Rahapolitiikka vuonna 2023

Euroalueen rahapolitiikasta huolehtii eurojärjestelmä, johon kuuluvat Euroopan keskuspankki ja euroalueen kansalliset keskuspankit. Suomen Pankki osallistuu eurojärjestelmän yhteisen rahapolitiikan valmisteluun ja päätöksentekoon sekä vastaa rahapolitiikan toteuttamisesta Suomessa.

Rahapolitiikan viritys vuonna 2023

Eurojärjestelmän päätavoite on pitää euroalueen inflaatio 2 %:ssa keskipitkällä aikavälillä vuonna 2021 uudistetun strategian mukaisesti. Vuoden 2023 alussa inflaatio oli merkittävästi tavoitetta nopeampaa, minkä vuoksi Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto kiristi vuoden aikana rahapolitiikkaa etenkin korkoja nostamalla sekä osto-ohjelmia ja rahoitusoperaatioita supistamalla.

Euroalueen rahapolitiikasta päättää EKP:n neuvosto. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä sekä euroalueen kaikkien kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, Suomen Pankista pääjohtaja Olli Rehn. Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki toimi neuvoston jäsenenä Rehnin virkavapaan aikana syksyllä 2023.

EKP:n neuvosto tekee ohjauskorkoja ja arvopapereiden osto-ohjelmia koskevat päätökset rahapoliittisissa kokouksissaan. Päätöksiä tukevat EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden laatimat analyysit ja ennusteet rahoitusmarkkinoiden ja talouden kehityksestä. Kokouksia oli kahdeksan vuonna 2023.

Vuosi 2023 alkoi euroalueella nopean inflaation oloissa, minkä vuoksi EKP:n rahapoliittiset päätökset keskittyivät inflaation hillitsemiseen.

EKP:n neuvosto kiristi rahapolitiikkaa vuoden 2023 aikana useaan otteeseen. Inflaatio hidastui tammikuun 8,6 %:sta joulukuun 2,9 %:iin energiahintojen laskun, rahapolitiikan kiristyksen ja kysynnän vaimenemisen seurauksena (kuvio 3). Pitkät inflaatio-odotukset ovat pysyneet lähellä EKP:n 2 %:n inflaatiotavoitetta.

Ohjauskorkojen säätely

EKP on kiristänyt rahapolitiikkaa etenkin nostamalla ohjauskorkoja ja supistamalla tasetta.

Rahapolitiikka mitoitetaan tuoreimpien tietojen perusteella, ja ohjauskorkoja nostettiin vuoden 2023 aikana kuusi kertaa ja yhteensä kahdella prosenttiyksiköllä.

Helmi- ja maaliskuussa EKP:n neuvosto päätti puolen prosenttiyksikön suuruisista koronnostoista. Pienempiä 0,25 prosenttiyksikön suuruisia nostoja EKP teki touko-, kesä-, heinä- ja syyskuussa. Loppuvuoden kokouksissa eli loka- ja joulukuussa ohjauskorot pidettiin ennallaan.

Vuoden 2023 aikana EKP:n keskeisin ohjauskorko eli talletuskorko nousi 2,00 %:sta 4,00 %:iin. Perusrahoitusoperaatioiden korko nousi 2,50 %:sta 4,50 %:iin ja maksuvalmiusluoton korko 2,75 %:sta 4,75 %:iin. Lue lisää EKP:n korkopäätöksistä (englanniksi).

EKP:n talletuskoron nostot välittyivät rahamarkkinoille nopeasti ja täysimääräisesti. Neuvosto edesauttoi välittymistä päättämällä helmikuussa 2023 laskea rahapolitiikan ulkopuolisten talletusten korkoa (englanniksi).

Heinäkuussa päätettiin laskea vähimmäisvarannoille maksettava korko nollaan prosenttiin rahapolitiikan tehokkuuden parantamiseksi (englanniksi).

Arvopaperiostot ja keskuspankin taseen koko

EKP hillitsi vuonna 2023 inflaatiota koronnostojen lisäksi myös pienentämällä tasettaan. Se tapahtui vähentämällä arvopapereiden uudelleensijoituksia ja rahoitusoperaatioiden erääntymisten kautta.

Tätä rahapolitiikan määrällistä kiristämistä toteutettiin passiivisesti eli supistamalla tasetta sitä mukaa kun pidempiaikaiset kohdennetut rahoitusoperaatiot (TLTRO, targeted longer-term refinancing operations) erääntyivät ja rahapoliittisiin osto-ohjelmiin ostettuja velkakirjoja erääntyi, eikä niitä sijoitettu täysimääräisesti uudelleen.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP, asset purchase programme) hankittujen omaisuuserien takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatkettiin täysimääräisesti helmikuun 2023 loppuun saakka.

EKP aloitti ennakkoilmoituksensa mukaisesti maaliskuussa 2023 APP-ohjelmassa hankitun arvopaperisalkun pienentämisen erääntymisten kautta. Kesäkuun 2023 kokouksessa EKP:n neuvosto päätti lopettaa APP-ohjelman uudelleensijoitukset kokonaan.

Koronapandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP, pandemic emergency purchase programme) hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitettiin uudelleen koko vuoden 2023 ajan.

Joulukuussa 2023 EKP:n neuvosto päätti, että PEPP-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan täysimääräisesti uudelleen enää vuoden 2024 alkupuoliskon ajan. 

Vuoden 2024 jälkipuoliskolla PEPP-ohjelman omistusten annetaan pienentyä keskimäärin 7,5 mrd. eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa.

Eurojärjestelmän APP-omistukset laskivat vuoden 2023 aikana 3 254 mrd. eurosta 3 026 mrd. euroon.

EKP julkaisee eurojärjestelmän PEPP-omistukset kahden kuukauden välein. Marraskuun 2023 lopussa PEPP-omistusten arvo oli 1 660 mrd. euroa eli 23 mrd. euroa pienempi kuin marraskuun 2022 lopussa.

PEPP-ohjelmassa vapautuvien varojen uudelleensijoituksissa on noudatettu ja noudatetaan jatkossakin joustoa, mikäli rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta uhkaa vaarantua.

EKP:lla on myös tarvittaessa mahdollisuus ottaa käyttöönsä rahapolitiikan välittymistä turvaava instrumentti (TPI, Transmission Protection Instrument (englanniksi)), mikäli joukkovelkakirjamarkkinoiden häiriöt estävät rahapolitiikan sujuvan välittymisen euroalueella.

Uusia kohdennettuja, pitempiaikaisia TLTRO-rahoitusoperaatioita ei ole järjestetty vuoden 2021 jälkeen. Pankeille myönnetyt kohdennetut luotot ovat pääosin erääntyneet, mikä on osaltaan pienentänyt eurojärjestelmän tasetta. Pankit ovat myös maksaneet vapaaehtoisesti kyseisiä luottoja ennenaikaisesti takaisin. Viimeisetkin TLTRO-luotot erääntyvät joulukuussa 2024.

TLTRO-luottojen pienentymisen myötä pankkien kysyntä viikon mittaisessa perusrahoitusoperaatiossa ja kolmen kuukauden pidempiaikaisessa rahoitusoperaatiossa nousi vuonna 2023 hieman, mutta jäi silti erittäin alhaiselle tasolle.

Eurojärjestelmässä rahapolitiikan luotot vähenivät vuonna 2023 yhteensä 1 323 mrd. eurosta 410 mrd. euroon. Luottojen määrän vähentyessä myös niitä vastaan toimitettujen vakuuksien määrä pieneni eurojärjestelmässä ja oli vuonna 2023 keskimäärin 1 900 mrd. euroa (–28 %) (englanniksi).

EKP:n neuvoston vuonna 2022 päättämää koronapandemian aikaisten vakuushelpotusten (englanniksi) asteittaista purkamista jatkettiin vuonna 2023 nostamalla kaikkien vakuuskelpoisten omaisuuserien aliarvostukset koronapandemiaa edeltäneelle tasolle pohjautuen eurojärjestelmän päivitettyyn riskiarvioon.

Maaliskuun 2023 pankkiturbulenssin aikana EKP lisäsi tilapäisesti yhdessä muiden keskeisten keskuspankkien kanssa dollarimääräisiä rahoitusoperaatioita (englanniksi). Kysyntä näissä operaatioissa oli kuitenkin lopulta vähäistä.   

Eurojärjestelmän tase supistui vuoden 2023 aikana noin 1 000 mrd. euroa noin 7 000 mrd. euroon sekä rahapoliittisten arvopapereiden että kohdennettujen luottojen erääntymisten kautta. Euroalueen pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti supistui puolestaan noin 500 mrd. euroa 3 500 mrd. euroon.

Rahapolitiikan valmistelu vuonna 2023

Suomen Pankki on vaikuttava eurojärjestelmän jäsen, joka perustaa kannanottonsa tietoon, tutkimukseen ja laadukkaaseen analyysiin. Nämä periaatteet ohjaavat rahapolitiikan valmistelua niin Suomen Pankissa kuin eurojärjestelmän rahapoliittisessa komiteassa ja sen alaisissa työryhmissä, joihin Suomen Pankin asiantuntijat osallistuvat laajasti.

Rahapolitiikan valmistelusta Suomen Pankissa vastaa prosessi, jonka tehtävänä on yhdistää pankin eri osastojen asiantuntemus ja muodostaa pääjohtajalle suositus EKP:n neuvostossa tapahtuvaa rahapoliittista päätöksentekoa ja vaikuttamista varten.

Prosessin tehtäviin kuuluvat myös rahapolitiikan toimintaympäristöön ja -edellytyksiin liittyvät rakenteelliset kysymykset sekä rahapolitiikkaan liittyvän kotimaisen ja ulkomaisen viestinnän tukeminen.

Vuonna 2023 rahapolitiikan valmistelun painopisteinä olivat EKP:n uudistetun rahapolitiikan strategian soveltaminen ja rahapolitiikan välittyminen muuttuneessa inflaatioympäristössä huomioiden maakohtaiset ero, velkaantuminen ja finanssipolitiikan vaikutukset.

Suomen Pankki keskittyi vuonna 2023 analyysityössä erityisesti inflaatiodynamiikkaan ja nopean inflaation vakauttamiseen tavoitteeseen sekä uuden rahapolitiikan toimeenpanokehikon kehittämiseen.

Euroalueen talous- ja inflaatiokehityksen analysointi ja ennustaminen keskeinen osa rahapolitiikan valmistelua

Suomen Pankissa laaditaan ennen kutakin EKP:n rahapoliittista kokousta kattava euroalueen talouskehitykseen keskittyvä analyysi, jossa käydään läpi EKP:n rahapolitiikan kannalta relevantti kehitys reaalitaloudessa, hinnoissa ja rahoitusmarkkinoilla.

Analyysissä hyödynnetään laajasti ajankohtaista tilastoaineistoa ja talous- ja työllisyyskehitystä ennakoivia Nowcasting-malleja sekä jatkuvasti kehittyviä inflaatiomalleja.

Analyysin perusteella Suomen Pankin asiantuntijat muodostavat euroalueen inflaatiosta ja talouskehityksestä näkemyksen, joka tukee rahapolitiikan valmistelua.

Euroalueen analyysi huomioi maailmantalouden analyysin

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) analysoi keskeisiä euroalueen ulkopuolisia talouksia ja tekee sekä makrotaloutta että rahoitusmarkkinoita käsittelevää tutkimusta.

Sen perinteiset painopistealueet Venäjä ja Kiina olivat keskeisesti esillä myös vuonna 2023. Molempien maiden taloudesta maista julkaistiin kaksi ennustetta  sekä parin viikon välein viikkokatsauksia. 

BOFITin julkaisusarjoissa olivat esillä esimerkiksi Venäjän laittoman hyökkäyssodan seuraukset, Venäjälle asetettujen pakotteiden vaikutukset Venäjän talouteen, Kiina-riippuvuus sekä maailmantalouden mahdollinen eriytyminen blokkeihin.

Myös akateeminen tutkimus tukee rahapolitiikan valmistelua

Suomen Pankki jatkoi vuonna 2023 korkealaatuista tutkimustyötä, joka tukee monin tavoin rahapolitiikan valmistelua sekä auttaa ymmärtämään rahapolitiikan välittymistä. Se myös lisää Suomen Pankin vaikuttavuutta ja kiinnostavuutta kotimaisena ja kansainvälisenä yhteistyökumppanina.

Vuonna 2023 Suomen Pankin tutkijat julkaisivat yli 20 vertaisarvioitua tutkimusta esimerkiksi rahapolitiikan, rahoitusmarkkinoiden ja kansainvälisen talouden teemoista. Nämä tutkimukset käsittelivät korkojen aikarakennetta, rahapolitiikkaa nollakorkoympäristössä ja keskuspankin ennakoivaa viestintää.

Uusia tutkimusprojekteja ja -tuloksia esiteltiin myös laajemmalle asiantuntijayleisölle niin Suomen Pankin omassa keskustelualoitesarjassa,  BoF Economics Review -sarjassa kuin esimerkiksi VoxEU (englanniksi) ja SUERF Policy Brief - kolumneissa (englanniksi). Nämä aiheet käsittelivät epätavanomaisten rahapolitiikan välineiden tehoa, negatiivisten korkojen välittymistä luotonantoon, rahapolitiikan tehoa ikääntyvässä yhteiskunnassa ja yksityisen kulutuksen korkoherkkyyttä.

Uusia tutkimuksia on esitelty säännöllisesti myös alan tieteellisissä kansainvälisissä konferensseissa sekä eurojärjestelmän alaisissa komiteoissa, työryhmissä ja tutkimusverkostoissa.

Suomen Pankki järjestää itse vuosittain tieteellisiä konferensseja ja teemasessioita yhteistyökumppaneilleen, erityisesti CEPRin (The Centre for Economic Policy Research), SUERFin (Société Universitaire Européenne de Recherches Financières, The European Money and Finance Forum 2010-2023) ja CEBRAn (The Central Bank Research Association) kanssa. Lisäksi Suomen Pankki järjesti keväällä 2023 ensimmäistä kertaa kansainvälisen talousosaamiskonferenssin (englanniksi), jonka erityisteemoina olivat talousosaamisen puutteet ja elinkustannuskriisi. Suomen Pankki isännöi myös eurojärjestelmän rahoitusvakauteen ja makrovakauspolitiikkaan keskittyvän tutkimusklusterin työpajaa (englanniksi) Saariselällä.

Suomen talouden ennuste on osa euroalueen ennustetta ja rahapolitiikan valmistelua

Euroalueen rahapolitiikan valmistelu ja sen vaikutusten arviointi edellyttää riippumatonta ja analyyttista lähivuosien talouskehityksen tarkastelua.

Rahapoliittiset toimenpiteet vaikuttavat inflaatioon ja muihin kansantalouden ilmiöihin usein viiveellä. Siksi rahapolitiikkaa varten tarvitaan kuva kuukausien tai jopa vuosien kuluttua vallitsevasta talouden tilasta, johon nyt tehtävät päätökset vaikuttavat.

Suomen Pankki laatii ennusteita ensisijaisesti euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tueksi, joten Suomen talouden ennuste laaditaan osana eurojärjestelmän ennustetta. Kokonaistaloudelliseen ennusteeseen liittyvät keskeisesti myös julkisen talouden ennuste ja lyhyen aikavälin inflaatioennuste.

Suomen Pankki julkaisee vuosittain neljä Suomen taloutta koskevaa  ennustetta. Eurojärjestelmän kanssa yhteistyössä tehtävä Suomen talouden laaja ennuste julkaistaan aina kesä- ja joulukuussa. Laajaa ennustetta huomattavasti suppeampi väliennuste puolestaan julkaistaan aina maalis- ja syyskuussa. Ennusteiden laadinnassa hyödynnetään kokonaistaloudellisia tilastollisia malleja. Suomen Pankin talousennusteessa joulukuussa 2023 oli kolme pääviestiä (kuvio 6).

Suomen Pankin osallistuminen kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vuonna 2023

Suomen Pankki tarjoaa ajankohtaista, riippumatonta analyysia ja asiantuntemusta päätöksentekijöiden ja suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Se myös osallistuu kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun etenkin lausunnoissa sekä johtokunnan jäsenten puheissa. Kannanotot perustuivat Suomen Pankille laissa ja EU:n perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin sekä itsenäiseen asemaan.

Keskeiset kotimaan talouspolitiikkaa koskevat ulostulot vuonna 2023 olivat pääjohtajan sidosryhmätilaisuuden puheenvuoro 21.4., pääjohtajan puheenvuoro hallitusneuvottelujen aloitusseminaarissa 2.5., Euro ja talous -julkaisujen pääkirjoitus 20.6. ja pääkirjoitus 19.12. sekä pääjohtajan julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 6.10.

Suomen Pankin kannanottojen pääteemat kotimaisessa talouspoliittisessa keskustelussa vuonna 2023 olivat julkisen talouden kestävyys, pitkän aikavälin kasvun edellytysten vahvistaminen ja rahapolitiikan kiristämisen välittyminen Suomen talouteen.

Suomen Pankin julkisen talouden arvio oli joulukuussa 2023 edellistä vuotta synkempi. Julkisen sektorin tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa. Joulukuussa 2023 Suomen Pankki arvioi, että kestävyysvaje oli noin 4,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja velkasuhteen ennustettiin nousevan yli 80 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.

Suomen pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia heikentää myös epäedullinen kehitys työmarkkinoilla. Työn tuottavuuden kasvu on ollut 2010-luvun alusta lähtien hidasta. Osallistumisasteen nousu on ylläpitänyt työllisyyttä, mutta työtunnit työllistä kohti ovat supistuneet jo pitkään. Samalla nuorten ikäluokkien koulutustason nousu on pysähtynyt.

Vuonna 2023 rahapolitiikan kiristyminen vaikutti nopeasti sekä kotitalouksiin että yrityksiin. Kotitalouksien lainanhoitokustannukset nousivat, koska suurin osa asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.

Talouden korkoherkkyyttä lisäsi myös se, että Suomen toimialarakenne painottuu keskimääräistä enemmän teollisuuteen ja rakentamiseen. Näiden tekijöiden vaikutukset ja kaikille maille yhtäläinen rahapolitiikan kokonaisvaikutus talouskasvuun olivat vuonna 2023 selvästi lainakannan korkosidonnaisuutta keskeisempiä.

Vuoden 2023 aikana Suomen Pankki painotti, että velkakestävyys tulee ottaa yhteiseksi prioriteetiksi, johon sitoudutaan määrätietoisesti yli vaalikausien. Julkisen talouden sopeutuksen lisäksi on tärkeää varmistaa kestävän talouskasvun edellytykset innovaatioiden ja niiden hyödyntämistä tukevan pitkäjänteisen talouspolitiikan avulla.

Rahapolitiikan toteutus ja sen valmistelu vuonna 2023

Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolijoukko kasvoi vuonna 2023

Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolet ovat suomalaisia luottolaitoksia ja pohjoismaisten pankkien Suomessa toimivia sivuliikkeitä. Vastapuolten tulee olla rahoitusvalvonnan alaisia, rahoitusasemaltaan vakaita ja vähimmäisvarantovelvollisia. Lisäksi niiden tulee täyttää Suomen Pankin asettamat operatiiviset vaatimukset.

Vuoden 2023 aikana Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolien määrä kasvoi 20 luottolaitokseen edellisvuoden 16 luottolaitoksesta.

Muutos johtui Suomen Pankin vuonna 2023 tekemästä päätöksestä täydentää operatiivisia vaatimuksiaan vaihtoehdolla, jossa luottolaitokselle voidaan myöntää vastapuolioikeudet ainoastaan maksuvalmiusjärjestelmän yön yli -talletusmahdollisuuden käyttöön. Operatiiviset vaatimukset ovat vaihtoehdossa kevyemmät kuin, jos vastapuolelle myönnetään oikeudet myös vakuudellisiin luotto-operaatioihin.

Suomen Pankki katsoi, että laajempi yön yli -talletusmahdollisuuden käyttö tukee rahapolitiikan välittymistä runsaan likviditeetin ja positiivisen talletuskoron ympäristössä.

Rahapolitiikan vastapuolten tulee noudattaa Suomen Pankin rahapoliittisia operaatioita ja vakuuksia koskevia sääntöjä, joita Suomen Pankki päivitti vuoden 2023 aikana kolmesti.

Vuonna 2023 Suomen Pankin vastapuolet maksoivat runsaasti luottojaan takaisin

Suomen Pankin vastapuolilleen myöntämät rahapoliittiset luotot vähenivät vuoden 2023 aikana noin 30,1 mrd. eurosta noin 3,7 mrd. euroon (kuvio 8).

Pankkien kysyntä viikoittaisissa perusrahoitusoperaatioissa, kolmen kuukauden mittaisissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa sekä dollarimääräisissä luotto-operaatioissa oli vuonna 2023 hyvin vähäistä sekä Suomen Pankissa että koko eurojärjestelmässä.

Siten viime vuosien tapaan lähes kaikki avoimet rahapoliittiset luotot olivat kohdennettuja TLTRO-luottoja. Niiden määrä kuitenkin väheni, sillä vuonna 2023 ei toteutettu uusia TLTRO-rahoitusoperaatioita ja aiemmin otetut luotot vähenivät erääntymisten ja ennenaikaisten takaisinmaksujen vuoksi.

Rahapoliittisten luottojen takaisinmaksujen myötä vastapuolten Suomen Pankille panttaamien vakuuksien määrä pieneni 39 % vuonna 2023, ja oli keskimäärin noin 24 mrd. euroa.

Pantattujen vakuuksien määrä ei kuitenkaan pienentynyt samassa suhteessa luottojen kanssa. Siksi Suomen Pankin vastapuolten vakuusylijäämä kasvoi 60 % ja oli vuonna 2023 keskimäärin 46 %. Vakuusylijäämä on Suomen Pankille pantatuista vakuuksista se osuus, joka ylittää avoinna olevien rahapolitiikan luottojen määrän.

Suomen Pankin vastapuolet käyttivät eniten vakuutena pankkien katettuja joukkolainoja ja lainasaamisia, joiden osuudet kaikista pantatuista vakuuksista olivat 60 % ja 26 % (kuvio 9). Lainasaamisten osuus kaikista vakuuksista kasvoi eniten (+7 prosenttiyksikköä), sillä niiden määrä pieneni vähiten.

Koska avoimet luotto-operaatiot ja osto-ohjelmaomistukset vähenivät, myös vähimmäisvarantovelvollisten Suomen Pankkiin tekemien talletusten määrä laski vuoden edetessä 140 mrd. eurosta 122 mrd. euroon (–13 %; kuvio 10).

Suomen Pankin osuus koko eurojärjestelmän talletuksista pysyi suhteellisen vakaana.

Vastapuolten talletukset olivat pääosin yön yli -talletuksia, joille maksetaan eurojärjestelmän talletusmahdollisuuden korkoa. Vuoden edetessä vastapuolet minimoivat vähimmäisvarantovelvoitteen ylittävät nollakorkoiset talletuksensa ja tekivät aktiivisesti korollisia yön yli -talletuksia.

Suomen Pankin osto-ohjelmaomistukset kääntyivät laskuun vuonna 2023

Suomen Pankki osti vuonna 2023 Euroopan keskuspankin (EKP) rahapoliittisten tavoitteiden pohjalta suomalaisia julkisen sektorin velkakirjoja, suomalaisia katettuja velkakirjoja sekä laajasti eri yritysten velkakirjoja.

Julkisen sektorin arvopaperiostojen riskeistä vastaa Suomen Pankki itse, mutta yksityisen sektorin osto-ohjelmien riskit on jaettu eurojärjestelmän keskuspankkien kesken.

Vuonna 2023 rahapolitiikkaan liittyvät velkakirjaomistukset laskivat Suomen Pankin taseessa 96 mrd. eurosta 90 mrd. euroon. Siitä APP-ohjelmassa ostettujen velkakirjojen määrä oli 63 mrd. euroa ja PEPP-ohjelmassa ostettujen velkakirjojen osuus 28 mrd. euroa.

APP-ohjelmassa ostettujen Suomen valtionlainojen ja valtiosidonnaisten velkakirjojen kokonaismäärä Suomen Pankin taseessa oli vuoden 2023 lopussa 35,2 mrd. euroa ja yhteiseurooppalaisten instituutioiden velkakirjojen osuus 1,7 mrd. euroa.

Tilastokeskus julkistaa neljännesvuosittain Suomen valtion velkakirjojen omistukset kansantalouden rahoitustilinpidossa. Syyskuun lopussa 2023 Suomen Pankki omisti 32,4 % Suomen valtion velkakirjoista.

APP-ohjelmassa ostettujen yrityssektorin velkakirjojen kokonaismäärä Suomen Pankin taseessa oli vuoden 2023 lopussa 14,9 mrd. euroa ja katettujen velkakirjojen kokonaismäärä 10,6 mrd. euroa.

Eurojärjestelmä lainaa tarvittaessa osto-ohjelmissa ostamiaan arvopapereita takaisin markkinoille (englanniksi).

Arvopaperilainauksella tuetaan euroalueen velkakirjojen likviditeettiä (englanniksi).

Suomen Pankki osallistui vuonna 2023 aktiivisesti rahapolitiikan toimeenpanokehikon arvioon

EKP:n neuvosto ilmoitti joulukuussa 2022 suorittavansa arvion rahapolitiikan toimeenpanokehikosta.

Toimeenpanokehikolla ohjataan lyhyiden rahamarkkinakorkojen kehitystä. Samassa yhteydessä suunnitellaan myös, millä aikataululla eurojärjestelmän tase pyritään ohjaamaan tavanomaiseen kokoonsa.

Suomen Pankin asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti suunnitteluun ja keskusteluun eurojärjestelmän työryhmissä, komiteoissa sekä neuvostossa.

Voit lukea aiheesta lisää seuraavista artikkeleista:

Onko vanhaan paluuta – rahapolitiikan toteutus ohjauskorkojen noustessa ja eurojärjestelmän taseen pienentyessä

Miten Euroopan keskuspankki ohjaa korkoja tulevaisuudessa?

Rahapolitiikan toteutus ohjauskorkojen noustessa ja eurojärjestelmän taseen pienentyessä (johtokunnan jäsen Tuomas Välimäen puhe)

Erilaiset toimeenpanokehikot edellyttävät erilaista taseen kokoa ja koostumusta. EKP:n arvio on määrä saattaa päätökseen 2024 kevään aikana.

Ilmastonmuutoksen huomioiminen rahapolitiikan toteutuksessa eteni vuonna 2023

EKP:n neuvosto päätti vuonna 2021 rahapolitiikan strategiauudistuksen yhteydessä toimintasuunnitelmasta ilmastonmuutoksen huomioimiseksi eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksessa.

Neuvosto tarkensi toimintasuunnitelmaa vuonna 2022 huomioimaan ilmastoriskit rahapolitiikan yrityslainaostoissa, vakuuskehikossa, riskienhallinnassa ja yritysten kestävyysraportointiin liittyvissä julkistamisvaatimuksissa.

Ilmastoriskien huomioimiseksi eurojärjestelmä otti rahapolitiikan yrityslainaostoissa lokakuussa 2022 käyttöön yrityskohtaisen ilmastomittarin, joka muiden riskienhallinnallisten näkökohtien lisäksi ohjaa rahapolitiikkaostoja ilmastoystävällisempien yritysten velkakirjoihin (englanniksi).

Yrityskohtaisen ilmastomittarin kokonaisarvo ottaa huomioon yrityksen päästöt, tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastovaikutusten raportoinnin. Ilmastomittarin arvolla on rahapolitiikan toimeenpanossa merkittävä vaikutus yrityskohtaisiin velkakirjojen enimmäisostomääriin ja tällä tavoin sen käyttö pienentää eurojärjestelmän taseen riskejä ilmastonmuutokseen liittyen.

Vuonna 2023 eurojärjestelmä julkaisi ensimmäistä kertaa rahapolitiikan yrityslainaomistuksia koskevan ilmastoraportin (englanniksi), joka pohjautuu kansainvälisiin raportointisuosituksiin ja lisää läpinäkyvyyttä eurojärjestelmän rahapolitiikan toimenpiteistä.

Ilmastoraportissa käydään läpi yrityslainaostojen hallintotapa, strategia, riskienhallinta ja ilmastotunnusluvut. Raportti sisältää myös stressitestauskehikon, jolla arvioidaan siirtymä- ja fyysisten riskien pidemmän aikavälin vaikutusta eurojärjestelmän yrityslainaomistuksiin eri ilmastoskenaarioilla.

Vuoden 2023 aikana Suomen Pankki jatkoi valmistelutyötä myös ilmastoriskien huomioimiseksi eurojärjestelmän vakuuskehikossa.