Raha ja maksaminen vuonna 2023

Suomen Pankin tehtäviin kuuluvat järjestelmien riskien arviointi, maksamisen tehokkuutta edistävä työ ja näitä tehtäviä tukeva analyysi. Maksu- ja selvitysjärjestelmissä vuoden 2023 painopisteet olivat kansallinen varautuminen sekä eurooppalaisen maksamisen tulevaisuus.

Pikamaksamisen kehittäminen ja käteispalvelut

Pikamaksamista kehitetään Suomessa eurooppalaisittain yhteensopivin tavoin

Pikamaksu tarkoittaa reaaliaikaista tilisiirtoa, joka on mahdollista tehdä päivästä ja kellonajasta riippumatta, myös öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä.

Suomessa tarjottavista maksupalveluista on puuttunut kaikille kuluttajille yhtäläisesti saatavilla oleva pikamaksamisen palvelu. Lisäksi maksukorteista riippumaton maksuväline lisäisi kilpailua ja tukisi maksamisen varautumista.

Maksuneuvoston työryhmä loi ratkaisumallin, jolla eurojärjestelmän ja Euroopan komission pikamaksamiselle asetetut tavoitteet voitaisiin toteuttaa Suomessa. Työryhmä julkaisi toukokuussa 2023 Maksufoorumin yhteydessä raportin, joka kokosi ratkaisun keskeiset tekijät.

Syyskuussa 2023 käynnistyi hankkeen jatkotyö, jonka tavoitteena on tuottaa pikamaksamisen sääntökirja sekä sen ylläpitoon ja hallintaan soveltuva hallintomalli.

Hankkeen on tarkoitus valmistua kesään 2024 mennessä. Tämän jälkeen on varmistettava palvelun käyttöönotto.

Suomen Pankki haluaa turvata käteispalvelujen riittävän tason

Suomen Pankin yksi perustehtävistä on huolehtia rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta Suomessa. Suomen Pankki toimii yhdessä muiden rahahuollon osapuolien kanssa varmistamassa setelien saatavuuden, aitouden ja kuntoisuuden.

Käteisen liikkeeseenlasku Suomessa kasvoi, mutta kysyntä tasoittui vuoden 2022 piikkien jälkeen koronapandemian aikaiselle tasolle. Erityisesti kesällä ja vuoden lopussa käteistä tilattiin Suomen Pankista enemmän kuin palautettiin.

Käteisen saatavuudessa ja käytettävyydessä ei ole havaittu suuria muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna, vaikka käteismaksamisen väheneminen aiheuttaa haasteita käteisverkon ylläpitämiselle.

Suomen Pankin keväällä 2023 teettämän kuluttajakyselyn mukaan 90 % kuluttajista on tyytyväisiä käteisen saatavuuteen. Sen sijaan osa etenkin pienemmistä liikkeistä on lopettanut käteismaksujen vastaanoton. Edelleen noin 40 % kuluttajista pitää käteismaksun mahdollisuutta hyvin tai melko tärkeänä.

Suomen Pankki esitti jo vuonna 2022, että käteispalvelujen riittävä taso tulee turvata lainsäädännöllä. Vuonna 2023 valtiovarainministeriö käynnisti peruspankkipalveluita ja luottolaitoksia koskevan sääntelyn muutostarpeiden arvioinnin, ja Euroopan komissio teki käteisrahan asemaa turvaavan säädösehdotuksen eurokäteisen asemasta laillisena maksuvälineenä. Suomen Pankki osallistui keskusteluun kotimaassa ja eurojärjestelmässä.

Väärennetyn käteisen käyttö oli Suomessa vähäistä vuonna 2023. Setelien kierrosta löydettiin 653 euroseteliväärennöstä. Määrä oli hieman kasvanut edellisvuodesta, mutta oli edelleen hyvin maltillinen.

Eurosetelien ulkoasua uudistetaan

Kroatiasta tuli euroalueen 20. jäsenvaltio sen ottaessa eurot käyttöön 1.1.2023. Suomen Pankki teki Forexin kanssa sopimuksen Kroatian kunasetelien vaihtamisesta euroiksi, ja tammi-helmikuussa 2023 niitä pystyi vaihtamaan kuluitta.

EKP on uudistamassa eurosetelien ulkoasua. EKP kartoitti yleisön mielipiteitä uusien setelien teemaksi kesän 2023 aikana. Marraskuussa EKP:n neuvosto valitsi kansalaisten mieltymysten pohjalta suunnittelun seuraavaan vaiheeseen mahdollisiksi teemoiksi ”eurooppalainen kulttuuri” ja ”joet ja linnut”.

Suomen Pankki toi käteistä ja rahahuoltoa tutuksi vuonna 2023

Suomen Pankki järjesti maaliskuussa 2023 Helsingissä ja Jyväskylässä vuosittaiset seteliseminaarit, jotka keskittyivät aitojen eurojen ja ulkomaan valuuttojen tunnistamisen lisäksi rahanpesun ja väärennösten torjumiseen.

Joulukuussa Suomen Pankki julkaisi neljä lyhyttä animaatiovideota, jotka esittelevät Suomen Pankin rahahuoltoa ja käteistä kertomalla setelien elinkaaren Suomen rahahuollon näkökulmasta.

Maksu- ja selvitysjärjestelmien kehitys

Uusi T2 -maksujärjestelmä on keskuspankkirahan ydin

Vuonna 2008 Suomessa käyttöön otettu TARGET2 -maksujärjestelmä korvattiin 20.3.2023 uudella T2 -järjestelmällä, joka toi mukanaan muun muassa parannuksia pankkien likviditeetinhallintatyökaluihin sekä uudet ja korkeamman automaatioasteen mahdollistavat ISO20022 -maksusanomastandardit.

T2 -maksujärjestelmää käyttävät sekä Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolet että muut suomalaiset ja pohjoismaiset luottolaitokset, arvopaperikeskukset ja keskusvastapuolet.

Vuonna 2023 T2:ssa (19.3.2023 saakka TARGET2-järjestelmä) välitettiin Suomen Pankin osallistujien toimesta päivittäin maksuja keskimäärin noin 81 mrd. euron arvosta.

Euroclear Finland liittyi T2S-selvitysalustalle vuonna 2023

T2S (TARGET2-Securities) on eurojärjestelmän rakentama arvopapereiden selvitysalusta, jolla on mukana 24 arvopaperikeskusta 23:sta Euroopan maasta. Se mahdollistaa reaaliaikaiset arvopapereiden siirrot keskuspankkirahassa tehtyjä maksuja vastaan.

Suomen Pankki toimii Euroclear Finlandin yleisvalvojana ja vastaa yhdessä eurojärjestelmän kanssa T2S-palvelun tuottamisesta Suomessa osana TARGET-palveluita.

Vuoden 2023 aikana Suomen Pankki valmisteli Euroclear Finlandin T2S-järjestelmään liittymistä yhdessä EKP:n kanssa ja tuki T2S-osapuoliaan järjestelmän käyttöönotossa. Järjestelmä otettiin käyttöön onnistuneesti 11.9.2023, mistä lähtien suomalaiset arvopaperikaupat on selvitetty T2S:ssa.

Digieurohanke siirtyi vuonna 2023 valmisteluvaiheeseen

Käteistä täydentävä digieuro tarjoaisi toteutuessaan euroalueen kuluttajille ja yrityksille enemmän valinnanvaraa eri maksutapojen välillä. Se varmistaisi, että yhteisvaluutta on euroalueen asukkaiden saatavilla niin fyysisessä kuin digitaalisessa muodossa. 

Päätöstä digieuron liikkeeseenlaskusta ei kuitenkaan ole tehty.

Mahdollisen digieuron ydintavoitteena on tukea keskuspankkirahan asemaa rahajärjestelmän ankkurina, vahvistaa Euroopan strategista riippumattomuutta sekä edistää kilpailua ja maksamisen tehokkuutta euroalueella.

Vuoden 2023 lokakuussa eurojärjestelmän digieurohankkeen kaksivuotinen tutkimusvaihe päättyi EKP:n neuvoston päätettyä käynnistää seuraavan, kaksivuotisen valmisteluvaiheen.

Valmistuneessa tutkimusvaiheessa eurojärjestelmä vahvisti korkeantason tekniset tuotekuvaukset ja käyttäjävaatimukset digieurohankkeen suuntaviivoiksi, joihin jatkovalmistelussa tullaan nojaamaan.

Valmisteluvaiheen keskeinen tavoite on valmistella varsinaisen kehitystyön käynnistäminen sekä jatkokehityksen edellytysten mahdollistaminen maksunsaajien ja maksupalveluntarjoajien omaa suunnittelua ja valmistautumista varten.

Suomen Pankin rooli digieuron valmistelussa oli aktiivinen vuoden 2023 aikana.

Hankkeen tärkeimpänä päätöksentekoelimenä on korkean tason työryhmä, jossa Suomen Pankin edustajana toimii johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Suomen Pankki osallistui myös korkean tason työryhmän työtä tukevien ryhmien toimintaan, minkä ohella hanketta edistettiin eurojärjestelmän pysyvien komiteoiden työssä.

TARGET-palvelut ja kansainvälinen yhteistyö

TARGET-palvelut elävät ajassa

TARGET-palveluilla tarkoitetaan eurojärjestelmän tarjoamia markkinainfrastruktuuripalveluita, joihin kuuluvat likviditeetin hallinta ja maksujen selvitys (T2), pikamaksamisen palvelut (TIPS, TARGET Instant Payment Settlement) sekä arvopaperiselvitys (T2S, TARGET2-Securities).

Suomen Pankki tarjoaa TARGET-palveluita pohjoismaiselle pankkisektorille osana lakisääteisiä tehtäviään.

Yhteistä kaikille TARGET-palveluille on maksujen tai arvopaperiselvityksen tapahtuminen toteuttaminen reaaliaikaisesti keskuspankkirahassa, mikä tarkoittaa näiden transaktioiden riskittömyyttä keskuspankin roolista johtuen.

TARGET-palvelut mahdollistavat rahojen ja arvopapereiden sujuvan liikkumisen Euroopassa ja tukevat yhteisen rahapolitiikan toteutusta.

Osana eurojärjestelmää Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti TARGET-palveluiden kehittämiseen markkinainfrastruktuurilautakunnassa (Market Infrastructure Board) ja sen työryhmissä. Suomen Pankki toimii TARGET-palveluiden kansallisena asiantuntijakeskuksena ja siten tukee omia asiakkaitaan järjestelmän käyttöön liittyvissä kysymyksissä, koordinoi järjestelmän ylläpitoa ja testausta sekä varmistaa toiminnan jatkuvuuden häiriötilanteissa.

Suomen Pankki ja EKP toimittivat vuonna 2023 uuden TARGET-palveluiden analyysiympäristön eurojärjestelmälle

Vuonna 2023 Suomen Pankki toimitti yhdessä EKP:n kanssa eurojärjestelmälle uuden TARGET-palveluiden analyysiympäristön ja simulaattoriohjelmiston.

Kyseessä on jo toinen Suomen Pankin eurojärjestelmälle tekemä simulaattoritoimitus. EKP:n analyysiympäristössä toimiva simulaattoriohjelmisto perustuu Suomen Pankin kehittämään yleiskäyttöiseen BOF-PSS -maksu- ja selvitysjärjestelmäsimulaattoriin (englanniksi).

Elokuun 2023 lopulla järjestettiin sarjassaan 21. kansainvälinen simulaattoriseminaari Helsingissä. Simulaattoriseminaarin yhteydessä järjestettiin perinteisesti harjoituskurssi uusille BoF-PSS3 -simulaattorikäyttäjille.

Kansainvälinen yhteistyö on jatkunut vahvana. Suomen Pankki toteutti vuonna 2023 kolme kansainvälistä simulaattorin käyttöönottokonsultaatiota eri maiden keskuspankeille.

Lisäksi Suomen Pankki aloitti kansainvälisen valuuttarahaston (IMF, International Monetary Fund) kanssa analyysihankkeen, jossa sovelletaan simulaattoria maksujärjestelmiin kohdistuvien kyberuhkiin liittyvien vahinkojen suuruusluokkien arvioimiseen. 

Suomen Pankki on mukana rakentamassa yhteistä vakuushallintajärjestelmää 

Eurojärjestelmän yhteisestä ECMS-vakuusjärjestelmässä (Eurosystem Collateral Management System (englanniksi) hallinnoidaan rahapolitiikan operaatioissa kansallisille keskuspankeille vakuudeksi tuotuja arvopapereita, joita tällä hetkellä käsitellään 20 kansallisen keskuspankin omissa järjestelmissä.

Suomen Pankki tuki vuoden 2023 aikana omia rahapolitiikan vastapuoliaan järjestelmän käyttöönottoon valmistautumisessa.

Järjestelmän testaukseen liittyvien haasteiden takia EKP:n neuvosto päätti vuoden 2023 marraskuussa siirtää ECMS:n käyttöönoton marraskuuhun 2024.