Vastaavaa

1. Kulta ja kultasaamiset

Suomen Pankilla on 1 576 487 troyunssia kultaa (1 troyunssi = 31,103 g), joka on tilinpäätöksessä arvostettu markkinahintaan. Vuoden 1999 alussa Suomen Pankki, kuten muutkin eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit, siirsi noin 20 % kullastaan EKP:lle.

Kulta 31.12.2023 31.12.2022
Määrä (milj. troyunssia) 1,6 1,6
Hinta troyunssilta (EUR) 1 867,8 1 706,1
Arvo markkinahintaan (milj. EUR) 2 944,6 2 689,6
Markkina-arvon muutos (milj. EUR) 255,0 152,3

2. Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Tase-erässä ovat valuuttavarantoon luettavat valuuttasaamiset euroalueen ulkopuolelta sekä SDR-määräiset saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF).

2.1 Saamiset kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) eriteltyinä 31.12.2023 31.12.2022
Milj. EUR Milj. SDR Milj. EUR Milj. SDR
Varanto-osuus IMF:ssä 774,7 637,2 828,9 662,2
Erityiset nosto-oikeudet 4 354,5 3 581,9 4 464,3 3 566,6
Muut saamiset IMF:ltä 112,1 92,2 20,9 16,7
Yhteensä 5 241,3 4 311,3 5 314,2 4 245,6
Euron ja SDR:n välisen kurssin kehitys tilikausina 2022 ja 2023 2023 2022
Maaliskuun loppu 0,8082 0,8030
Kesäkuun loppu 0,8166 0,7826
Syyskuun loppu 0,8062 0,7621
Joulukuun loppu 0,8226 0,7989

Suomen jäsenosuuden kokonaismäärä valuuttarahastossa on 2 410,6 milj. SDR. Varanto-osuus on se osuus Suomen Pankin jäsenosuudesta, joka on maksettu IMF:lle valuuttana. Toinen osa jäsenosuudesta on maksettu aikoinaan markkoina. Tämän osan valuuttarahasto on lainannut takaisin Suomen Pankille. Markkoina maksetun jäsenosuuden nettovaikutus Suomen Pankin taseessa on nolla, sillä edellä mainittu saaminen ja velka ovat samassa tase-erässä.

Suomen Pankin erityisten nosto-oikeuksien (Special Drawing Rights, SDR) määrä on 4 354,5 milj. euroa. Erityiset nosto-oikeudet ovat IMF:n luomaa valuuttavarantoa, jonka rahasto on jakanut jäsenmailleen. Erityisiä nosto-oikeuksia käytetään valuuttakaupoissa normaalien valuuttojen tapaan. Erän arvo muuttuu valuuttarahaston jäsenmaiden välisten valuuttakauppojen seurauksena. Lisäksi erän suuruuteen vaikuttavat saadut ja maksetut korot sekä voitto-osuus IMF:ssä.

Yhteensä Suomen Pankin saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta ovat 5 241,3 milj. euroa.

2.2 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

Tase-erä sisältää valuuttamääräiset arvopaperi- ja rahastosijoitukset sekä muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta.

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta eriteltyinä 31.12.2023Milj. EUR 31.12.2022Milj. EUR MuutosMilj. EUR
Kuponkipaperit 4 867,9 4 070,5 797,4
Diskonttopaperit 220,4 -220,4
Rahastosijoitukset 1 526,1 1 580,8 -54,6
Muut saamiset 636,0 1 244,3 -608,4
Yhteensä 7 030,0 7 116,0 -86,0
Euroalueen ulkopuolisten valuuttamääräisten arvopapereiden valuuttajakauma
31.12.2023 31.12.2022
Valuutta Milj. EUR % Milj. EUR %
Englannin punta 634,6 13,0 587,8 13,7
Yhdysvaltain dollari 4 091,7 84,1 3 569,7 83,2
Japanin jeni 141,5 2,9 133,4 3,1
Yhteensä 4 867,9 100,0 4 290,9 100,0
Euroalueen ulkopuolisten valuuttamääräisten arvopapereiden jäljellä oleva juoksuaika
31.12.2023 31.12.2022
Maturiteetti Milj. EUR % Milj. EUR %
Alle 1 vuosi 639,5 13,1 1 169,9 27,3
Yli 1 vuosi 4 228,3 86,9 3 121,0 72,7
Yhteensä 4 867,9 100,0 4 290,9 100,0

3. Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

Tase-erässä ovat valuuttamääräiset talletukset ja arvopaperit sekä muut valuuttamääräiset saamiset euroalueelta.

Euroalueen sisäiset valuuttamääräiset saamiset eriteltyinä 31.12.2023Milj. EUR 31.12.2022Milj. EUR MuutosMilj. EUR
Talletukset 15,6 33,7 -18,1
Kuponkipaperit 86,1 109,1 -22,9
Muut saamiset -1,3 29,7 -30,9
Yhteensä 100,5 172,4 -71,9
Euroalueen sisäisten valuuttamääräisten arvopapereiden valuuttajakauma
31.12.2023 31.12.2022
Valuutta Milj. EUR % Milj. EUR %
Englannin punta 44,2 51,4 61,7 56,5
Yhdysvaltain dollari 41,9 48,6 47,4 43,5
Yhteensä 86,1 100,0 109,1 100,0
Euroalueen sisäisten valuuttamääräisten arvopapereiden jäljellä oleva juoksuaika
31.12.2023 31.12.2022
Maturiteetti Milj. EUR % Milj. EUR %
Alle 1 vuosi 28,1 32,6 59,4 54,4
Yli 1 vuosi 58,0 67,4 49,7 45,6
Yhteensä 86,1 100,0 109,1 100,0

4. Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Suomen Pankilla ei ollut 31.12.2023 euromääräisiä saamisia euroalueen ulkopuolelta.

5. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Tase-erä sisältää rahapolitiikassa käytettävät instrumentit, joiden avulla Suomen Pankki toteuttaa rahapolitiikkaa osana eurojärjestelmää. Erä muodostuu korkoa sisältävistä luotoista suomalaisille luottolaitoksille, ja sen suuruus määräytyy suomalaisten luottolaitosten likviditeetintarpeen perusteella.

Koko eurojärjestelmän saamiset rahapoliittisista operaatioista ovat 410,3 mrd. euroa, josta Suomen Pankin taseessa on 3 676,4 milj. euroa. Perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit jakavat rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät riskit, mikäli ne toteutuvat, täysimääräisesti ja suhteessa osuuksiinsa EKP:n merkityn pääoman jakoperusteesta. Tappioita voi syntyä ainoastaan, jos vastapuoli menee vararikkoon eikä kyseisen vastapuolen toimittamien vakuuksien realisointi tuota riittävästi varoja. Riskejä, jotka aiheutuvat mahdollisista kansallisten keskuspankkien harkinnanvaraisesti hyväksymistä erityisvakuuksista, ei EKP:n neuvoston päätöksen nojalla jaeta.

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille 31.12.2023Milj. EUR 31.12.2022Milj. EUR Muutos Milj. EUR
Perusrahoitusoperaatiot
Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 3 676,4 30 096,4 -26 420,0
Käänteiset hienosäätöoperaatiot
Käänteiset rakenteelliset operaatiot
Maksuvalmiusluotot
Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot
Yhteensä 3 676,4 30 096,4 -26 420,0

5.1 Perusrahoitusoperaatiot

Perusrahoitusoperaatiot ovat viikoittain toteutettavia likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita, joiden maturiteetti on yksi viikko. Ne toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina. Perus­rahoitusoperaatiot ovat keskeisessä osassa pyrittäessä vaikuttamaan korkoihin ja hallitsemaan markkinoiden likviditeettitilannetta sekä viestittäessä rahapolitiikan mitoituksesta.

5.2 Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Näissä operaatioissa vastapuolille tarjotaan pitempiaikaista rahoitusta. Operaatiot toteutettiin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti. Joulukuussa 2020 EKP:n neuvosto lisäsi vuonna 2019 käyttöön otettuun seitsemän neljännesvuosittain toteutettavan operaation sarjaan (TLTRO III) vielä kolme operaatiota, jotka toteutettiin vuoden 2021 kesä- ja joulukuun välisenä aikana. Näiden operaatioiden maturiteetti on kolme vuotta. Kaikki TLTRO III -operaatioissa nostetut luotot on mahdollista maksaa takaisin neljännesvuosittain ennen eräpäivää. Luoton voi eräännyttää joko kokonaan tai osittain, kun luoton nostopäivästä on kulunut 12 kuukautta. Näiden operaatioiden korko voi olla 24.6.2020 ja 23.6.2022 välisenä aikana 50 peruspistettä alempi kuin talletusmahdollisuuden keskikorko, mutta se ei missään tapauksessa voi olla alempi kuin –1 %. Saman operaation jäljellä olevalta voimassaoloajalta korko voi olla alimmillaan samalta ajalta laskettu talletusmahdollisuuden keskikorko.EKP:n neuvosto päätti 27.10.2022, että 23. päivästä marraskuuta 2022 kunkin maksamatta olevan TLTRO III -erän erääntymispäivään tai aikaistettuun takaisinmaksupäivään saakka TLTRO III -operaatioista maksettava korko indeksoidaan kyseisellä ajanjaksolla sovellettaviin EKP:n keskimääräisiin ohjauskorkoihin.

Todelliset korot ovat tiedossa vasta kunkin operaation erääntymispäivänä tai aikaistettuna takaisinmaksupäivänä, ja sitä ennen TLTRO III -operaatioiden korkokertymä lasketaan luotettavan arvion perusteella. TLTRO III -operaatioiden korko indeksoitiin 23.11.2022 alkaneen viimeisen korkojakson alusta alkaen kyseisellä jaksolla sovellettavaan EKP:n keskimääräiseen ohjauskorkoon, joten tätä korkoa on käytetty vuoden 2023 tilinpäätöksessä. 

Lisäksi vuoden 2023 aikana erääntyi viimeinen neljästä vuonna 2021 neljännesvuosittain jaetusta pandemiaan liittyvästä pitempiaikaisesta rahoitusoperaatiosta (pandemic emergency longer-term refinancing operations, PELTRO), joista kunkin maturiteetti oli noin vuoden. Näillä operaatioilla varauduttiin mahdollisiin likviditeettivajeisiin euroalueen pankkijärjestelmässä ja ylläpidettiin rahamarkkinoiden sujuvaa toimintaa pandemiajakson pitkityttyä. PELTRO-operaatiot toteutettiin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti. Niiden korkona oli kunkin operaation voimassaoloajalta laskettu eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden keskikorko vähennettynä 25 peruspisteellä.

5.3 Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisillä hienosäätöoperaatioilla pyritään hallitsemaan markkinoiden likviditeettitilannetta ja vaikuttamaan korkoihin. Niiden tarkoituksena on erityisesti tasoittaa markkinoiden odottamattomien heilahtelujen vaikutusta korkoihin. Näitä operaatioita toteutetaan tarvittaessa.

5.4 Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteiset rakenteelliset operaatiot ovat vakiohuutokauppoina toteutettavia käänteisiä avomarkkinaoperaatiota, joiden avulla eurojärjestelmä voi säädellä rakenteellista likviditeetti­asemaansa rahoitussektoriin nähden.

5.5 Maksuvalmiusluotot

Maksuvalmiusluoton avulla vastapuolet voivat saada kansallisilta keskuspankeilta yön yli -likviditeettiä ennalta määrätyllä korolla hyväksyttyjä vakuuksia vastaan.

5.6 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Erä sisältää vastapuolille suoritetut käteismaksut tilanteissa, joissa vastapuolen toimittamien vakuuksien markkina-arvo ylittää määritetyn kynnysarvon eli avoinna olevista rahapoliittisista operaatioista aiheutuvan tarpeen.

6. Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Tase-erässä ovat eurotalletukset sekä tilit euroalueen luottolaitoksissa.

Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 31.12.2023Milj. EUR 31.12.2022Milj. EUR MuutosMilj. EUR
Sekkitilit 0,0 0,0 -0,0
Takaisinmyyntisopimukset
Hätärahoituksena annettu maksuvalmiusapu
Muut saamiset 16,4 -16,4
Yhteensä 0,0 16,4 -16,4

EKP:n neuvosto päätti 17.5.2017 julkistaa hätärahoitusta koskevan sopimuksen EKP:n verkkosivuilla avoimuuden lisäämiseksi. Sopimus korvaa verkkosivuilla hätärahoitusta koskevan menettelykuvauksen, joka julkistettiin lokakuussa 2013. Sopimuksen julkistamisesta kertova lehdistötiedote on luettavissa osoitteessa http://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2017/html/ecb.pr170619.en.html.

7. Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1 Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

31.12.2023 erään sisältyivät arvopaperit, jotka Suomen Pankki on hankkinut osana arvopaperimarkkinoita koskevaa ohjelmaa (SMP), kolmatta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP3), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP), yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (CSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP).

Alkamispäivä Päättymispäivä EKP:n päätös Ostetut arvopaperit1
Päättyneet ohjelmat
CBPP12 Heinäkuu 2009 Kesäkuu 2010 EKP/2009/16 Katettuja joukkolainoja euroalueelta
CBPP22 Marraskuu 2011 Lokakuu 2012 EKP/2011/17 Katettuja joukkolainoja euroalueelta
SMP Toukokuu 2010 Syyskuu 2012 EKP/2010/5 Euroalueella liikkeeseen laskettuja yksityisen ja julkisen sektorin velkapapereita3
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP)4
CBPP3 Lokakuu 2014 käynnissä EKP/2020/8, sellaisena kuin se on muutettuna Katettuja joukkolainoja euroalueelta
ABSPP Marraskuu 2014 käynnissä EKP/2014/45, sellaisena kuin se on muutettuna Ylimpään etuoikeusluokkaan kuuluvia ja taattuja mezzanine-luokan omaisuusvakuudellisia arvopapereita euroalueelta
PSPP Maaliskuu 2015 käynnissä EKP/2020/9 Euroalueen keskus-, alue- tai paikallishallinnon, tunnustettujen valtiosidonnaisten laitosten taikka euroalueella sijaitsevien kansainvälisten organisaatioiden tai kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemia joukkolainoja
CSPP Kesäkuu 2016 käynnissä EKP/2016/16,sellaisena kuin se on muutettuna Euroalueelle sijoittautuneiden, pankkisektorin ulkopuolisten yritysten liikkeeseen laskemia joukkolainoja ja yritystodistuksia
Pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)
PEPP Maaliskuu 2020 käynnissä EKP/2020/17, sellaisena kuin se on muutettuna Kaikki APP-ohjelmassa hyväksyttävät omaisuuslajit
1) Lisätietoa eri osto-ohjelmissa sovellettavista kelpoisuusehdoista on EKP:n neuvoston päätöksissä.
2) Vuosien 2022 ja 2023 lopussa Suomen Pankin taseessa ei enää ollut ensimmäisessä ja toisessa katettujen velkapapereiden osto-ohjelmassa (CBPP1 ja CBPP2) hankittuja arvopapereita.
3) SMP-ohjelmassa ostettiin ainoastaan viiden euroalueen valtion liikkeeseen laskemia julkisen sektorin velkapapereita.
4) APP-ohjelman uudelleensijoitukset päättyivät 1.7.2023.

Helmikuun 2023 loppuun saakkaKs. EKP:n neuvoston päätöksiä koskeva lehdistötiedote 15.12.2022. eurojärjestelmä jatkoi omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamista täysimääräisestiAPP-ohjelmasta kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.. Sen jälkeen APP-ohjelmassa tehdyt sijoitukset vähenivät hallitusti ja ennakoitavasti. Kesäkuun 2023 loppuun saakka sijoitusten määrä pieneni keskimäärin 15 mrd. euroa kuukaudessa, kun eurojärjestelmä ei enää sijoittanut erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa kokonaisuudessaan uudelleen. Kesäkuussa 2023 EKP:n neuvosto päättiKs. EKP:n neuvoston päätöksiä koskeva lehdistötiedote 15.6.2023. lopettaa APP-ohjelmasta tehtävät uudelleensijoitukset heinäkuussa 2023. Sen jälkeen APP-ohjelmassa ostettujen arvopapereiden määrä on pienentynyt velkakirjojen erääntymisen vuoksi.

Eurojärjestelmä jatkoi PEPP-ohjelmassaPEPP-ohjelmasta kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla. hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia täysimääräisesti koko vuoden ajan. EKP:n neuvosto ilmoittiKs. EKP:n neuvoston päätöksiä koskeva lehdistötiedote 14.12.2023. aikovansa sijoittaa PEPP-ohjelmassa hankittujen velkapaperien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman täysimääräisesti uudelleen vielä vuoden 2024 alkupuoliskon ajan. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla PEPP-salkkua aiotaan pienentää keskimäärin 7,5 mrd. eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan saman vuoden lopussa. Lisäksi EKP:n neuvosto aikoo noudattaa PEPP-ohjelmassa vapautuvien varojen uudelleensijoituksessa jatkossakin joustoa, mikäli rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta uhkaa vaarantua.

Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintahinnan perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta ”Arvopapereiden arvostus- ja jaksotusperiaatteet”). Seuraavassa on esitetty Suomen Pankin hallussa olevien arvopaperien jaksotettu hankintahinta sekä vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvo, jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.Markkina-arvot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat markkinahintoihin. Jos markkinahintaa ei ole saatavilla, markkina-arvo arvioidaan eurojärjestelmän sisäisiä malleja käyttäen.

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit (milj. EUR)
31.12.2023 31.12.2022 Muutos
Tasearvo Markkina-arvo Tasearvo Markkina-arvo Tasearvo Markkina-arvo
SMP 50,7 52,2 50,6 53,6 0,1 -1,4
CBPP3 10 602,3 9 922,2 11 730,2 10 650,6 -1 127,9 -728,4
PSPP - julkisen sektorin velkapaperit 35 208,2 31 070,7 37 294,6 31 605,3 -2 086,4 -534,6
PSPP - monikansallisten laitosten velkapaperit 1 722,9 1 567,2 2 140,5 1 913,1 -417,6 -345,9
CSPP 14 889,5 13 686,9 16 482,8 14 442,2 -1 593,3 -755,3
PEPP - katetut joukkolainat 175,4 153,4 218,1 187,0 -42,6 -33,6
PEPP - julkisen sektorin velkapaperit 22 687,3 19 915,5 22 933,0 19 219,8 -245,7 695,6
PEPP - yrityssektorin velkapaperit 4 763,9 4 161,9 4 894,9 4 017,2 -131,0 144,6
Yhteensä 90 100,3 80 530,0 95 744,6 82 088,9 -5 644,3 -1 558,9

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti. Arvioinnin yhteydessä tehdään joka vuosi vuoden lopun tietoihin perustuvia arvonalentumistestejä, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan kassavirtaan.

SMP-, CBPP3- ja CSPP-ohjelmissa, PSPP-ohjelman ostoissa monikansallisilta laitoksilta (ns. supra) sekä PEPP-ohjelman katettujen joukkolainojen (PEPP-COV) ja yrityssektorin velkapapereiden (PEPP-CORP) ostoissa hankituista arvopapereista mahdollisesti aiheutuvat tappiot jaetaan toteutuessaan EKPJ:n perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti kokonaan eurojärjestelmän keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta.

PEPP-CORP-velkapapereihin tehdyn arvonalentumistestin perusteella EKP:n neuvosto on katsonut aiheelliseksi luoda puskurin rahapoliittisista operaatioista vuonna 2023 aiheutuvien luottoriskien varalle (ks. taseen liitetietojen kohta 12 ”Varaukset”).

Seuraavassa taulukossa esitetään ohjelmakohtaisesti eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien hallussa oleva ostettujen arvopaperien määrä ja niistä Suomen Pankin taseessa oleva osuus.

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit (milj. EUR) Eurojärjestelmän kansallistenkeskuspankkien hallussa Suomen Pankin taseessa
31.12.2023 31.12.2022 31.12.2023 31.12.2022
SMP 1 901,4 2 142,5 50,7 50,6
CBPP3 262 090,2 276 856,7 10 602,3 11 730,2
PSPP - monikansallisten laitosten velkapaperit 255 261,2 275 228,1 1 722,9 2 140,5
CSPP 323 921,5 344 119,2 14 889,5 16 482,8
PEPP - katetut joukkolainat 5 197,2 5 282,8 175,4 218,1
PEPP - monikansallisten laitosten velkapaperit 154 332,0 145 687,1
PEPP - yrityssektorin velkapaperit 45 989,2 46 073,9 4 763,9 4 894,9
Yhteensä 1 048 692,6 1 095 390,3 32 204,8 35 517,0

7.2 Muut arvopaperit

Tase-erä sisältää rahasto-osuuksia euroalueelta.

Muut euroalueen sisäiset euromääräiset arvopaperit eriteltyinä (milj. EUR) 31.12.2023 31.12.2022 Muutos
Rahastosijoitukset 171,9 155,5 16,3
Yhteensä 171,9 155,5 16,3

8. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

8.1 Osuudet EKP:ssä

EKPJ:n perussäännön artiklan 28 nojalla ainoastaan EKPJ:n kansalliset keskuspankit voivat merkitä EKP:n pääomaa. Merkinnässä sovellettavat osuudet määritetään EKPJ:n perussäännön artiklan 29 mukaisesti, ja ne tarkistetaan joka viides vuosi tai aina, kun EKPJ:n kokoonpano muuttuu.

Suomen Pankin taseessa tähän erään sisältyvät i) kansallisten keskuspankkien maksamat osuudet EKP:n merkitystä pääomasta, ii) nettomäärät, jotka Suomen Pankki on maksanut, koska sen osuus EKP:n oman pääoman arvosta on suurentunut kaikkien EKP:n pääoman jakoperusteen aiempien tarkistusten seurauksena, ja iii) EKPJ:n perussäännön artiklan 48.2 mukaiset osuudet.

Kansallisten keskuspankkien maksamat osuudet EKP:n pääomasta
Pääoma-avain1.1.2023 alkaen, % Merkittypääoma 31.12.2023Milj. EUR Maksettu pääoma 31.12.2023Milj. EUR
Belgian keskuspankki 2,9630 320,7 320,7
Saksan keskuspankki 21,4394 2 320,8 2 320,8
Viron keskuspankki 0,2291 24,8 24,8
Irlannin keskuspankki 1,3772 149,1 149,1
Kreikan keskuspankki 2,0117 217,8 217,8
Espanjan keskuspankki 9,6981 1 049,8 1 049,8
Ranskan keskuspankki 16,6108 1 798,1 1 798,1
Kroatian keskuspankki 0,6595 71,4 71,4
Italian keskuspankki 13,8165 1 495,6 1 495,6
Kyproksen keskuspankki 0,1750 18,9 18,9
Latvian keskuspankki 0,3169 34,3 34,3
Liettuan keskuspankki 0,4707 51,0 51,0
Luxemburgin keskuspankki 0,2679 29,0 29,0
Maltan keskuspankki 0,0853 9,2 9,2
Alankomaiden keskuspankki 4,7662 515,9 515,9
Itävallan keskuspankki 2,3804 257,7 257,7
Portugalin keskuspankki 1,9035 206,1 206,1
Slovenian keskuspankki 0,3916 42,4 42,4
Slovakian keskuspankki 0,9314 100,8 100,8
Suomen Pankki 1,4939 161,7 161,7
Eurojärjestelmä yhteensä 81,9881 8 875,2 8 875,2
Bulgarian keskuspankki 0,9832 106,4 4,0
Tšekin keskuspankki 1,8794 203,4 7,6
Tanskan keskuspankki 1,7591 190,4 7,1
Unkarin keskuspankki 1,5488 167,7 6,3
Puolan keskuspankki 6,0335 653,1 24,5
Romanian keskuspankki 2,8289 306,2 11,5
Ruotsin keskuspankki 2,9790 322,5 12,1
Euroalueeseen kuulumattomat kansalliset keskuspankit yhteensä 18,0119 1 949,8 73,1
Yhteensä 100,0000 10 825,0 8 948,3

EKP:n oma pääoma

EKP:n merkitty pääoma on 10 825 milj. euroa. Englannin pankin lähdettyä EKPJ:stä 31.1.2020 EKP piti merkityn pääomansa määrän ennallaan, ja Englannin pankin merkintäosuus jaettiin euroalueen ja sen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien kesken.

Myös EKP:n maksetun pääoman määrä pidettiin ennallaan vuonna 2020 eli se oli edelleen 7 659 milj. euroa, sillä muut kansalliset keskuspankit kattoivat Englannin pankin aiemmin maksaman pääoman (58 milj. euroa). Lisäksi EKP:n neuvosto päätti, että euroalueen kansalliset keskuspankit maksaisivat merkitsemänsä lisäpääoman kokonaisuudessaan kahdessa erässä vuosina 2021 ja 2022Ks. etenkin 22.1.2020 annettu päätös (EU) 2020/138 niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, maksettavista osuuksista Euroopan keskuspankin pääomasta ja päätöksen (EU) 2019/44 kumoamisesta (EKP/2020/4), 22.1.2020 annettu päätös (EU) 2020/136 euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien maksettavista osuuksista Euroopan keskuspankin pääomasta ja päätöksen (EU) 2019/48 kumoamisesta (EKP/2020/2) ja 22.1.2020 annettu päätös (EU) 2020/139 kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta ja päätöksen (EU) 2019/45 kumoamisesta EKP/2020/5).. Suomen Pankin ensimmäinen 11,2 milj. euron erä maksettiin 29.12.2021, ja se kasvatti pankin osuuden EKP:n maksetusta pääomasta 150,5 milj. euroon vuonna 2021 (vuonna 2020 erä oli 139,3 milj. euroa). Suomen Pankin toinen erä (11,2 milj. euroa) maksettiin 28.12.2022, jolloin pankin osuus EKP:n maksetusta pääomasta kasvoi 161,7 milj. euroon vuonna 2022.

Tase-erä sisältää lisäksi yhteensä 26,0 milj. euroa eri vuosina kirjattuja pääoma-avaimen muutoksista johtuvia nettomääräisiä tarkistuseriä.

8.2 Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset -erä sisältää Suomen Pankin EKP:lle siirtämän valuuttavaranto-osuuden. Siirto tehtiin eurojärjestelmään siirtymisen yhteydessä. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 mukaisesti valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta. Saamisille maksetaan viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoon perustuvaa korkoa, joka lasketaan päivittäin, lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa.

31.12.2023 Suomen Pankin valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset olivat 741,1 milj. euroa.

8.3 Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset

Tase-erä sisältää saamisen, joka syntyy, kun Suomen Pankin setelistön määrä oikaistaan pääoma-avaimen mukaiseksi, ja velan, joka liittyy EKP:lle kohdistettuun 8 prosentin osuuteen setelistöstä. Sekä saamisen että velan vastakirjaukset ovat taseen vastattavaa-puolen erässä ”Liikkeessä olevat setelit”.Euroseteleiden liikkeeseenlaskua koskevien eurojärjestelmän tilinpäätöskäytäntöjen mukaan liikkeessä olevien eurosetelien kokonaisarvosta kohdistetaan kuukausittain EKP:lle 8 %. Jäljelle jäävä 92 prosentin osuus kohdistetaan kansallisille keskuspankeille niin ikään kuukausittain siten, että kukin keskuspankki esittää taseessaan liikkeeseen lasketuista euroseteleistä osuuden, joka vastaa pankin maksamaa osuutta EKP:n pääomasta. Kansalliselle keskuspankille tämän käytännön mukaisesti kohdistettujen euroseteleiden arvon ja liikkeeseen laskettujen euroseteleiden arvon välinen erotus kirjataan erään ”Eurosetelien kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset/nettovelat”.

Tase-erän koko oli tilikauden lopussa 7 282,6 milj. euroa (8 009,9 milj. euroa vuonna 2022). Muutos johtui siitä, että Suomen Pankin liikkeeseen laskemien setelien määrä kasvoi 2,3 % liikkeessä olleiden eurosetelien kokonaismäärän pienentyessä 1,1 % vuodesta 2022. Näille saamisille kertyy päivätasolla laskettavaa, viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoon perustuvaa korkoa.

8.4 Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) tai vastattavaa-puolen erä muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Muut saamiset/velat eurojärjestelmän sisällä (netto) 31.12.2023Milj. EUR 31.12.2022Milj. EUR MuutosMilj. EUR
TARGET-järjestelmään liittyvät velat EKP:lle / saamiset EKP:ltä (ml. eurojärjestelmässä pidettävien kirjeenvaihtajapankkitilien saldot) 59 005,9 39 252,0 19 753,9
Rahoitustulon netto-osuus 33,3 -422,1 455,4
EKP:n ennakkovoitonjakoon liittyvät saamiset EKP:ltä
Muut saamiset/velat eurojärjestelmän sisällä yhteensä (netto) 59 039,2 38 829,9 20 209,3

Erän suuruus oli 59 039,2 milj. euroa 31.12.2023, ja se koostui kolmesta tekijästä: 1) EKP:n ja EKPJ:n kansallisten keskuspankkien TARGET-järjestelmän kautta toimittamiin ja vastaanottamiin maksuihin liittyvät Suomen Pankin saamiset EKP:hen nähden sekä eurojärjestelmän keskuspankeissa pidettävien kirjeenvaihtajapankkitilien saldot, 2) rahoitustulon yhteenlaskennasta ja jakamisesta eurojärjestelmässä aiheutuvat saamiset/velat EKP:hen nähden sekä 3) ne Suomen Pankin saamiset EKP:hen nähden, jotka johtuvat EKP:n ennakkovoitonjaosta ja mahdollisista muista saamisista tai palautettavista määristä.

TARGET-järjestelmän kautta toimitettuihin nettomääräisiin maksuihin liittyvä nettosaaminen vuoden lopussa oli 59 005,9 milj. euroa. Erälle kertyvä korko perustuu viimeisimpään saatavilla olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaation korkoon, ja se lasketaan päivittäin.

Vuotuisesta rahoitustulon yhteenlaskennasta ja jakamisesta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien kesken aiheutui vuoden lopussa 33,3 milj. euron saaminen EKP:ltä (ks. tuloslaskelman liitetietojen kohta ”Rahoitustulon netto-osuus”).

Vuoden 2023 osalta EKP:n neuvosto päätti EKP:n tilikauden kokonaistuloksen perusteella, että liikkeessä olevista seteleistä sekä SMP-, APP- ja PEPP-ohjelmissa hankituista arvopapereista kertyneet tuotot jätetään kokonaisuudessaan jakamatta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohta 3.1 ”EKP:n ennakkovoitonjako”). Erässä ei siis ollut ennakkovoitonjakoon liittyviä saamisia vuoden 2023 lopussa.

9. Muut saamiset

Tase-erä sisältää Suomen Pankin hallussa olevat eurokolikot, käyttöomaisuuden ja sijoitusomaisuuden (osakkeet ja osuudet). Tase-erään sisältyvät taseen ulkopuolisten erien arvostuksesta johtuvat erät, siirtosaamiset ja muut saamiset sekä eläkerahaston omaisuuserät.

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus
Kirjanpitoarvo 31.12.2023Milj. EUR 31.12.2022Milj. EUR MuutosMilj. EUR
Maa-alueet 6,8 6,8
Rakennukset 52,6 60,0 -7,4
Koneet ja kalusto 10,2 10,4 -0,2
Taide- ja numismaattinen kokoelma 0,6 0,6
Tietojärjestelmät 9,3 8,8 0,5
Yhteensä 79,4 86,5 -7,1
Muu omaisuus ja saamiset (milj. EUR) 31.12.2023 31.12.2022 Muutos
Euroalueen metalliraha 40,7 40,6 0,1
Osakkeet ja osuudet 22,6 22,6
Eläkerahaston kiinteistöt ja siirtosaamiset 8,6 10,2 -1,7
Siirtosaamiset 840,7 626,0 214,8
Taseen ulkopuolisten erien arvostuksesta johtuvat erät 55,5 -50,1 105,6
Muut saamiset 1,8 0,8 1,0
Yhteensä 970,0 650,2 319,8

Vastattavaa

1. Liikkeessä olevat setelit

Tase-erä sisältää pääoma-avaimen mukaisen, EKP:n osuudella oikaistun Suomen Pankin osuuden liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaismäärästä.

Vuonna 2023 liikkeessä olleiden eurosetelien yhteenlaskettu arvo väheni 1,1 %. Jakoperusteen mukaan Suomen Pankin osuus liikkeessä olevista euroseteleistä oli vuoden 2023 lopussa arvoltaan 26 274,6 milj. euroa (vuoden 2022 lopussa 26 567,4 milj. euroa). Suomen Pankin liikkeeseen laskemien eurosetelien kokonaisarvo kasvoi 2,3 % eli 18 992,0 milj. euroon vuonna 2023 (edellisvuonna 18 557,4 milj. euroa). Määrä oli pienempi kuin jakoperusteen mukaan kohdistetun osuuden kokonaisarvo, ja erotus eli 7 282,6 milj. euroa (8 009,9 milj. euroa vuonna 2022) on kirjattu vastaavaa-puolen alaerään ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset”.

Liikkeessä olevat setelit (milj. EUR) 31.12.2023 31.12.2022
5 euroa 74,1 75,2
10 euroa -89,3 -83,6
20 euroa 3 339,7 3 315,3
50 euroa 14 375,4 13 751,8
100 euroa -1 369,1 -1 241,1
200 euroa 874,4 877,5
500 euroa 1 786,6 1 862,4
Eurosetelit yhteensä 18 992,0 18 557,4
ECB issue -luku -2 284,5 -2 310,1
CSM-luku 9 567,1 10 320,0
Pääoma-avaimen mukainen liikkeessä olevat setelistö 26 274,6 26 567,4

2. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 31.12.2023Milj. EUR 31.12.2022Milj. EUR Muutos Milj. EUR
Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset) 3 650,7 4 684,5 -1 033,8
Yön yli -talletukset (talletusmahdollisuus) 120 389,2 134 012,7 -13 623,5
Määräaikaistalletukset
Käänteiset hienosäätöoperaatiot
Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset
Yhteensä 124 039,9 138 697,2 -14 657,3

2.1 Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

Sekkitileillä ovat vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten luottolaitosten varantotalletuksista koostuvat saamiset. Vastattavien erässä 3 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ilmoitetaan lisäksi erikseen ne luottolaitosten varat, jotka eivät ole vapaasti luovutettavissa, sekä vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautettujen luottolaitosten tilit.

Vähimmäisvarantotalletuksille maksettu korko vastasi 20.12.2022 saakka viimeisintä tiedossa olevaa korkoa, jota eurojärjestelmä käyttää huutokauppoina toteutettavissa perusrahoitusoperaatioissaan, ja 21.12.2022–19.9.2023 korko vastasi eurojärjestelmän talletuskorkoa. EKP:n neuvosto päätti 27.7.2023, että vähimmäisvarantotalletuksille maksettava korko on 20.9.2023 alkaen 0 %.

2.2 Yön yli -talletukset (talletusmahdollisuus)

Talletusmahdollisuus on eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmän likviditeettiä vähentävä osa, johon pankit voivat tehdä yön yli -talletuksia ennalta määrätyllä korolla.

2.3 Määräaikaistalletukset

Yksi tapa toteuttaa likviditeettiä vähentäviä hienosäätöoperaatioita on kerätä määräaikaistalletuksia.

2.4 Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisillä hienosäätöoperaatioilla pyritään tasaamaan suuria likviditeetin yli- tai alimääriä.

2.5 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

Erä sisältää vastapuolten talletukset tilanteissa, joissa vastapuolen toimittamien vakuuksien markkina-arvo jää alle määritetyn kynnysarvon.

3. Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Erä oli suuruudeltaan 6,1 milj. euroa 31.12.2023 (354,2 milj. euroa vuonna 2022). Vuoden 2023 lopussa erä muodostui valuutanvaihtosopimuksiin liittyvistä vakuuksista. Vuonna 2022 erä koostui reposopimuksista.

4. Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

Tase-erässä ovat euromääräiset velat julkiselle sektorille (5 560,0 milj. euroa) ja muille kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaisille rahoituslaitoksille (8,2 milj. euroa).

5. Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Tase-erässä ovat kansainvälisten organisaatioiden ja euroalueen ulkopuolella sijaitsevien pankkien ja rahoituslaitosten tilien saldot Suomen Pankissa (6 543,9 milj. euroa).

6. Valuuttamääräiset velat euroalueelle

Suomen Pankilla ei ollut 31.12.2023 valuuttamääräisiä velkoja euroalueelle.

7. Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Suomen Pankilla ei ollut 31.12.2023 valuuttamääräisiä velkoja euroalueen ulkopuolelle.

8. IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

Tase-erä on erityisten nosto-oikeuksien vastaerä (vrt. vastaavaa-puolen erä). Alun perin erityiset nosto-oikeudet ja niiden vastaerä olivat yhtä suuret. SDR-määräisen kaupankäynnin seurauksena Suomen Pankin erityisiin nosto-oikeuksiin liittyvät saamiset olivat vuoden 2023 lopussa suuremmat kuin niiden vastaerä taseen velkapuolella. Velkapuolen vastaerän suuruus on 3 500,0 milj. SDR. Taseessa erä esitetään euromääräisenä ja arvostettuna 29.12.2023 kurssiin (4 254,9 milj. euroa).

9. Eurojärjestelmän sisäiset velat

Eurojärjestelmän sisäiset velat ja saamiset on eritelty taseen vastaavaa-puolen erän ”Eurojärjestelmän sisäiset saamiset” liitetiedoissa.

10. Muut velat

Tase-erä muodostuu siirtoveloista, ostoveloista ja muista veloista. Siirtovelkoihin lasketaan muun muassa tilinpäätöksen yhteydessä kirjattavia siirtyviä eriä ja reposopimusten korkovelkoja. Muissa veloissa on muun muassa arvonlisäverotilityksiin ja ennakonpidätyksiin liittyviä velkoja.

Muut velat (milj. EUR) 31.12.2023 31.12.2022 Muutos
Siirtovelat 29,2 520,1 -490,8
Ostovelat 1,2 0,7 0,5
Muut velat 1,6 1,6 0,0
Yhteensä 32,1 522,4 -490,4

11. Arvonmuutostilit

Tase-erässä ovat valuuttamääräisten erien ja arvopapereiden markkinahinta-arvostuksesta syntyneet realisoitumattomat arvostusvoitot. Lisäksi tase-erä sisältää maa-alueiden ja rakennusten arvonkorotukset sekä vuoden 1999 kirjanpitokäytännön muutoksesta johtuvat muut arvostuserot.

Arvonmuutostilit (milj. EUR) 31.12.2023 31.12.2022 Muutos
Kulta 2 555,6 2 300,6 255,0
Valuutat:
USD 703,3 1 049,2 -345,9
GBP 41,0 26,3 14,7
JPY 19,4 -19,4
SDR 5,5 34,4 -28,9
Muut valuutat 0,2 0,2 -0,0
Arvopaperit 32,3 1,6 30,7
Rahastosijoitukset 271,7 71,3 200,4
Muut arvonkorotukset 118,1 125,4 -7,3
Yhteensä 3 727,7 3 628,5 99,2

12. Varaukset

Suomen Pankista annetun lain 20. pykälän mukaan tilinpäätöksessä voidaan tehdä varauksia, jos se pankin rahastojen reaaliarvon turvaamiseksi taikka valuuttakurssien tai arvopapereiden markkinahintojen muutoksista aiheutuvien tuloksen vaihteluiden tasaamiseksi on tarpeen. Vuoden 2023 lopussa varausten yhteismäärä on 4 136,7 milj. euroa. Varaukset koostuvat yleisvarauksesta, reaaliarvovarauksesta, eläkevarauksesta, valuuttakurssi- ja hintaerovarauksesta sekä varauksesta rahapoliittisista operaatioista johtuvien luottoriskien varalta.

PEPP-CORP-velkapapereihin tehdyn arvonalentumistestin perusteella EKP:n neuvosto on katsonut aiheelliseksi luoda yhteensä 42,9 milj. euron puskurin rahapoliittisista operaatioista vuonna 2023 aiheutuvien luottoriskien varalle. Varauksen rahoittavat perussäännön artiklan 32.4 mukaisesti kaikki euroalueen kansalliset keskuspankit suhteessa niiden pääoma-avaimen mukaisiin vuoden 2023 merkintäosuuksiinsa EKP:n pääomasta. Suomen Pankki perusti omaa osuuttaan vastaavan varauksen, jonka suuruus on 0,8 milj. euroa eli 1,82209 % varauksen kokonaismäärästä.

Eläkevaraus on tehty eläkevastuun kattamiseksi. Suomen Pankin eläkevastuun kokonaismäärä on 593,5 milj. euroa, ja tästä on katettu 98,8 % eli 586,6 milj. euroa. Eläkevarauksen muutos tilikauden aikana koostuu tehdystä arvonkorotusrahaston purusta, –0,4 milj. euroa, ja eläkerahaston voitosta, 13,9 milj. euroa. Vuoden 2023 lopussa eläkevarauksen katteeksi oli korvamerkitty kiinteistöjä 8,6 milj. euron arvosta (ks. taseen liitetietojen kohta ”Muut saamiset”). Eläkevarauksen muun osan katteeksi (578,1 milj. euroa) ei ole korvamerkitty määrättyjä varoja, vaan niitä hallinnoidaan osana pankin rahoitusvarallisuutta.

Varaukset (Milj. EUR) Varaukset yhteensä 31.12.2021 Varausten muutos 2022 Varaukset yhteensä 31.12.2022 Varausten muutos 2023 Varaukset yhteensä 31.12.2023
Valuuttakurssi- ja hintaerovaraus 1 185 -165 1 021 140 1 161
Yleisvaraus 1 945 -47 1 898 -1 112 786
Reaaliarvovaraus 1 603 1 603 1 603
Eläkevaraus 576 -3 573 14 587
Varaus rahapoliittisista operaatioista johtuvien luottoriskien varalta 1 1
Yhteensä 5 309 -214 5 095 -958 4 137

13. Oma pääoma ja rahastot

Tase-erässä ovat kantarahasto ja vararahasto. Suomen Pankista annetun lain 21. pykälän mukaan tappio on katettava vararahastosta, jos pankin tilinpäätös on tappiollinen. Siltä osin kuin vararahasto ei riitä, tappio voidaan jättää kattamatta toistaiseksi. Seuraavien vuosien voitto on ensisijaisesti käytettävä kattamatta jääneiden tappioiden kattamiseen.

Oma pääoma (milj. EUR) 31.12.2023 31.12.2022 Muutos
Kantarahasto 840,9 840,9 -
Vararahasto 2 100,0 2 100,0 -
Yhteensä 2 940,9 2 940,9 -

14. Tilikauden tulos

Tilikauden 2023 tulos oli 0,00 euroa.

 Taseen ulkopuoliset vastuut

Taseen ulkopuoliset vastuut (milj. EUR) 31.12.2023 31.12.2022
Korkofutuurisopimukset
Ostosopimusten nimellisarvo 526,8 46,4
Myyntisopimusten nimellisarvo -1 150,2 -30,0
FX-swap-sopimusten markkina-arvo 9,6 -19,4
Kiinteistörahastoihin tehdyt sijoitussopimukset 30,0 69,8
Arvopaperilainaus 79,2 112,2

Suomen Pankki lainaa EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti rahapolitiikan harjoittamista varten pidettyjä arvopapereitaan. Lisäksi Suomen Pankki lainaa myös omaan sijoitusvarallisuuteensa kuuluvia arvopapereita. Arvopaperilainaustapahtumat, joissa ei ole käteisvakuuksia, kirjataan vuoden lopussa taseen ulkopuolisille tileille.Arvopaperilainaustapahtumissa saadut käteisvakuudet kirjataan tasetileille (ks. taseen vastattavaa puolen liitetietojen kohta 3 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille”, ja kohta 5 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”). Tällaisia lainaustapahtumia oli avoinna 79,2 milj. euron arvosta 31.12.2023 (112,2 milj. euroa 31.12.2022).