Rahoitusvakaus ja Suomen Pankin tilastot vuonna 2023

Suomen Pankin lakisääteinen tehtävä on huolehtia Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Tavoitteena on tunnistaa hyvissä ajoin vakautta uhkaavat haavoittuvuudet sekä ennaltaehkäistä pankki- ja finanssikriisejä. Suomen Pankin tekemät talousennusteet ja riskiarviot perustuvat osaltaan Pankissa tehtyihin laadukkaisiin tilastoihin.

Suomen Pankki pyrkii tunnistamaan ajoissa rahoitusvakautta uhkaavat riskit ja haavoittuvuudet. Suomen Pankki myös arvioi ja kartoittaa keinoja tunnistamiensa riskien lievittämiseksi.

Riskien toteutuminen esimerkiksi pankkijärjestelmässä tai asunto- ja kiinteistömarkkinoilla voisi pahimmillaan johtaa talous- ja rahoituskriiseihin tai syventää niitä. Rahoituskriisien riskiä pyritään pienentämään muun muassa makrovakauspolitiikalla.

Lue lisää rahoitusvakauden ylläpitämisestä.

Korkojen nousu koetteli yrityksiä ja asuntomarkkinoita

Asuntomarkkinoiden hyytyminen testasi Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta vuonna 2023

Suomen rahoitusjärjestelmän kestokyky joutui testiin vuonna 2023, kun ohjaus-, markkina- ja lainakorkojen nopea nousu ja korkojen tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus saivat lukuisat kotitaloudet ja asuntosijoittajat joko luopumaan asuntojen hankinnasta tai lykkäämään hankinta-aikomuksiaan.

Asuntokaupan hyytymisen myötä vanhojen asuntojen hinnat laskivat Suomessa eniten sitten 1990-luvun alun talous- ja pankkikriisin (kuvio 11).

Kotitalouksien velkaantuneisuus väheni vuonna 2023 pitkään jatkuneen kasvun jälkeen

Noin 30 vuotta lähes yhtäjaksoisesti kasvanut suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus taittui vuonna 2023 (kuvio 12), kun asuntolainakannan kasvuvauhti painui poikkeuksellisesti negatiiviseksi. 

Markkinakorkojen nousu näkyi nopeasti myös vanhojen luottojen koroissa. Suomalaisten kotitalouksien korkomenot suhteessa niiden käytettävissä oleviin tuloihin kasvoivatkin jyrkästi vuoden 2023 aikana (kuvio 12, musta käyrä).

Uudisasuntorakentamisen hiljeneminen kuritti rakennusyrityksiä vuonna 2023

Eniten korkojen noususta ja asuntomarkkinoiden jäähtymisestä kärsivät suomalaiset rakennusalan yritykset. Aiemmin aloitettuja rakennushankkeita valmistui vuoden 2023 aikana vielä runsaasti, mutta uusien hankkeiden ja myönnettyjen rakennuslupien määrät supistuivat rajusti (kuvio 13).

Rakennusalalla koettiin vuonna 2023 enemmän konkursseja kuin esimerkiksi globaalin finanssikriisin jälkeisenä vuotena 2009 (kuvio 14).

Kiinteistöalalle ja -sijoituksiin myönnettyjen lainojen luottoriskit kasvoivat vuonna 2023

Erilaisiin kiinteistöihin, kuten vuokra-asuntoihin, liiketiloihin ja toimistoihin, sijoittaminen supistui tuntuvasti vuonna 2023 (kuvio 15).

Suomen Pankin tekemän arvion perusteella kiinteistöalalle ja -sijoituksiin myönnettyihin lainoihin liittyvät luottoriskit kasvoivat vuoden 2023 aikana.

Suomen Pankki kuitenkin arvioi, että kiinteistömarkkinoiden ongelmat eivät uhanneet rahoitusjärjestelmän vakautta. Riskejä Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla pienensivät sijoittajakunnan hajautunut rakenne, eläke- ja vakuutusyhtiöiden sekä muiden institutionaalisten sijoittajien suuri rooli ja mittavalla velkarahoituksella toimivien sijoittajien vähäinen määrä.

Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus pysyi vuonna 2023 hyvänä globaalista liikehdinnästä huolimatta

Rahoitusjärjestelmä pysyi vakaana

Korkojen noususta, asuntomarkkinoiden sukelluksesta ja lisääntyneistä konkursseista huolimatta Suomen rahoitusjärjestelmä pysyi vuonna 2023 vakaana ja toimintakykyisenä.

Suomalaiset kotitaloudet suoriutuivat lainojensa hoidosta pääosin riittävän hyvin. Pankkien arvonalentamistappiot niiden kotitalouksille myöntämistä lainoista kasvoivat vain maltillisesti (kuvio 16).

Kotitalouksien lainanhoitokykyä tuki taloustilanteeseen nähden kohtuullisen vahvana pysynyt työllisyys.

Arvonalemistappiot pankkien suomalaisille yrityksille myöntämistä lainoista kasvoivat vain lievästi.

Rakennusyrityksille myönnettyjen luottojen osuus pankkien yritysluottokannasta oli vuonna 2023 ainoastaan noin 5 %, eivätkä rakennusalan yritysten ongelmat levinneet laajamittaisesti muille yritystoimialoille (kuvio 17).

Suomalaisten pankkien kannattavuus jopa parani ja vakavaraisuus vahvistui vuonna 2023 (kuvio 18), kun luottokorkojen nousu kasvatti pankkien korkokatetta. Pankkien maksuvalmius ja varainhankinnan saatavuus pysyivät myös hyvinä, vaikka suomalaiset pankit ovatkin aiempaa haavoittuvampia likviditeettiriskeille.

Luottamus kansainvälistä pankkijärjestelmää kohtaan horjahteli maaliskuussa 2023

Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä koeteltiin erityisesti maaliskuussa 2023. Korkojen nousu käynnisti talletuspaon liiallisia korkoriskejä ottaneessa kalifornialaisessa Silicon Valley Bankissa ja muutamissa muissa taseen rakenteeltaan haavoittuvissa yhdysvaltalaisissa pankeissa.

Lisäksi pidempään vaikeuksissa ollut sveitsiläinen suurpankki Credit Suisse jouduttiin maan viranomaisten tuella myymään kovimmalle kilpailijalleen, Union Bank of Switzerlandille (UBS). 

Luottamus pankkeja kohtaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla palautui kuitenkin nopeasti pitkälti yhdysvaltalaisten ja sveitsiläisten viranomaisten nopeiden kriisinhallintatoimien ansiosta.

Myöskään syksyllä 2023 kasvaneet geopoliittiset jännitteet Suomen lähialueilla – Suomen ja Viron välisen kaasuputken ja tietoliikennekaapelin vaurioituminen lokakuussa 2023 ja marraskuussa 2023 alkanut välineellistetty maahantulo Suomen itärajan raja-asemille – eivät heikentäneet sijoittajien luottamusta Suomen talouteen eivätkä vaikeuttaneet suomalaisten yritysten ja rahoituslaitosten rahoituksen hankintaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.   

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pankkeihin ja makrovakauspolitiikkaan tarkasteltiin vuonna 2023

Lyhyen ja keskipitkän aikavälin riskien lisäksi Suomen Pankki arvioi, kuinka yhteiskunnan ja talouden pitkäaikaiset muutosvoimat – kuten ilmastonmuutos – vaikuttavat rahoitusjärjestelmän toimintaan ja riskeihin pidemmällä aikavälillä.

Vuonna 2023 Suomen Pankki tarkasteli muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia pankkien tuloksentekokykyyn ja makrovakauspolitiikkaan.

Suomen Pankki osallistui makrovakauspolitiikan valmisteluun

Makrovakauspolitiikan tavoitteena on pienentää finanssikriisien ja muiden rahoitusjärjestelmän vakavien häiriöiden todennäköisyyttä.

Sillä säädellään muun muassa pankeille tarvittaessa asetettavien lisäpääomavaatimusten määrää sekä uusien asuntolainojen enimmäissuuruutta.

Suomessa makrovakausvaatimusten eli makrovakausvälineiden käytöstä päättää Finanssivalvonnan johtokunta. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat valmistelevat neljännesvuosittaisten makrovakauspäätösten tueksi analyysiä, josta osa julkistetaan.

Lisäksi Suomen Pankki antaa neljännesvuosittain virallisen ja julkisen lausuntonsa Finanssivalvonnan johtajan esityksestä Finanssivalvonnan johtokunnan päätökseksi makrovakausvälineiden käytöstä.

Vuonna 2023 Finanssivalvonta asetti pankeille lisäpääomavaatimuksen Suomen pankkisektorin rakenteellisen haavoittuvuuden vuoksi

Finanssivalvonnan johtokunta päätti maaliskuussa 2023 asettaa kaikille suomalaisille luottolaitoksille lisäpääomavaatimuksen, niin sanotun järjestelmäriskipuskurivaatimuksen, jonka suuruus on 1 % laitoksen riskipainotetuista eristä.

Johtokunta arvioi, että pankkikriisien vaikutukset voisivat olla Suomessa erityisen suuria muun muassa Suomen pankkijärjestelmän suuren koon, yhteisten riskikeskittymien ja tiiviin pohjoismaisen kytkeytyneisyyden vuoksi.

Lisäpääomavaatimuksella voidaan turvata pankkisektorin tappionkanto- ja luotonmyöntökyky vakavissa kriisitilanteissa. Suomen Pankki tuki lausunnossaan Finanssivalvonnan johtajan päätösesitystä ja sen perusteita.

Finanssivalvonta palautti asuntolainojen enimmäisluototussuhteen perustasolle vuonna 2023

Joulukuussa 2023 Finanssivalvonnan johtokunta palautti muita kuin ensiasunnon ostajia koskevan asuntolainojen enimmäisluototussuhteen lakisääteiselle perustasolleen 90 prosenttiin aiemmasta 85 prosentista. Enimmäisluototussuhde tarkoittaa asuntolainan enimmäissuuruutta suhteessa hyväksyttäviin lainan vakuuksiin.

Päätöksessään johtokunta katsoi, että asuntoluotonannon vähenemisen ja asuntomarkkinoiden hiipumisen seurauksena lakisääteiset edellytykset asuntoluottojen enimmäissuuruuden tavanomaista voimakkaammalle rajoittamiselle olivat poistuneet.

Suomen Pankki yhtyi lausunnossaan Finanssivalvonnan johtajan päätösesitykseen.  

Suomen Pankki osallistui vuonna 2023 kotitalouksien velkaantumista koskevaan selvitykseen

Valtiovarainministeriön asettama viranomaistyöryhmä teki alkukevään 2023 aikana eduskuntakauden tarpeisiin selvityksen suomalaisten velkaantuneiden kotitalouksien tilanteesta ja aiempaa korkeamman korkotason vaikutuksista velallisiin, asuntomarkkinoihin ja pankkeihin.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan edustajat toimivat työryhmässä nimettyinä asiantuntijoina.

Työryhmä arvioi, että vain pieni osa velkaisista kotitalouksista ajautuu vakaviin vaikeuksiin korkojen nousun vuoksi.

Velkaantumiseen liittyvien riskien hillitsemiseksi työryhmä muun muassa ehdotti, että Suomessa otettaisiin käyttöön velkakatto eli juridisesti sitova yläraja lainanhakijan velanhoitorasitteelle.

Lisäksi taloyhtiölainojen lyhennysten verokohtelua muutettaisiin ja asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta ei palautettaisi.

Suomen Pankki osallistui vuonna 2023 kriisisimulaatioharjoituksiin

Suomen Pankki osallistuu säännöllisesti kriisisimulaatioharjoituksiin. Simulaatioissa kotimaiset ja ulkomaiset viranomaiset harjoittelevat reagointia ja keskinäistä yhteistyötä rahoitusjärjestelmän kriisitilanteissa sekä yhteiskunnan ja talouden poikkeustilanteissa. 

Vuoden 2023 aikana Suomen Pankki muun muassa osallistui Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen isännöimään Northern Bastion -harjoitukseen, johon osallistui hallinnon edustajia Suomesta, Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Norjasta ja Yhdysvalloista.

Harjoituksessa viranomaiset toimivat kuvitteellisessa tilanteessa, jossa kyberhyökkäys ja fyysisen infrastruktuurin vaurio häiritsisivät vakavasti rahoitusalan digitaalisia toimintoja.

Kansainvälinen yhteistyö edistää rahoitusvakautta

Kansainvälinen yhteistyö rahoitusvakauden edistämiseksi jatkui vuonna 2023. Suomen Pankki osallistui lukuisten komiteoiden ja työryhmien toimintaan muun muassa Euroopan keskuspankissa (EKP), Euroopan järjestelmäriskikomiteassa (EJRK), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja pohjoismais-balttilaisessa yhteistyössä.

Tilastotiedot ja makrovakauspolitiikan kehittäminen

Suomen Pankki vastaa käyttäjien tietotarpeisiin kehittämällä aktiivisesti tilastointia

Tilastojen laatiminen on yksi Suomen Pankin lakisääteisistä tehtävistä. Suomen Pankki vastaa käyttäjien tietotarpeisiin kehittämällä aktiivisesti tilastointia ja varmistamalla sen ajantasaisuuden, asianmukaisuuden ja kattavuuden myös toimintaympäristön muuttuessa.

Vuonna 2023 Suomen Pankki ja Tilastokeskus valmistelivat yhdessä Varallisuustutkimus 2023 -tiedonkeruuta. Euroopan keskuspankkijärjestelmässä puolestaan kehitettiin ajankohtaisempaa tilastotietoa varallisuudesta kotitalousluokittain.

Lisäksi Suomen Pankki julkaisi ensimmäisiä tietoja maksu- ja petostietojen tiedonkeruusta.

Suomen Pankki ja Tilastokeskus käynnistivät Varallisuustutkimus 2023 -tiedonkeruun

Suomen Pankki valmisteli yhdessä Tilastokeskuksen kanssa Suomen tietojen keruuta osana Euroopan keskuspankin varallisuustutkimuksen (HFCS, Household Finance and Consumption Survey) viidettä kierrosta.

Tiedot kerätään koskien vuoden 2023 tilannetta. Tilastokeskus kerää tiedot vuoden 2024 alusta alkaen.

Varallisuustutkimus valmistuu maaliskuussa 2025. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa kotitalouksien varallisuudesta, veloista ja kulutuksesta.

Kotitalouksien velkaantumisen analysointi on tärkeää, sillä voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien velanhoito-ongelmilla voi olla negatiivisia kerrannaisvaikutuksia talouteen ja rahoitusjärjestelmään.

Euroopan keskuspankkijärjestelmä kehitti kotitalouksien kokeellisia varallisuustilejä

EKP julkaisee aiempaa nopeammin kokeellista tilastotietoa kotitalouksien varallisuustileistä (englanniksi) (DWA, Distributional Wealth Accounts). Tilasto kuvaa kotitalouksien varallisuuden jakautumista euroalueella Kroatiaa lukuun ottamatta. 

Makrotilastoihin pohjautuva kokeellinen DWA-tilasto julkaistaan neljännesvuosittain.

DWA-tilasto yhdistää varallisuustutkimuksesta kotitalouskohtaiset tiedot makrotaloutta kuvaaviin rahoitustilinpidon tietoihin. Varallisuustutkimuksen neljännen aallon tulokset valmistuivat vuonna 2023 ja niitä hyödynnettiin DWA-aineiston muodostamisessa. Tulokset julkaistiin (englanniksi) alkuvuodesta 2024.

Kuviot 19 ja 20 havainnollistavat, että asuntovarallisuuden kasvu koskettaa Suomessa useampaa kotitaloutta kuin pörssinoteerattujen osakkeiden arvonnousu.

Vaurain kymmenys kotitalouksista omistaa suurimman osan kotitalouksien omistamista pörssinoteeratuista osakkeista. Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli yhteensä 913 mrd. euroa vuoden 2023 kesäkuun lopussa, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta sitten. Suurin osa kotitalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta.

Suomen Pankki osallistui vuonna 2023 aktiivisesti euroalueen pankkien viranomaisraportoinnin uudistamiseen

Suomen Pankki oli vuoden 2023 aikana aktiivinen EKP:n neuvoston joulukuussa 2021 käynnistämässä Integrated Reporting Framework -ohjelmassa (IReF).

Hankkeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa pankkien tilastotiedonkeruuta euroalueella, jolloin vähennetään etenkin useissa maissa toimivien pankkien tilastoraportoinnin taakkaa. Samalla katsotaan kuitenkin jo pidemmälle ja haetaan esimerkiksi yhdenmukaisuutta valvontaraportoinnin kanssa.

Myös tilastojen laadintaprosessi uudistuu ja yhdenmukaistuu eri maissa, mikä tuo aiempaa yksityiskohtaisemmat tiedot entistä nopeammin analyysikäyttöön.

Vuonna 2023 EKP teki keväällä 2021 toteutettua kustannushyötykyselyä täydentävän kyselyn. Kustannusten ja hyötyjen kohdentaminen edesauttaa asetuksen valmistelua, joka pääsee toden teolla vauhtiin talvella 2024.

IReF-asetus korvaa useita nykyisiä EKP:n tilastoasetuksia, ja sen voimaantulon jälkeen lakkaavat Suomen Pankin RATI-, Luoti- ja TIHA-tiedonkeruut.

Suomen Pankki julkaisi uusia maksuliiketilastotietoja vuonna 2023

Suomen Pankki laatii neljännes- ja puolivuosittain EKP:n maksuliiketilaston.

Tilastotiedot on kerätty vuodesta 2022 alkaen Suomen Pankin maksu- ja petostietojen tiedonkeruussa, jossa kerätään vähittäismaksamisen maksutapahtumien lisäksi lukumäärätietoja muun muassa maksukorteista. Vuosina 2014—2021 tiedot kerättiin vuosittain maksuliiketilastojen tiedonkeruussa.

Vuonna 2023 Suomen Pankki julkaisi ensimmäisiä tietoja maksu- ja petostietojen tiedonkeruusta.

Uudet tilastojulkaisut sisälsivät neljännesvuosittaisen maksuliiketilasto-dashboardin ja tilastotiedotteet. Lisäksi aiemmin julkaistua vuosittaista maksuliiketilasto-dashboardia uudistettiin. Dashboardeissa julkaistut maksu- ja petostiedot julkaistiin myös Suomen Pankin avoimen datan palvelussa.

Maksuliiketilastojulkaisujen kehittäminen jatkuu vuoden 2024 aikana, kun julkaistava tietosisältö laajenee kattamaan puolivuosittain raportoituja maksuliiketietoja.

Rahoitussektorin ilmastotilastoinnin ja vertailukelpoisen datan puutteet ovat pitkään haitanneet ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioimista ja ilmastosiirtymän rahoitusta.

Euroopan keskuspankkijärjestelmä aloitti sijoitusrahastojen tilastoasetuksen uudistuksen vuonna 2023

Vuonna 2023 Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) aloitti sijoitusrahastojen tilastoasetuksen uudistuksen. Valmistelu eteni loppusuoralle; vuonna 2023 käyttäjiltä selvitettiin tietotarpeita ja rahastoilta raportoinnin kustannuksia. Näiden tietojen pohjalta luonnosteltiin uusi asetus.

Julkinen konsultaatio alkoi joulukuussa ja uudistus jatkuu vuonna 2024. Uuden asetuksen mukainen raportointi alkaa kesäkuun 2025 tiedoista.

Keskeisin muutos on, että nyt suurelta osin neljännesvuosittainen tilasto muuttuu kuukausittaiseksi. Suomen Pankki on tosin kerännyt kaikki tiedot jo nyt kuukausittain.

Myös muiden rahastojen tarkempi jaottelu lisää tietojen käyttökelpoisuutta. Lisäksi tuotonjaon ja hallinnointikulujen nykyistä tarkempi erittely mahdollistaa maksutaseen uudelleen sijoitettujen voittojen laadun parantamisen, kun EKPJ:n keskitetyn arvopaperirekisterin (CSDB, Centralised Securities Database) tietoja saadaan parannettua.

Rahoituksen ilmastotilastointi otti Euroopassa merkittäviä edistysaskelia

Tammikuussa 2023 EKPJ julkisti ensimmäiset ilmastonmuutokseen liittyvät rahoitukset tilastoindikaattorit (englanniksi).

Suomen Pankki osallistui aktiivisesti tilastokomitean alaiseen työhön rahoitussektorin ilmastotilastojen parantamiseksi: Asiantuntijaryhmä työskenteli uudenlaisin työtavoin ja kehitti indikaattoreita kuvaamaan rahoitussektorille kohdistuvia fyysisiä ja siirtymäriskejä. Näin indikaattorien laskennan taustalla käytetty tarkka lainakohtainen aineisto mahdollistaa syvällisen ilmiöanalyysin.

Tarkemmin Suomen pankkisektorin lainoihin kohdistuvista siirtymäriskeistä voit lukea artikkelista Assessing transition risks in banks’ corporate loan portfolios (englanniksi).