Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja osa eurojärjestelmää. Suomen Pankin strategian ytimessä on olla vaikuttava ja arvostettu keskuspankki, joka ylläpitää hinta- ja rahoitusvakautta kaikissa olosuhteissa päämääränään kansalaisten hyvinvointi.

Suomen Pankin tehtävät ja strategiset painopisteet vuonna 2023

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä sekä hallinnoi maailman toiseksi suurinta valuuttaa, euroa.

Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua.

Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita.

Suomen Pankki

  • valmistelee ja toteuttaa rahapolitiikkaa Suomessa
  • valvoo rahoitusjärjestelmän vakautta ja tuottaa tilastoja
  • tekee tutkimusta ja osallistuu talouspoliittiseen keskusteluun
  • huolehtii pankkien välisten maksujen selvityksestä sekä omasta sijoitustoiminnastaan
  • pitää yllä vakaita ja tehokkaita maksujärjestelmiä ja laskee setelit ja kolikot liikkeeseen.

Toteuttaakseen tehtävänsä Suomen Pankki on valinnut viisi strategista kokonaisuutta seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Strategiset painopisteet ovat:

1. Inflaatiodynamiikan analyysi ja nopean inflaation vakauttaminen tavoitteeseen

Rahapolitiikan valmistelu nopean ja vaihtelevan inflaation oloissa vaatii uutta tietoa. Suomen Pankki syventää ymmärrystä euroalueen inflaatiodynamiikasta tutkimuksen ja analyysin avulla.

2. Rahoituskriisien ennakointi ja pankkien kriisinratkaisun vahvistaminen

Suomen Pankki vahvistaa toimintavalmiuttaan mahdollisten rahoitusmarkkinahäiriöiden varalle.

3. Eurooppalaisen vähittäismaksamisen toimintavarmuuden ja vaihtoehtojen edistäminen

Suomen Pankki panostaa digitaalisen euron valmisteluun ja siihen, että Suomeen saadaan käyttöön eurooppalaisiin standardeihin perustuva pikamaksupalvelu.

4. Kestävän talouspolitiikan edistäminen Suomessa ja EU:ssa

Suomen Pankin tavoitteena on, että Suomen kilpailukyky on hyvä ja talouskasvu kestävää sekä se, että EU ja rahaliitto tukevat mahdollisimman hyvin kansalaisten hyvinvointia.

Euroopan keskuspankin (EKP) ilmastostrategia ja Suomen Pankin vastuullisuustoimet tukevat tehokkaasti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvien riskien hallintaa.  

5. Datatalouden edistäminen

Tavoitteena on varmistaa, että Suomen Pankilla ja Finanssivalvonnalla on pääsy kattavasti erilaisiin aineistoihin, ja huolehtia aineistojen saavutettavuudesta, käytettävyydestä sekä tehokkaasta hallinnasta.

Suomen Pankki kasvattaa valmiuksia, kykyä ja osaamista soveltaa dataan ja aineistoihin modernia data-analytiikkaa sekä luoda eri käyttötarkoituksiin soveltuvia ratkaisuja ketterästi.

Kansainvälinen yhteistyö vuonna 2023

Keskuspankkipolitiikkaan liittyvät talouskysymykset ovat valtioiden rajat ylittäviä, joten niiden ratkaiseminen edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.

EKP ja kansalliset keskuspankit ovat Suomen Pankin tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kuuluu eurojärjestelmän korkeimpaan päättävään elimeen, EKP:n neuvostoon. Neuvoston keskeisin tehtävä on euroalueen rahapolitiikasta päättäminen.

Neuvosto kokoontuu säännöllisesti euroalueen jäsenmaissa. Helmikuussa 2023 Suomen Pankki järjesti EKP:n neuvoston kokouksen Inarissa. Edellisen kerran neuvoston kokous pidettiin Suomessa vuonna 2011.

 

Euroopan keskuspankin neuvosto Inarin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa helmikuussa 2023.

Euroopan keskuspankin neuvosto Inarin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa helmikuussa 2023.


Suomen Pankki vastaa Suomen suhteista Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF, International Monetary Fund). IMF:n tehtävänä on edistää kansainvälistä yhteistyötä, avointa ja sääntöihin perustuvaa ulkomaankauppaa, kestävää talouskasvua sekä rahoitusvakautta.

Suomen Pankin pääjohtaja edustaa Suomea IMF:n hallintoneuvostossa. Suomi osallistuu IMF:n päätöksentekoon osana Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä.

Venäjän hyökkäyssodan, inflaation kiihtymisen ja rahapolitiikan kiristymisen seurauksena IMF:n jäsenmaiden tarve rahoitustuelle kasvoi vuonna 2023. IMF vastasi rahoitustarpeisiin muun muassa ruokakriisistä kärsiville maille kohdennetulla määräaikaisella hätärahoituksella.

IMF:n viesteissä korostuivat monenkeskisen yhteistyön puolustaminen, geotaloudellisen fragmentaation eli eriytymisen vastustaminen ja vihreän siirtymän tukeminen.

Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu myös Kansainvälisen järjestelypankin (BIS, Bank for International Settlements) säännönmukaisiin keskuspankkien pääjohtajien tapaamisiin.

Suomen Pankki on mukana Euroopan unionin instituutioiden ja komiteoiden työssä. Suomen Pankki on Euroopan unionin talous- ja rahoituskomitean (EFC, Economic and Financial Committee) jäsen. Komitean tehtävänä on edistää jäsenmaiden talouspoliittista koordinaatiota sekä osallistua unionin talous- ja rahoitusneuvosto Ecofinin työn valmisteluun.

Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän vakautta valvoo Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK), jonka tehtävänä on ehkäistä ja minimoida järjestelmäriskejä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn valittiin komitean ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi huhtikuussa 2023.

Pohjoismaiden keskuspankkien pääjohtajat tapasivat toukokuussa Kööpenhaminassa. He keskustelivat muun muassa asuntomarkkinoista ja rahapolitiikan välittymisestä.

Ks. Suomen Pankki EKP:n ja EU:n elimissä sekä muissa kansainvälisissä elimissä (pdf).

Suomen Pankki sai Suomen innostavimmat työpaikat 2023 -tunnustuksen

Työtyytyväisyyden kehittymistä seurataan Suomen Pankissa PeoplePower-indeksillä. PeoplePower-indeksin tulos 74,5 asteikolla 0–100 oli selvästi yli Suomen asiantuntijanormin (72,3). Henkilöstötutkimuksen tulos yltää Suomen innostavimmat työpaikat 2023 -tunnustukseen, joka myönnetään vuosittain parhaille Eezy Flown PeoplePower -tutkimukseen osallistuneille organisaatioille.

Vastuullisuus ja ilmastotoimet vuonna 2023

Vastuullisuus on yksi Suomen Pankin toiminnan kulmakivistä. Vastuullisuusohjelmassa painottuvat kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen, tiedon ja yhteistyön avulla vaikuttaminen sekä ilmastoriskien hallinta.

Suomen Pankin vaikuttavimmat vastuullisuustoimet liittyivät EKP:n ilmastostrategian ja oman sijoitustoiminnan vastuullisuustavoitteiden toteuttamiseen.

EKP:n toimintaohjelman tavoitteena on pienentää ilmastonmuutokseen liittyvää taloudellista riskiä eurojärjestelmän taseessa, parantaa tietojen saatavuutta ja tukea siirtymistä vihreämpään talouteen. Suomen Pankki jatkoi valmistelutyötä ilmastoriskien huomioimiseksi rahapolitiikan arvopaperiostoissa sekä vakuuskehikossa. Vuonna 2023 eurojärjestelmä julkaisi ensimmäistä kertaa rahapolitiikan yrityslainaomistuksia koskevan ilmastoraportin.

Suomen Pankki arvioi, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa rahoitusjärjestelmän toimintaan ja riskeihin. Vuonna 2023 Suomen Pankki tarkasteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia pankkien tuloksentekokykyyn ja makrovakauspolitiikkaan.

Suomen Pankin sijoitustoiminta korostaa vastuullisuutta. Se näkyy varallisuuden hallinnoinnissa ja on osa sijoituspolitiikkaa. Vuonna 2023 Suomen Pankki seurasi ja raportoi sijoitustoimintansa ilmastovaikutuksia eurojärjestelmän yhteismitallisten raportointivaatimusten mukaan.

Suomen Pankin tavoitteena on oman toimintansa energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen. Kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteiden ja rakennusinvestointien muutosten johdosta kokonaispäästöt laskivat merkittävästi vuonna 2023. Tutustu Suomen Pankin vuoden 2023 ympäristövaikutuksiin.

Suomen Pankin vastuullisuustoimet vuonna 2023 

Suomen Pankin kokonaispäästöt laskivat merkittävästi.

Lue lisää »

Suomen Pankin vuoden 2023 viestinnän tavoitteet avainlukuina

Suomen Pankki uudisti viestinnän linjaukset strategiansa pohjalta. Uusi ydinviesti ”Vakauden puolesta, tutkitun tiedon pohjalta” kuvaa Suomen Pankin yhteiskunnallista roolia.

Suomen Pankki tuottaa ja tulkitsee tutkittua tietoa taloudesta. Valeuutisten ja informaatiovaikuttamisen aikakaudella tavoitteena on tutkimustiedon avulla mahdollistaa entistä parempien yhteiskunnallisten päätösten tekeminen.

Suomen Pankin budjetti vuonna 2023

Suomen Pankin tavoitteena on toteuttaa tehtäviään taloudellisella ja tehokkaalla tavalla. Johtokunta arvioi tavoitteiden toteutumista neljännesvuosittain.

Taulukko 1.
Suomen Pankki Toteutunut2023Milj. euroa Budjetti2024Milj. euroa
Toimintakulut ja tuotot
KULUT
Henkilöstökulut -39,1 -40,8
Henkilöstösidonnaiset kulut -2,7 -3,8
Muut kulut -32,7 -39,1
Pankkipalvelumaksut -8,4 -8,2
Poistot -9,1 -9,7
Yhteensä -92,0 -101,5
Setelien hankinta -4,4 -5,9
Eläkerahastomaksut -8,3 -8,3
Toimintakulut yhteensä -104,7 -115,7
TUOTOT
Pankkipalvelutuotot 1,5 1,4
Kiinteistöjen tuotot 5,1 5,0
Muut tuotot 1,3 0,4
Palvelut Finanssivalvonnalle 7,3 7,4
Tuotot yhteensä 15,1 14,2
Netto -89,6 -101,5
Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.
Taulukko 2.
Suomen Pankki Toteutunut2023Milj. euroa Budjetti2024Milj. euroa
Investoinnit
Kiinteistöinvestoinnit 4,1 7,4
Pääkonttorikiinteistöt 1,1 1,7
Vantaan kiinteistö 2,5 3,9
Muut kiinteistöt 0,4 1,8
IT-laitteet ja ohjelmistot 3,5 5,7
Rahankäsittelykoneet 0,1 0,1
Turvallisuuslaitteet 0,9 1,3
Muut 0,0 0,2
Investoinnit yhteensä 8,5 14,6
Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.
Taulukko 3.
Eläkerahasto Toteutunut2023Milj. euroa Budjetti2024Milj. euroa
Toimintakulut ja tuotot
KULUT
Henkilöstökulut -0,0 0,0
Eläkerahastotoiminnan kulut -0,2 -0,3
Eläkerahaston kiinteistökulut -0,7 -0,6
Poistot -1,0 -1,0
Maksetut eläkkeet -31,5 -33,5
Kulut yhteensä -33,4 -35,4
TUOTOT
Työeläkemaksut 14,1 15,0
Sisäiset vuokrat 1,8 2,0
Eläkerahastomaksut 10,0 10,0
Tuotot yhteensä 25,9 26,9
Netto -7,5 -8,5
Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.
Taulukko 4.
Finanssivalvonta Toteutunut2023Milj. euroa Budjetti2024Milj. euroa
Toimintakulut ja tuotot
KULUT
Henkilöstökulut -26,3 -28,2
Henkilösidonnaiset kulut -0,6 -1,3
Muut kulut -6,4 -8,5
Poistot -1,0 -1,3
Palvelut Suomen Pankilta -7,3 -7,4
Eläkerahastomaksut -1,7 -1,7
Toimintakulut yhteensä -43,3 -48,4
TOIMINNAN RAHOITUS
Valvontamaksut 40,7 41,0
Toimenpidemaksut 2,1 1,9
SP:n rahoitusosuus 2,2 2,4
Edellisen kauden yli- /alijäämä 2,3 3,1
Tuotot yhteensä 47,3 48,4
Seuraavalle vuodelle siirtyvä ylijäämä -3,9
Pyöristyksen vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.
Finanssivalvonta Toteutunut2023Milj. euroa Budjetti2024Milj. euroa
Investoinnit
IT-laitteet ja ohjelmistot 1,8 2,7
Investoinnit yhteensä 1,8 2,7
Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

Tietotilinpäätös

Tietotilinpäätökseen kerätyt tunnusluvut raottavat näkymää keskuspankin tietointensiiviseen työhön ja tietovarantoihin. Tunnuslukuja, tiedonkeruita, analyysien taustoja ja tiedonhallinnan uudistuksia esitellään laajemmin huhtikuussa julkaistavassa Suomen Pankin Tietotilinpäätöksessä.

Taulukko 5.
2023 2022
Asianhallinta ja asiakirjat
Asianhallintaan avatut asiat (kpl) 507 566
Asianhallintaan tallennetut asiakirjat (kpl) 2 515 2 447
Sähköiseen arkistoon arkistoidut asiakirjat* 20 606 6 505
Sähköisen arkiston kaikki asiakirjat (kpl) 453 427 432 831
Kävijämäärä historiallisessa arkistossa (henkilöä) 12 4
Käyntien kesto yht. (tuntia) 63 42
Data- ja tilastotietopääoma
Tilastotiedonkeruut (kpl) 12 12
Säännölliset tilastoraportoijat (kpl) 1 645 1 675
Tilastotiedonkeruiden saapuneet raportit (kpl) 26 046 24 771
Aikasarjaa aikasarjatietokannassa (kpl) 12 047 416 10 265 341
Tilastodashboardit ulkoverkossa (kpl) 57 37
Avoimen datan palvelun rajapintakutsut (milj. kpl) 12 2,5
Asiantuntija-, lausunto- ja tietopyynnöt
Asiantuntijapyynnöt (kpl) 17 52
Lausuntopyynnöt (kpl) 47 38
Tietopyynnöt (kpl) 40 42
*Sähköisten työtilojen arkistointitoiminto otettiin käyttöön kesäkuussa 2023.