Pankin tavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva kehittäminen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen. Kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteiden ja rakennusinvestointien muutosten johdosta Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kokonaispäästöt laskivat merkittävästi vuonna 2023.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan hiilijalanjälki on laskettu vuodesta 2021 lähtien kansainvälisesti hyväksytyn ja suositellun laskentastandardin, kasvihuonepäästöprotokollan (GHG, Greenhouse Gas Protocol), mukaisesti.

Vuoden 2023 osalta päästölaskentaan ei tehty merkittäviä muutoksia edelliseen laskentavuoteen verrattuna. Laskentamenetelmän uudistuksen myötä vuosien 2021–2023 päästötulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan aiempia päästötietoja ei voi verrata uudempiin.

Suomen Pankin hiilijalanjälki vuonna 2023

Kansainvälinen GHG-protokolla ohjaa Suomen Pankin hiilijalanjälkilaskentaa

GHG-protokolla on maailmanlaajuisesti käytetyin standardisoitu laskentamenetelmä yritysten ja muiden organisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisessä ja raportoinnissa.

GHG-protokolla jakaa päästöt suoriin ja epäsuoriin päästöihin kolmen eri päästöluokan eli niin kutsutun scopen avulla.

Scope 1 -luokan päästöt syntyvät oman toiminnan seurauksena, ja ne ovat helpoiten hallittavissa. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan scope 1 -päästölähteet käsittävät polttoaineen kulutuksen organisaation hallinnassa olevissa kulkuneuvoissa ja laitteissa.

Scope 2 -luokkaan kuuluvat ostettuun energiaan liittyvät epäsuorat päästölähteet, kuten sähköntuotanto organisaation hallinnoimissa tiloissa.

Ostoenergian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt on laskettu käyttämällä markkinaperusteista laskentamenetelmää. Laskennassa on siis huomioitu sekä Suomen Pankin että Finanssivalvonnan energiatoimittajien käyttämät tuotantotavat. Organisaation hankkima energia on ympäristöystävällisempää kuin Suomessa keskimäärin.

Scope 3 -luokka kattaa koko yrityksen arvoketjun päästölähteet. Arvoketjun epäsuorat päästöt käsittävät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan tekemät hankinnat ja käyttämät palvelut, rakentamiseen tehdyt investoinnit, ostettujen polttoaineiden alkutuotannon, toimintaan liittyvät kuljetukset, toimipaikoilla muodostuneet jätteet, liikematkustamisen, työntekijöiden työmatkat, etätöiden tekemisen ja vuokralaisten energiankulutuksen.

Energiansäästötoimet

Suomen Pankin hiilijalanjälki pieneni vuonna 2023 energiansäästötoimien ansiosta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta

Vuonna 2023 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnan hiilijalanjälki oli 5 514 t CO₂e, ja se kattoi sekä oman toiminnan että arvoketjun päästöt. Toiminnan hiilijalanjälki pieneni 33 % vuoteen 2022 verrattuna.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oman toiminnan päästöt (scopet 1 ja 2) olivat vuonna 2023 yhteensä 1 229 t CO2_e, eli oman toiminnan päästöt pienenivät 5 % edellisvuoteen verrattuna.

Scope 2 -päästöihin vaikutti useampi tekijä. Vantaan toimipaikalla tehtiin vuoden 2023 aikana useita energiansäästötoimia, jotka pienensivät sähkönkulutusta. Toisaalta Ukrainan sotatilanne nosti energiantuotannon päästöjä Suomessa, joten sekä lämmön- että sähköntuotanto oli hiili-intensiivisempää kuin aiemmin, ja uusiutuvia energianlähteitä käytettiin tuotannossa vähemmän.

Energiantuotanto painottuu jatkossa vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin. Sähkönkulutuksen vähentyminen tulee näkymään Vantaalla myös pienempinä päästömäärinä.

Vantaan toimipisteellä valaistusta vaihdettiin LED-pohjaiseksi ja ilmastointijärjestelmään asennettiin energiankulutusta vähentäviä taajuusmuuttajia. Lämmöneristystä tehostettiin uusimalla julkisivulaseja energiatehokkaammiksi ja parantamalla rakennuksen julkisivun lämmöneristeitä.

Toimet vähensivät sähkönkulutusta 11 %, mutta lämmönkulutuksessa eroja on havaittavissa todennäköisesti vasta tulevina vuosina vuosittaisista lämpötilanvaihteluista johtuen.

Myös Helsingin toimipisteillä tehtiin energiansäästötoimia, joiden vaikutukset tulevat näkymään päästöissä viiveellä. Rauhankadun pääovien restaurointi ja toimipaikan pääpuhaltimien uusiminen sekä niiden ohjaus taajuusmuuntajilla vähentävät energiankäyttöä, samoin kuin Ramsinnimen alahuvilaan asennetut ilmalämpöpumput.

Suomen Pankin suurimmat päästölähteet vuonna 2023

Suurin osa Suomen Pankin päästöistä syntyy arvoketjussa

Suurin osa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan päästöistä syntyy arvoketjussa (scope 3). Vuoden 2023 scope 3 -päästöt olivat 4 286 t CO₂e eli 78 % kokonaispäästöistä. Merkittävimmät päästölähteet olivat rakennusinvestoinnit, hankinnat ja palveluostot sekä liikematkat.

Scope 3 -päästöt vähenivät 39 % vuoteen 2022 verrattuna, mikä johtui etenkin rakennus- ja korjaushankkeiden huomattavasti pienemmästä määrästä aiempaan vuoteen verrattuna. Lisäksi vaikutusta oli Vantaan toimipaikan energiansäästötoimenpiteillä, jotka pienensivät myös vuokralaisten epäsuoria päästöjä merkittävästi.

Ainoastaan liikematkustuksen päästöt kasvoivat selvästi aiempaan laskentavuoteen verrattuna. Tämä selittyy vuosien välisillä luonnollisilla vaihteluilla sekä koronapandemiatilanteen jälkeisellä työskentelytapojen normalisoitumisella.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta seuraavat toimintansa ympäristövaikutuksia toimintakuluihin suhteutetun mittarin avulla. Se huomioi kaikki oman toiminnan ja arvoketjun päästöt (scopet 1–3).

Vuonna 2023 toimintakuluihin suhteutettuna päästöjä aiheutui
48 kg/ t CO₂e / 1 000 euroa.