Voimakkaasti lisääntyneet geopoliittiset jännitteet ja niiden talouteen tuoma epävarmuus näkyivät vuoden 2023 aikana Suomen Pankin ja koko eurojärjestelmän toimintaympäristössä. Keskuspankit hillitsivät inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaansa. Korkojen nousun vaikutukset tuntuivat rahoitus- ja asuntomarkkinoilla.

Artikkeli lyhyesti

Geopoliittiset jännitteet ja talouden epävarmuus

Vuonna 2023 Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä Yhdysvaltain ja Kiinan väliset kauppakiistat jatkuivat ja Lähi-idän kriisi kärjistyi Gazassa. Nämä ylläpitivät toimitushäiriöitä ja kauppasotia sekä vaikuttivat esimerkiksi energia- ja rahoitusmarkkinoihin. Nämä tekijät myös kiihdyttivät inflaatiota ja hidastivat talouskasvua.

Inflaatio ja keskuspankkien kiristynyt rahapolitiikka

Euroalueen talous kärsi inflaation noususta ja heikentyneestä talouskehityksestä vuonna 2023. Lukuisten muiden keskuspankkien tavoin myös EKP kiristi rahapolitiikkaansa hillitäkseen hintapaineita. Inflaatio hidastuikin euroalueella vuoden mittaan. Globaalisti kiristyvä rahapolitiikka vaikutti merkittävästi maailmankauppaan ja vähensi myös euroalueen kokonaiskysyntää vientimarkkinoiden vaimeuden vuoksi. Kun myös euroalueen kotimainen kysyntä oli vaimeaa, talouden näkymät heikkenivät vuoden 2023 aikana laajalti.

Rahapolitiikan kiristyminen välittyi voimakkaasti Suomeen

Vuonna 2023 korkojen nousu vaikutti Suomessa erityisesti asunto- ja kiinteistömarkkinoihin sekä yritysten ja kotitalouksien lainanhoitokuluihin. Inflaatio söi ostovoimaa ja vientikysyntä oli vaimeaa. Suomen talous taantui ja työttömyysaste nousi. Julkinen talous kärsi kasvaneesta alijäämästä ja velasta.

Geopoliittiset jännitteet kiihdyttivät inflaatiota

Geopoliittiset jännitteet lisääntyivät ja maailmantalous jakautui vuonna 2023

Vuonna 2023 talouden toimintaympäristössä oli suurta epävarmuutta, jota ruokkivat lukuisat toisiaan seuranneet globaalit kriisit ja geopoliittiset jännitteet.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkui jo toista vuotta. Euroopassa energiasektorilla koettiin häiriöitä ja kustannusten nousua. Myös Gazassa Lähi-idässä syttynyt sota loi vuoden 2023 lopulla epävarmuutta ja vaikutti esimerkiksi kansainväliseen rahtiliikenteeseen.

Valtioiden väliset konfliktit, kauppasodat ja poliittiset erimielisyydet aiheuttivat häiriöitä esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa, energiamarkkinoilla ja rahoitusmarkkinoilla. Kauppasodat johtivat tullien nousuun ja heikensivät tuotantoketjujen toimintaa, tuottavuutta ja talouskasvua sekä kiihdyttivät inflaatiota.

Vuonna 2023 etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan väliset kauppajännitteet lisäsivät myös maailmantalouden fragmentaatiota eli jakautumista kilpaileviin blokkeihin.

Rahapolitiikan kiristyminen ja euroalueen taloudelliset haasteet

Keskuspankit hillitsivät inflaatiota ja kiristivät rahapolitiikkaansa vuonna 2023

Inflaation hallinta ja rahoitusvakauden ylläpitäminen kohtasivat vuonna 2023 runsaasti haasteita globaalien epävarmuustekijöiden vuoksi.

Lukuisat keskuspankit ympäri maailman kiristivät rahapolitiikkaansa hillitäkseen energia- ja raaka-ainemarkkinoille sekä sieltä muualle talouteen levinneitä hintapaineita.

Euroalueen talouskehitys heikentyi vuoden 2023 aikana. Etenkin raskas teollisuus oli suurissa ongelmissa energian ja raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Myös heikko kansainvälisen talouden, etenkin Kiinan, kehitys vaikeutti vientinäkymiä.

Kotimainenkaan kysyntä ei tukenut taloutta, kun inflaatio söi kuluttajien ostovoimaa ja korkea korkotaso hillitsi rakentamista ja investointeja.

Alkuvuonna 2023 inflaatio oli euroalueella vielä 8,6 prosentin vuosivauhdissa, mutta hidastui tasaisesti pitkin vuotta. Rahapolitiikan kiristyminen vähensi kysyntää ja hillitsi hintapaineita. Myös energian hintakehityksen tasaantumisella oli suuri rooli siinä, että inflaatio oli joulukuussa 2023 enää 2,9 %. Koko vuoden 2023 inflaatio oli 5,4 %.

Markkinakorkojen nousu päättyi euroalueella

Vuonna 2023  pidempien markkinakorkojen nousu päättyi euroalueen rahoitusmarkkinoilla. Korot kääntyivät loppuvuoden aikana laskuun markkinoiden odottaessa Euroopan keskuspankin (EKP) koronlaskujen alkavan vuoden 2024 aikana. Saksan 10 vuoden korko kävi korkeimmillaan syksyllä liki 3 % tasolla, mutta oli vuoden päättyessä noin 2 % tuntumassa. Päätöstaso oli 0,5 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuoden 2022 lopussa.

Saksan 2 vuoden korko oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin vuoden alussa eli noin 2,5 prosentissa. Alhaisemman luottoluokituksen maiden kymmenen vuoden korkoerot Saksaan kaventuivat pitkin vuotta erityisesti Kreikassa. Suomen vastaava korkoero Saksaan säilyi ennallaan vuonna 2023 (noin 0,5 prosenttiyksikköä).

Rahamarkkinoilla 12 kuukauden euribor nousi vuoden 2023 aikana 0,2 prosenttiyksikköä 3,5 prosenttiin. Euron dollarikurssi vahvistui 3 %, ja kurssi oli vuoden lopussa 1,10 dollaria euroa kohti. Kulta kallistui euroissa noin 10 % ja saavutti loppuvuodesta uuden nimellisen huipun, joka oli liki 1900 euroa unssia kohti.

Euroalueen osakemarkkinoilla vuosi 2023 oli hyvä korko-odotusten kääntyessä laskuun loppuvuodesta ja talouden kehittyessä suotuisasti erityisesti Yhdysvalloissa. EURO STOXX -indeksillä mitattuna euroalueen osakkeet nousivat 14 %. Helsingin pörssin laaja OMX Helsinki -indeksi sen sijaan laski 7 %. Suomalaisia osakkeita painoi alas vaisu kotimainen talouskehitys sekä epäedullinen toimialajakauma.

Vuosi 2023 oli heikko Suomen taloudelle

Suomen talous ajautui taantumaan vuonna 2023

Suomen talous ajautui vuonna 2023 taantumaan, ja bruttokansantuote (BKT) supistui 1,0 % edellisestä vuodesta. Syitä olivat esimerkiksi ostovoimaa syönyt hintatason nousu, rahoitusolojen kiristyminen sekä vientimarkkinoiden heikko kehitys. Koska tuonti supistui vientiä enemmän, tuki nettovienti kuitenkin kasvua. Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni euroalueeseen nähden.

Myös kotimainen kysyntä heikkeni laaja-alaisesti. Kuluttajien luottamus oli heikkoa ja yksityinen kulutus supistui 1,0 % edellisestä vuodesta. Korkojen jyrkkä nousu, yritysten nopeasti kasvaneet kustannukset ja kysynnän hiipuminen vähensivät yritysten tuotannollisia investointeja ja asuinrakennusinvestointeja.

Heikon suhdannekehityksen vuoksi myös työmarkkinoiden tilanne heikkeni vuoden 2023 aikana. Työttömyysaste nousi 7,2 prosenttiin ja tehtyjen työtuntien määrä laski hieman. Työllisyysaste pysyi kuitenkin melko hyvänä, ja monilla aloilla vallitsi edelleen työvoimapula.

Julkisen talouden alijäämä kasvoi 2,5 prosenttiin ja julkinen velka nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä 75,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Korkojen nousu vähensi investointihaluja Suomessa vuonna 2023  

Vuonna 2023 korkojen nousu kasvatti suomalaisten yritysten ja kotitalouksien lainanhoitomenoja ja teki uusista luotoista aiempaa kalliimpia. Rahamarkkinakorkojen muutokset välittyivät Suomessa nopeasti lainakorkoihin, sillä lyhyitä korkoja käytetään Suomessa laajasti pankkien asunto- ja yrityslainojen viitekorkoina.

Kohonneet korot vähensivät osaltaan kotitalouksien ja yritysten halukkuutta ottaa lainaa ja tehdä suuria investointeja.

Erityisesti asunto- ja kiinteistökauppa hiljenivät. Asuntojen kauppamäärät olivat Suomessa selvästi tavanomaista pienempiä. Loppuvuodesta kaupankäynti vilkastui, kun hallitus teki muutoksia asuntokauppojen varainsiirtoverotukseen.

Asuntojen hinnat laskivat Suomessa ennätysalas vuonna 2023

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat Suomessa kesäkuun 2022 ja joulukuun 2023 välillä eniten sitten 1990-alun talous- ja pankkikriisin, noin kymmenellä prosentilla. Asunnot halpenivat varsinkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa.

Aloitettujen uusien asuntorakennushankkeiden määrän jyrkkä lasku jatkui vuonna 2023, mutta aiemmin aloitettuja hankkeita valmistui vielä runsaasti. Rakennusyritysten konkurssien lukumäärä oli vuonna 2023 suurempi kuin globaalin finanssikriisin jälkeisenä vuotena 2009.

Talouden heikosta kehityksestä huolimatta suomalaiset kotitaloudet ja yritykset suoriutuivat pääsääntöisesti kasvaneista lainanhoitomenoistaan.

Suomalaisten pankkien luottotappiot lisääntyivät vain hiukan. Pankkien kannattavuus ja vakavaraisuus jopa vahvistuivat, kun kohonneet korot paisuttivat pankkien korkokatetta.

Rahoitusjärjestelmän ja kriittisten maksujärjestelmien kestävyys testissä

Kansainvälisen pankkijärjestelmän kriisinsietokyky kesti korkojen nousun aiheuttaman liikehdinnän

Maaliskuussa 2023 nähtiin korkojen nousun dramaattisimmat seuraukset kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, kun kalifornialainen pankki Silicon Valley Bank kaatui liiallisiin likviditeettiriskeihinsä. Heti perään jo pitkään ongelmissa ollut sveitsiläinen jättipankki Credit Suisse myytiin kilpailijalleen.

Markkinoiden myllerrys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi pitkälti Yhdysvaltojen viranomaisten nopeiden toimien ja kansainvälisen pankkijärjestelmän lujittuneen kriisinsietokyvyn ansiosta.

Varautuminen maksamiseen kohdistuviin häiriöihin ja kohonneisiin riskeihin jatkui  vuonna 2023

Vuonna 2023 suomalainen maksuliikenne toimi pääasiassa luotettavasti ja ilman suuria häiriöitä kireästä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta.

Suomen Pankin tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan kannalta kriittisten rahoitusmarkkinapalveluiden, kuten maksamisen, jatkuminen normaaliaikoina esiintyvissä vakavissa häiriöissä tai poikkeusoloissa. Siksi maksamisen varajärjestelyjä kehitettiin entisestään ja harjoituksia sekä testausta lisättiin vuonna 2023. Ks. Laki eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla.

Samanaikaisesti EKP:n laajat järjestelmäuudistukset etenivät. Suomen Pankki osallistui niihin aktiivisesti.

Eurojärjestelmän vähittäismaksustrategian uudistus vuoden 2023 aikana tuki Suomen Pankin toiminnan omia painopisteitä varautumisen ja yhtenäisen eurooppalaisen maksamisen edistämisessä. Komission sääntelyaloitteet niin pikamaksamisen tuomiseksi kaikkien ulottuville kuin laillisen maksuvälineen määritelmän täsmentämiseksi sekä eurokäteisen että digitaalisen euron kohdalla etenivät.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat riskejä myös rahoitussektorille

Vuonna 2023 ilmastonmuutos näkyi ja tuntui konkreettisesti, kun maapallolla koettiin runsaasti äärisääilmiöitä ja rikottiin uusia lämpöennätyksiä.

YK:n ilmastopaneeli IPCC:n maaliskuussa 2023 julkaisemassa synteesiraportissa todettiin, että ilmasto on jo lämmennyt 1,1 astetta esiteollisen ajan jälkeen. Lämpenemisen arvioitiin olevan vielä mahdollista rajata 1,5 asteeseen, mutta se edellyttää kriittisiä toimia.

Dubaissa marras–joulukuussa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa (COP28) sovittiin yksimielisesti, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä tulee irtautua.

Vuonna 2023 myös luontokato nousi yhä vahvemmin esille keskeisenä ympäristöhaasteena: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen aiheuttavat riskejä sekä talouteen että rahoitussektorille.

Keskuspankkien on tärkeää arvioida näiden muutosten ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen vaikutuksia, jotta ne  otetaan huomioon, kun keskuspankit turvaavat hintavakautta ja rahoitussektorin vakautta.

Data ja teknologia muovaavat myös keskuspankkien toimintaa

Neljäs teollinen vallankumous, eli digitalisaation ja teknologian laaja murros, muuttaa voimakkaasti toimintaympäristöä. Uudessa toimintaympäristössä korostuvat aineistojen ja datan merkitys sekä niiden käyttö.

Keskuspankin ja valvojan on pysyttävä tässä kehityksessä mukana. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta perustivat vuonna 2023 analytiikan huippuyksikön ACE:n (Analytics Center of Excellence), joka tukee datatieteen parempaa hyödyntämistä, tarjoaa vertaistukea ja jalkauttaa menetelmien kehitystä. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan ensimmäinen yhteinen tietostrategia hyväksyttiin loppuvuonna 2023. Tietostrategia tukee yhteistä datatalouden edistämisen hanketta, joka käynnistyy vuoden 2024 alussa.

Jaa artikkeli